Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
ADHD- ja autismiliitto ovat saaneet kannanottoja Kainuun alueen asukkailta neurokirjon ihmisten hoitoon pääsystä ja kuntoutuksesta. Haaste on erityisesti ollut maakunnan suurimman kaupungin, Kajaanin, mielenterveys- ja riippuvuuksien hoidon toimipisteessä, jossa myös asiakasmäärät ovat isompia muihin kuntiin verrattuna.
Neurokirjon ryhmällä pyritään vastaamaan diagnosointi prosessin jatkumona psykoedukaation ohjauksen ja tuen tarpeeseen keskistetysti ja tehokkaasti ryhmä muotoisena. Lisäksi pyritään lisäämään ryhmäläisten oma-aloitteisuutta ja toimijuutta etsiä juuri omaan elämäntilanteeseen ja haasteisiin sopivaa tietoa ja keinoja arjen ja elämänhallintaan.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
ADHD:n oireilun lisääntyminen ei ole pelkästään lääketieteellinen ilmiö, vaan se kytkeytyy laajasti yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Poliittiset päätökset, taloudelliset resurssit, koulutusjärjestelmän kehitys ja työelämän mukautukset vaikuttavat siihen, miten ADHD-oireiset pärjäävät yhteiskunnassa. Tulevaisuudessa ADHD-tietoisuuden kasvu voi johtaa entistä yksilöllisempään ja joustavampaan yhteiskuntaan, jossa neurodiversiteetti nähdään voimavarana eikä pelkästään haasteena.
1. Asiakkaan näkökulma
Tarpeet:
- Saada tietoa ADHD:stä ja sen vaikutuksista omassa elämässä.
- Ymmärtää omia vahvuuksia ja haasteita sekä löytää keinoja niiden hallintaan.
- Kokemuksen jakaminen vertaisten kanssa voi vähentää yksinäisyyttä ja ulkopuolisuuden tunnetta.
- Konkreettiset keinojen saaminen arjen hallintaan (esim. ajanhallinta, tunne- ja impulssikontrolli, työ- ja opiskelutaidot) ja niiden harjoitteleminen ammattilaisen ja ryhmän tuella.
- Psyykkisen kuormituksen vähentäminen, itsemyötätunnon lisääminen.
Muutostarve:
ADHD-oireisten henkilöiden toimintakyvyn ja hyvinvoinnin paraneminen tukemalla heitä kokonaisvaltaisesti tiedon, vertaistuen ja konkreettisten työkalujen avulla.
2. Ammattilaisen näkökulma
Tarpeet:
- Tarjota asiakkaille tukea ilman, että jokainen tarvitsee yksilöllistä hoitokontaktia.
- Lisätä ADHD:hen liittyvää osaamista ja ymmärrystä, mikä auttaa kohdentamaan palveluja paremmin.
- Ennaltaehkäistä oireiden pahenemista ja raskaampien palveluiden tarvetta.
- Selkeät toimintamallit ja välineet ADHD-oireisten tukemiseen.
Muutostarve:
Ammattilaisten työtaakan keventyminen, resurssien parempi kohdentaminen ja ADHD:hen liittyvän asiantuntijuuden vahvistuminen. Oman ammatillisen osaamisen vahvistuminen ja asiakaskohtaamisesta saadun palautteen vaikutus työhyvinvointiin.
3. Organisaation näkökulma
Tarpeet:
- Vähentää mielenterveyspalvelujen kuormitusta ohjaamalla ADHD-oireisia henkilöitä oikeanlaisen tuen piiriin.
- Sujuvoittaa palvelupolkuja ja varmistaa, että asiakkaat saavat apua riittävän varhaisessa vaiheessa.
- Parantaa palveluiden vaikuttavuutta ja asiakastyytyväisyyttä.
- Kehittää matalan kynnyksen interventioita, jotka eivät edellytä raskasta hoitoprosessia.
Muutostarve:
ADHD-ryhmän avulla voidaan luoda kustannustehokas ja vaikuttava tukimuoto, joka vähentää tarpeetonta erikoissairaanhoidon käyttöä ja parantaa palveluiden saatavuutta.
4. Yhteiskunnan näkökulma
Tarpeet:
- Ehkäistä ADHD:hen liittyviä syrjäytymisriskejä, kuten opintojen keskeytymistä, työttömyyttä ja mielenterveysongelmia.
- Vähentää ADHD:n kanssa kamppailevien henkilöiden stressiä ja toimintakyvyn heikentymistä, mikä voi heijastua perheisiin, työyhteisöihin ja sosiaalisiin suhteisiin.
- Tehostaa resurssien käyttöä ja vähentää erikoissairaanhoidon kuormitusta.
- Edistää ADHD:hen liittyvää yleistä ymmärrystä ja hyväksyntää.
Muutostarve:
Parantamalla ADHD-oireisten hyvinvointia ja toimintakykyä voidaan vähentää yhteiskunnallisia kustannuksia ja edistää heidän osallisuuttaan työelämässä ja yhteiskunnassa.
Ryhmään osallistuvat asiakkaat vaikuttavat ryhmän sisältöön. Pilotointi vaiheessa palautteiden kautta saadaan myös seuraavien tapaamisten valmisteluun tarvittavaa tietoa suoraan osallistujilta.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Tavoitteena on ryhmämuotoisen toiminnan käynnistäminen mielenterveyspalveluissa ja vertaistuellisen toiminnan vaikuttavuuden näyttö.
Ryhmämuotoisen toiminnan vakiintuminen osaksi mt- palveluita ja laajeneminen koko hyvinvointialueelle. Ryhmämuotoista toiminnan kehittämisellä tavoitellaan myös etäryhmän toteutumista.
Asiakas: Ryhmän tavoitteena on tukea asiakkaiden oma-aloitteisuutta ja toimijuutta. Ryhmän tuella voidaan etsiä juuri omaan elämäntilanteeseen ja haasteisiin sopivaa tietoa ja keinoja arjen ja elämänhallintaan. Asiakkaisen kuulluksi tulemisen kokemuksen vahvistuminen, kun he voivat vaikuttaa ryhmän sisällöllisiin aiheisiin.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Neurokirjolla ryhmä täyttää jokaisen tapaamiskerran jälkeen lyhyen palautekyselyn, jossa on seuraavat kysymykset.
1.Ryhmän ilmapiiri tuntui turvalliselta (erittäin huonosti - erittäin
hyvin)Luokitus 1-5
2.Ryhmän työskentely tavat sopivat minulle (erittäin huonosti- erittäin hyvin)Luokitus.
3.Minut ja minun tarpeeni huomioitiin ryhmässä
(erittäin huonosti - erittäin hyvin)Luokitus 1-5.
4.Kokonaisuudessaan päivän ryhmätapaaminen oli minulle
(täysin hyödytön - erittäin hyödyllinen)Luokitus 1-5.
5.Suosittelisitko ryhmää vastaavassa tilanteessa oleville? Kyllä/En
6.Haluatko sanoa vielä jotain muuta? Kirjoita vastaus
HUOM: Kyselyn kysymys 5 on NPS- mittari. Tämä kertoo asiakastyytyväisyyden.
Ryhmä pilotin edetessä hyödynnetään myös lyhyttä ASRS- oirekyselyä sekä W-SAS toimintakykymittaria ja arvioidaan asiakkaiden jatkohoidon tarve.
Jatkohoitotarpeen seuraaminen on myös yksi toimintamuutoksen mittari.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Työntekijä resurssi: Kolme työntekijää mielenterveyden ja riippuvuuksien hoidon alueelta. Ryhmä psykoterapeutti, sairaanhoitaja perustason miepä palveluista ja sairaanhoitaja ryhmätalon toimipisteestä. Pilotissa kaikki kolme vetivät ryhmää yhdessä. Toiminnan vakiintuessa ryhmänvetäminen tapahtuu pareittain, jolloin samanaikaisesti pyörii 3 eri ryhmää erilaisilla frekvensseillä ja ajankohdilla, jotta voidaan huomioida myös erilaisessa elämäntilanteessa olevat asiakkaat.
Esihenkilön ennakkoluuloton suhtautuminen toimintamallien kehittämiselle ja työyhteisön tuki on tärkeää. Neurokirjolla ryhmä on muotoutunut osaksi toimintayksikköä ja ammattilaiset ymmärtävät ryhmän roolin ja vaikutuksen asiakkaiden hoidossa, joten ryhmään ohjautuu myös muita pidempiaikaisia asiakkaita kuin suoraan tutkimusprosessin jälkeen.
Esihenkilöiden kannustava ja toiminnasta kiinnostunut rooli on ensisijaisen tärkeää.
