Neurokirjon lasten ja nuorten palvelupolkujen yhtenäistäminen Etelä-Savon hyvinvointialueella
Neurokirjon lasten ja nuorten palvelupoluissa kuvataan selkeät ja yhtenäiset hoitopolut koskien neuropsykiatrisia oireita omaavien lasten ja nuorten tukea, tutkimusta, hoitoa ja kuntoutusta Etelä-Savon hyvinvointialueella.
Oivalla ja ymmärrä
Lapsi- ja perhepalvelujen alueellisen kehittämisen painopisteet Tulevaisuuden sotekeskus-ohjelmassa liittyvät voimakkaasti varhaiseen tukeen ja ennaltaehkäisyyn. Painopisteenä on ollut lasten ja nuorten matalan kynnyksen monialaisten palvelujen laadun ja saatavuuden parantaminen. Yhtäältä lasten ja nuorten hyvinvointia rakennetaan laajassa eri toimijoiden välisessä yhteistyössä. Toisena näkökulmana palveluketjuja ja -kokonaisuuksia sekä palveluja kehitetään lukuisilla alueilla ja keskeisenä tavoitteena on palveluketjujen alueellinen selkiyttäminen, yhdistäminen sekä saatavuuden vahvistaminen.
Palvelupolkutyön toimintaympäristönä on hyvinvointialueen opiskeluterveydenhuolto, lasten ja nuorten perustason mielenterveysyksiköt, erikoissairaanhoito (lastenpsykiatria, nuorisopsykiatria, aikuispsykiatria, lastenneurologia), sosiaalipalvelut, sivistyspalvelut sekä kolmas sektori.
Neurokirjon lasten ja nuorten palvelupolkujen yhtenäistäminen Etelä-Savon hyvinvointialueella on asetettu tavoitteeksi Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeen hankesuunnitelmassa:
”Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa yhtenäistetään alueen palveluita ja toimintamalleja sekä levitetään alueellisesti mm. psykososiaalisia menetelmiä ja näyttöön perustuvia toimintamalleja, kehitetään NEPSY-nuorten palveluita sekä otetaan käyttöön yhteinen chat-palvelu koko alueelle.”
Kehittämistyö vastaa osaltaan myös hyvinvointialueen strategiassa esiin nostettuun laadulliseen tavoitteeseen palveluiden painopisteen siirtämisestä varhaisentuen palveluihin sekä sujuvien ja oikea-aikaisten palveluiden saavutettavuudesta.
Hyvinvointialueen käynnistyessä havaittiin tarve käynnistää yhteinen kokoava työryhmä, josta käytimme nimitystä " nepsytyönyrkki". Alussa koottiin eri toimialueiden olemassa olevat toimintamallit ja prosessit.
Palvelupolkuja on työstetty pääasiassa ns. ydintiimin turvin. Ydintiimi on koostunut Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeen hanketyöntekijöistä sekä hyvinvointialueella neuropsykiatristen lasten ja nuorten kanssa työskentelevästä sairaanhoitajasta ja autismiohjaajasta, jotka ovat olleet kehittämistyössä mukana noin 20% työosuudella. Syksyllä 2023 ydinryhmää täydennettiin sairaanhoitajalla, jolle osoitettiin kehittämistyöhön 2 työpäivää/viikko.
Palvelupolkujen työstämisen tueksi kasattiin moniammatillinen ohjausryhmä hyvinvointialueen eri toimijoista. Ohjausryhmässä oli edustus lasten ja nuorten terveyspalveluista (opiskeluhuolto, neuvola), lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluista, vammaispalveluista ja lapsiperhepalveluista. Ohjausryhmä on kokoontunut keväästä 2023 alkaen, mutta haasteena on ajoittain ollut ohjausryhmän kokoonpanon vaihtelevuus ja yhteisen ajan löytäminen työskentelyyn. Ohjausryhmän lisäksi työstämiseen on osallistunut tiiviisti ylilääkärit neuvolapalveluista, opiskeluhuollosta sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluista.
Suunnitelmana on ollut lisäksi ottaa kehitystyöhön mukaan järjestötoimijoita kolmannen sektorin näkökulman esiin saamiseksi ja yhteistyön kuvaamiseksi. Tavoitteena on kuitenkin ollut palvelupolkujen kehittäminen ensin valmiimmaksi hyvinvointialueen toimijoiden osalta ennen järjestötoimijoiden mukaan ottamisesta. Järjestötoimijoita on kuitenkin tiedotettu käynnistä olevasta prosessista jo prosessin aikana.
Tavoitteena on laatia Etelä-Savon hyvinvointialueelle selkeät ja yhtenäiset hoitopolut koskien neuropsykiatrisia oireita omaavien lasten ja nuorten tukea, tutkimusta, hoitoa ja kuntoutusta.
Tavoitteena on laatia seuraavat hoitopolut:
- ADHD-hoitopolku kouluikäisille lapsille ja nuorille
- ADHD-hoitopolku neuvolaikäisille
- ADHD-hoitopolku 2. asteen koulutuksessa oleville alle 18-vuotiaille
- Autismi-hoitopolku
Kaikissa hoitopoluissa on tavoitteena kuvata eri toimijoiden välinen työnjako ja yhteistyö
- Perusterveydenhuollon toimijat (opiskeluterveydenhuolto, perustason mielenterveysyksiköt)
- Erikoissairaanhoidon toimijat (lastenpsykiatria, nuorisopsykiatria, aikuispsykiatria, lastenneurologia)
- Sosiaalipalvelujen toimijat
- Varhaiskasvatuksen ja koulun toimijat
- Kolmannen sektorin toimijat
Hoitopoluissa pyritään kuvaamaan mm.:
- Missä ja miten järjestetään tuen tarpeen ilmetessä käynnistyvät kuntouttavat toimet ja tuki arjessa
- Miten lapsen/nuoren ”polku” etenee, mikäli varhainen tuki ei riitä? Kuka ammattilainen ”ottaa koppia” tarkemmista selvittelyistä ja mahdollisista tutkimuksista? Miten yhteistyön muodot toteutuvat?
- Missä ja miten hoito ja kuntoutus järjestetään?
- Miten konsultaatiokäytännöt toteutuvat?
Tavoitteena on lisäksi laatia edellä mainituista hoitopoluista asiakkaille suunnatut versiot sekä toimintakäsikirja asiakasohjauksen välineeksi.
Kohderyhmänä on hyvinvointialueen työntekijät, jotka työskentelevät neuropsykiatrisia oireita omaavien lasten ja nuorten kanssa polun missä tahansa vaiheessa (huolen havaitseminen, tuki, tutkimukset, hoito ja kuntoutus).
Asiakkaille suunnattujen hoitopolkujen kohderyhmää ovat hyvinvointialueen asukkaat.
Kuvittele ja kokeile
Tutkimme eri hyvinvointialueiden käytössä olevia prosesseja ja toimintamalleja. KymSoten hyvinvointialueella on käytössä prosessi, josta saimme paljon ideoita ja kehittämistyötä tukevia ajatuksia myös Etelä-Savoon.
THL:n verkostotyön tuki sekä seminaarit ovat antaneet myös ideoita.
Prosessin puolivälissä tunnistettiin, että ammattilaisille suunnatut hoitopolut on tehtävä ensisijaisesti valmiiksi ja priorisoimme niihin aikaa. Tunnistimme, että työ olisi vaatinut eri organisaatioiden välillä vielä enemmän aikaa yhteiskehittämiselle, jotta alkuperäiseen tavoitteeseen olisi päästy. Nepsytyö on Etelä-Savossa vasta alussa ja tästä on hyvä kehittämistyön jatkua. Seuraavana on asiakkaalle näkyvien prosessien vuoro ja asiakaskokemuksen vahvistaminen.