Neuropsykiatrinen perhetutkimusjakso, Etelä-Karjalan HVA , Sujuvat palvelut-valmennus (RRP, P4, I1)
Toteuttaa neuropsykiatrisesti oireilevan lapsen sekä vanhemman tutkimukset samanaikaisesti samassa paikassa sekä tutkimusten jälkeen suunnitella kuntoutus koko perhe huomioiden.
ADHD-diagnoosien ja lääkehoidon määrä on yleistynyt voimakkaasti viime vuosina maailmanlaajuisesti ja myös Suomessa, mutta luotettavaa tutkimustietoa esiintyvyyden lisääntymisen syistä ei ole julkaistu (ADHD: Käypä hoito -suositus, 2025). Myös autismikirjon häiriön diagnoosien sekä hoidon piirissä olevien lasten ja nuorten määrä on kasvanut (Autismikirjon häiriö: Käypä hoito -suositus, 2024). Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa kamppaillaan lisääntyneen palvelujen kysynnän kanssa, mikä edellyttää jatkuvaa toiminnan kehittämistä asiakastarpeisiin vastaamiseksi.
Käypä hoito -suosituksessa korostetaan koko perheen toimintakyvyn ja jaksamisen aktiivista tukemista, vanhempien mahdollisen ADHD:n hyvää hoitoa ylisukupolvisten vaikeuksien minimoimiseksi sekä perheenjäsenten, esimerkiksi vanhemman ja lapsen, hoitojen synkronointia. (ADHD: Käypä hoito -suositus, 2025). Käypä hoito -suosituksen mukaisesti vanhemman ADHD:n tunnistaminen ja asianmukainen hoito on tärkeää, sillä ADHD voi vaikeuttaa arjen rakenteiden ylläpitoa, kasvatuksen johdonmukaisuutta ja vanhemman kykyä tukea lapsen tunteiden ja käytöksen säätelytaitojen kehittymistä sekä heikentää kykyä hyötyä esim. vanhemmuustaito-ohjauksesta. Lapsen oireilun yhteydessä on erityisen tärkeää selvittää myös perheolosuhteisiin liittyviä riskitekijöitä mukaan lukien vanhempien psyykkiset sairaudet ja neurokehitykselliset häiriöt, sillä ne lisäävät samanaikaissairastavuuden, kuten käytöshäiriöiden, kehittymisen riskiä. (ADHD: Käypä hoito -suositus, 2025).
Kehitystyön lähtötilanteessa perheenjäsenten tarvitsemat neuropsykiatriset tutkimukset toteutetaan eri aikoihin ja eri paikoissa, eikä tutkimuksissa ja tukisuunnitelmissa huomioida riittävästi perheen kokonaistilannetta.
Sairaanhoitaja, kehitykselliset palvelut
Neuropsykologi, kehitykselliset palvelut
Psykologi, kehitykselliset palvelut
Sosiaalityöntekijä, kehitykselliset palvelut
Kuntoutusohjaaja, kehitykselliset palvelut
Terveydenhoitaja, kouluterveydenhuolto
Ylilääkäri, perhepalvelut
Sairaanhoitaja, aikuisten neuropsykiatrin poliklinikka
Sosiaaliohjaaja, aikuisten mielenterveys- ja päihdepalvelut
Asiakaskehittäjä, jolla kokemus sekä lasten että aikuisten palveluista
Kehittämistyötä on tehty tiiviissä yhteistyössä eri toimintayksikköjen henkilöstön kanssa.
Koko perheen tarvitsemat neuropsykiatriset tutkimukset toteutettu 3 kk sisällä.
Perheen tutkimuksiin käyttämä aika vähenee.
Yhteinen tuki- ja kuntoutussuunnitelma tehty perheen ja tarvittavan verkoston kanssa, jotta tuki voidaan toteuttaa koordinoidusti perheen kokonaistilanne huomioiden.
- Perheenjäsenten tutkimusten kokonaiskesto
- Perheen tutkimuksiin käyttämä kokonaisaika
- Onko perheen yhteinen tukisuunnitelma tehty
- Asiakas- ja työntekijäpalaute
Perhetutkimusjakson asiakasryhmänä ovat neuropsykiatrisesti oireilevat perheet.
Syksyllä 2022 toteutetun selvityksen perusteella asiakkaat kokivat, ettei perheiden kokonaistilanteita huomioida tarpeeksi tutkimus-, hoito- ja/tai kuntoutusprosessien aikana. Lisäksi havaittiin, että neuropsykiatrisesti oireilevien vanhempien omat haasteet saattoivat vaikeuttaa lapsen ohjaamista, mikä heijastui lapsen kuntoutuksen vaikuttavuuteen. Yli 18-vuotiaiden tutkimusjonon ruuhkautumisen vuoksi vanhempi joutui odottamaan omia tutkimuksiaan ja kuntoutuksen suunnittelua jopa yli vuoden ajan.
Perhetutkimusjakson suunnittelussa on ollut mukana asiakaskehittäjä, lisäksi asiakasperheitä on haastateltu tutkimusjakson jälkeen käytäntöjen edelleen kehittämiseksi.
Kehittämistyön tavoitteet
- Rakentaa verkosto, jonka sisällä lasten ja aikuisten palvelut voivat toimia yhteistyössä perheiden kokonaistilanteen edistämiseksi. Yhteinen verkosto mahdollistaa molemminpuolisen konsultoinnin ja yhteisen tutkimus- ja tukiprosessin.
- Yhdistää lapsen ja vanhemman tutkimusprosessit soveltuvin osin niin, että asiakasperheiden tutkimuksiin käyttämä aika vähenee ja tarvittavat tutkimukset viedään läpi tiiviinä pakettina. Prosessien yhdistämisellä tavoitellaan myös ammattilaisten päällekkäisen työn vähentymistä.
- Varmistaa koko perheen huomioiva tuki- ja kuntoutussuunnitelma. Yhdessä perheen ja tarvittavien työntekijöiden kanssa tehtävä tukisuunnitelma yhdistää perheen ympärillä työskentelevän verkoston yli toimialuerajojen. Perhekokonaisuuden huomioiminen edistää myös tuen ja kuntoutuksen oikea-aikaista kohdentamista.