Neuropsykiatrinen perhetutkimusjakso, Etelä-Karjalan HVA , Sujuvat palvelut-valmennus (RRP, P4, I1)
Toteuttaa neuropsykiatrisesti oireilevan lapsen sekä vanhemman tutkimukset samanaikaisesti samassa paikassa sekä tutkimusten jälkeen suunnitella kuntoutus koko perhe huomioiden.
Toimintamallin nimi
Toteuttaa neuropsykiatrisesti oireilevan lapsen sekä vanhemman tutkimukset samanaikaisesti samassa paikassa sekä tutkimusten jälkeen suunnitella kuntoutus koko perhe huomioiden.
Toimintamallissa yhdistetään perheen neuropsykiatrisesti oireilevan lapsen/lasten ja vanhemman tutkimusprosessit niin, että ne tapahtuvat samanaikaisesti samassa paikassa. Tutkimusten jälkeen perhe ja tarvittava verkosto laativat koko perheen huomioivan tuki- ja kuntoutussuunnitelman, jonka avulla perheen tarvitsema tuki voidaan toteuttaa koordinoidusti.
ADHD-diagnoosien ja lääkehoidon määrä on yleistynyt voimakkaasti viime vuosina maailmanlaajuisesti ja myös Suomessa, mutta luotettavaa tutkimustietoa esiintyvyyden lisääntymisen syistä ei ole julkaistu (ADHD: Käypä hoito -suositus, 2025). Myös autismikirjon häiriön diagnoosien sekä hoidon piirissä olevien lasten ja nuorten määrä on kasvanut (Autismikirjon häiriö: Käypä hoito -suositus, 2024). Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa kamppaillaan lisääntyneen palvelujen kysynnän kanssa, mikä edellyttää jatkuvaa toiminnan kehittämistä asiakastarpeisiin vastaamiseksi.
Käypä hoito -suosituksessa korostetaan koko perheen toimintakyvyn ja jaksamisen aktiivista tukemista, vanhempien mahdollisen ADHD:n hyvää hoitoa ylisukupolvisten vaikeuksien minimoimiseksi sekä perheenjäsenten, esimerkiksi vanhemman ja lapsen, hoitojen synkronointia. (ADHD: Käypä hoito -suositus, 2025). Käypä hoito -suosituksen mukaisesti vanhemman ADHD:n tunnistaminen ja asianmukainen hoito on tärkeää, sillä ADHD voi vaikeuttaa arjen rakenteiden ylläpitoa, kasvatuksen johdonmukaisuutta ja vanhemman kykyä tukea lapsen tunteiden ja käytöksen säätelytaitojen kehittymistä sekä heikentää kykyä hyötyä esim. vanhemmuustaito-ohjauksesta. Lapsen oireilun yhteydessä on erityisen tärkeää selvittää myös perheolosuhteisiin liittyviä riskitekijöitä mukaan lukien vanhempien psyykkiset sairaudet ja neurokehitykselliset häiriöt, sillä ne lisäävät samanaikaissairastavuuden, kuten käytöshäiriöiden, kehittymisen riskiä. (ADHD: Käypä hoito -suositus, 2025).
Etelä-Karjalan hyvinvointialueella on ollut haasteita järjestää oikea-aikaisesti tarvittavia neuropsykiatrisia tutkimuksia lasten vanhemmille tilanteissa, joissa ne on nähty vanhemman ja koko perheen kannalta tarpeellisiksi osana muuta tukiprosessia. Perheenjäsenten tutkimusten ja hoidon synkronointi on ollut puutteellista, vaikka se monesti olisi voinut lisätä merkittävästi interventioiden vaikuttavuutta.
Perhetutkimusjakson asiakasryhmänä ovat perheet, joissa sekä vanhemmalla ja yhdellä tai useammalla lapsella on toimintakykyyn merkittävästi heijastuvia ja diagnostisia tutkimuksia edellyttäviä neuropsykiatrisia vaikeuksia.
Syksyllä 2022 toteutetun selvityksen perusteella asiakkaat kokivat, ettei perheiden kokonaistilanteita huomioida tarpeeksi tutkimus-, hoito- ja kuntoutusprosessien aikana. Lisäksi havaittiin, että vanhempien omat neurokirjoon liittyvät haasteet saattoivat vaikeuttaa lapsen ohjaamista, mikä heijastui lapsen kuntoutuksen vaikuttavuuteen. Yli 18-vuotiaiden tutkimusjonon ruuhkautumisen vuoksi vanhempi joutui odottamaan omia tutkimuksiaan ja kuntoutuksen suunnittelua jopa yli vuoden ajan.
Perhetutkimusjakson suunnittelussa on ollut mukana asiakaskehittäjä, lisäksi asiakasperheitä on haastateltu tutkimusjakson jälkeen käytäntöjen edelleen kehittämiseksi.
Perhetutkimusjaksoon toimintamallina on sitouduttu sekä aikuisten että lasten ja perheiden palveluissa. Toimintamallista viestitään säännöllisesti yksiköihin. Perhetutkimusjakson koordinointi on sisällytetty osaksi kehittämistyöhön osallistuneen aikuisten mielenterveys- ja riippuvuuspalveluissa toimivan sosionomin tehtävänkuvaa. Toimintamallia jatkokehitetään mittariseurannan ja saadun asiakas- ja työntekijäpalautteen perusteella.
Perhetutkimusjaksolle osallistuneiden perheiden tutkimuskäynteihin käyttämä aika on vähentynyt, kun käyntejä on toteutettu samassa paikassa samaan aikaan. Parhaimmillaan perheen aikasäästö on ollut 20 tuntia verrattuna tilanteeseen, jossa perheenjäsenten tutkimukset olisi toteutettu erillisinä prosesseina.
Käyntien osittaisen yhdistämisen ja kootun tiedonkeruun ansiosta perheiden ei ole tarvinnut kertoa samoja asioita useille eri työntekijöille, mikä on vähentänyt myös ammattilaisten päällekkäistä työtä.
Perheen kokonaistilanne ja tuen tarpeet on pystytty arvioimaan kokonaisvaltaisesti, mikä on auttanut kohdentamaan yksittäisten perheenjäsenten tukea ja kuntoutusta tarkoituksenmukaisemmin.
Toimintamallin ansiosta lasten ja aikuisten palvelujen yhteinen työ on tiivistynyt, mikä on auttanut rakentamaan perheen tarvitsemia tukitoimia kokonaisuus huomioiden.