Neuropsykiatrisesti oireilevien lasten ja nuorten hoito- ja palveluketju, Etelä-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I1)

Tervetuloa neuropsykiatrisesti oireilevien lasten ja nuorten hoito- ja palveluketjun pariin. Ketju tukee varhaista tunnistamista, hoitoa ja arjen sujuvuutta sekä kokoaa yhteen ammattilaiset yhteisten toimintatapojen äärelle.

Oivalla ja ymmärrä

Toimintaympäristö

Neuropsykiatrisesti oireilevien lasten ja nuorten hoidon ja palvelujen kehittämiseen vaikuttavat monet ajankohtaiset tekijät:

Poliittiset ja lainsäädännölliset: Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun siirtyminen hyvinvointialueille on tuonut tarpeen yhtenäistää hoitoketjuja ja parantaa palvelujen saavutettavuutta.
Yhteiskunnalliset ja kulttuuriset: Yleistynyt tietoisuus neuropsykiatrisista häiriöistä (esim. ADHD, autismikirjo) on lisännyt tuen ja diagnostiikan kysyntää. Monikulttuuristuminen tuo uusia tarpeita tunnistamiseen ja perheiden kohtaamiseen.
Taloudelliset: Varhainen tuki ja ennaltaehkäisy ovat kustannustehokkaampia kuin myöhäinen, korjaava työ. Tämä korostaa resurssien oikeaa kohdentamista.
Sosiaaliset: Perheiden moninaistuminen ja vanhempien jaksamisen tukeminen ovat keskiössä. Lapsen oireilu kuormittaa koko perhettä.
Ympäristötekijät: Raskaudenaikainen päihteiden käyttö, stressi ja varhaiset traumaattiset kokemukset voivat lisätä neuropsykiatristen oireiden riskiä.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat alle 18-vuotiaat lapset ja nuoret, joilla esiintyy neuropsykiatrista oireilua – kuten keskittymisen vaikeuksia, impulsiivisuutta, aistiyliherkkyyttä, sosiaalisen vuorovaikutuksen haasteita tai motoriikan säätelyn ongelmia. Oireet voivat viitata esimerkiksi ADHD:hen, autismikirjoon tai tic-häiriöihin.

Asiakasymmärrystä on vahvistettu mm. seuraavilla tavoilla:

Arjen toimintakyvyn arvioinnit (esim. uni, ruokailu, siirtymät, sosiaalinen toiminta)
Vanhempien ja huoltajien kokemustiedon hyödyntäminen
Koulun, varhaiskasvatuksen ja neuvolan havainnot
Lapset puheeksi -keskustelut ja perhekohtainen tarpeiden tunnistaminen

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Toimintamalli kokoaa neuropsykiatrisesti oireilevien lasten ja nuorten tueksi moniammatillisen, vaiheistetun hoito- ja palveluketjun:

Tunnistaminen ja varhainen tuki ilman diagnoosia
Tarvittaessa ohjaus tutkimuksiin ja diagnosointiin
Yksilöllinen hoito ja seuranta perustasolla tai erityistasolla
Siirtymien (esim. aikuispalveluihin) tukeminen
Yhtenäiset toimintamallit ja työkalut ammattilaisille
Kokonaisvaltainen perheen huomiointi

Tavoitteena on lisätä ymmärrystä, vähentää arjen kuormitusta ja vahvistaa lapsen toimijuutta.

Hoito- ja palveluketju kuvataan palveluketjut.hyvaep.fi sivustolle.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimenpiteet käyttöönottoon ja juurruttamiseen:

Ammattilaisten kouluttaminen neuropsykiatrisista häiriöistä ja yhteisistä toimintamalleista
Yhteisten käytäntöjen jalkauttaminen varhaiskasvatukseen, kouluihin, sosiaali- ja terveydenhuoltoon
Hoitoketjun kuvaaminen ja sen saataville tuominen sähköisesti
Yhteistyömallien kehittäminen ja vakiinnuttaminen (esim. moniammatilliset tiimit)
Digitaalisten tukipalveluiden ja työkalujen käyttöönotto
Jatkuva arviointi ja päivittäminen

Tarvittavat resurssit:

Aika ja sitoutuminen koulutukseen ja mallin jalkauttamiseen
Henkilöstöresurssit sekä perustasolla että erityistasolla
Riittävä osaaminen neuropsykiatrisista ilmiöistä
Digitaaliset työkalut, kuten Mielenterveystalo
Taloudelliset resurssit koulutuksiin, työnohjaamiseen ja ryhmätoiminnan järjestämiseen

Vakiintumisen vaiheet:

Alkukartoitus, koulutus ja perehdytys
Pilotointi ja palautteen keruu
Käytänteiden arviointi ja muokkaus
Laajentaminen ja systemaattinen käyttö
Säännöllinen arviointi ja päivitys

Vinkit toimintamallin soveltajille

Panosta osaamiseen ja koulutukseen – neuropsykiatriset oireet vaativat ymmärrystä ja käytännönläheistä otetta
Selkiytä vastuunjako ja yhteistyörakenteet – ilman niitä malli jää irralliseksi
Tunnista ja tue myös perheen kokonaistilannetta – oireileva lapsi vaikuttaa koko perheeseen
Hyödynnä olemassa olevia rakenteita ja palveluja (esim. oppilashuolto, perheneuvolat, järjestöt)
Vältä liiallista diagnoosikeskeisyyttä – tukea voi ja tulee tarjota myös ilman diagnoosia

Sovellettavuus:
Toimintamalli soveltuu valtakunnallisesti eri hyvinvointialueille, ja sitä voidaan mukauttaa myös muille kohderyhmille, kuten nuorille aikuisille tai perheille, joissa vanhemmilla on nepsy-haasteita.