Ninni-vertaistukiryhmä Pohjanmaan hyvinvointialueen lapsille ja nuorille, jotka elävät perheissä, joissa on riippuvuus ja/tai mielenterveysongelmia
Tavoitteena on implementoida Pohjanmaan hyvinvointialueelle Ninni-toimintamalli. Ninni-toimintaa toteutetaan suomen- ja ruotsinkielisissä vertaistukiryhmissä 10-24 vuotiaille, jotka elävät perheessä, jossa on riippuvuus ja/tai mielenterveysongelmia.
Toiminta perustuu yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoisuuteen siten, että koko alueella toimii sekä suomenkielisiä että ruotsinkielisiä 10-24-vuotiaille lapsille ja nuorille suunnattuja alkeis- ja tukiryhmiä. Resurssit käytetään vaikuttavasti ja tavoitteena on varhaisen puuttumisen toimintamallin vahvistaminen (manuaali).
Ninni-ryhmätoiminnan tärkeimpänä tavoitteena on, että lapset/nuoret tulevat nähdyiksi, kuulluiksi ja että heidät otetaan vakavasti. Lasten/nuorten päästessään jakamaan kokemuksiaan toisten samankaltaisessa tilanteessa olevien kanssa luo tilaa paranemiselle. Paranemisen mahdollistanee osittain tieto siitä, ettei ole yksin ja että joku toinen voi vahvistaa henkilön ajatuksia ja tunteita sekä osittain toivo muutoksesta. Lapsen/nuoren kuullessa, että joku toinen lapsi/nuori on selviytynyt samanlaisesta tilanteesta, tarkoittaa se, että hänkin voi selvitä siitä. Tukiryhmän tavoitteena on auttaa lasta/nuorta välttämään ajautumisen päihteiden väärinkäyttöön ja/tai mielenterveysongelmiin.
Ninni-toiminta on Suomessa ainutlaatuista, sillä se sisältää omat ohjaajakoulutukset, aineisot ja ryhmätoiminnan. Lapsille/ nuorille opetetaan, että heidän vanhemmillaan on sairaus, jota vanhemmat eivät ole itse valinneet. Heillä on kuitenkin vastuu parantua. Riippuvuus -ja/tai mielenterveysongelmaisessa perheessä elävälle lapselle seuraavat tunteet ovat tavanomaisia:
Syyllisyys: lapsi voi luulla olevansa syyllinen vanhempansa riippuvuuteen tai huonovointisuuteen.
Häpeä: Vanhemmat voivat antaa lapsen ymmärtää, että perheessä on salaisuus, josta ei saa puhua. Lapsi tietää, ettei vanhempi ole samanlainen kuin muut vanhemmat ja usealla on huono taloudellinen tilanne päihteiden väärinkäytön vuoksi sekä lapsi on voinut kokea kiusallisia tilanteita yhdessä vanhempansa kanssa.
Ahdistus: lapsi voi olla huolissaan vanhemmasta ja seurauksista, joita päihderiippuvuus ja/tai mielenterveysongelma aiheuttaa.
Turvattomuus: vanhemman mieliala voi ailahdella hyvin nopeasti päihderiippuvuuden ja/tai mielenterveysongelman takia, jonka lisäksi arjen rutiinit voivat vaihdella tavalla, joita on hankala käsitellä.
Pelko: lapsi voi pelätä vanhemman satuttavansa itseään tai kuolevan; lapsi voi myös pelätä joutuvansa väkivallan kohteeksi.
Jatkuva huoli heikentää lapsen/nuoren keskittymistä sekä elämänlaatua usealla eri tasoilla
Ketä malli koskee?
Ninni-ryhmätoiminta on tarkoitettu lapsille ja nuorille, jotka elävät perheessä, joissa on riippuvuus ja/tai mielenterveysongelmia. Keskusteluryhmät järjestetään 1-2 krt kuukaudessa 10-24 vuotiaille.
Ninni-toiminnan tavoitteena on implementoida ruotsin- ja suomenkielisiä alkeisryhmiä jokaiselle alueelle Pohjanmaan hyvinvointialueella. Toiminta on tarkoitettu erikseen 10-12 -vuotiaille ja 13-24- vuotiaille. Toiminnan avulla haetaan lapsille/nuorille yhdenvertaisuutta ja samat mahdollisuudet osallistua toimintaan, riippumatta lapsen/nuoren asuinalueesta. Ninni-toiminta on ennaltaehkäisevää toimintaa ja matalan kynnyksen palvelu, johon ei tarvita lähetettä. Ninni-toiminnan tarkoituksena on tunnistaa lapset ja nuoret, joiden kotona on mielenterveys- ja/tai päihdeongelmaisia aikuisia. Lapset ja nuoret tunnistetaan varhaisessa vaiheessa. Ninni-toiminta voi olla ennaltaehkäisevän toiminnan rinnalla myös korjaavaa toimintaa
Miten malli koskee nuoria?
Toiminnan tavoitteena on, että lapset/nuoret saavat tavata muita vastaavanlaisessa elämäntilanteessa olevia lapsia/nuoria ja jakaa kokemuksia, saada tietoa ja ymmärrystä riippuvuussairauksista ja mielenterveysongelmista.
Asiakkaan näkökulmasta: ryhmätoiminnan tavoitteena on, että lapset/nuoret saavat tavata muita vastaavanlaisessa elämäntilanteessa olevia lapsia/nuoria, jakaa kokemuksia, saada tietoa ja ymmärrystä riippuvuussairauksista ja mielenterveysongelmista. Tavoitteena on, että lapsen/nuoren itsetunto ja itseluottamus vahvistuvat siten, että he pystyvät rikkomaan ja olemaan jatkamatta haitallista perhemallia, jossa he itse ovat kasvaneet.