Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Nuoret Pakka-toimijoina

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Tavoitteena on ehkäistä alkoholin ja nikotiinituotteiden välittämistä alaikäisille, lisätä kriittistä suhtautumista päihteiden välittämiseen sekä kartoittaa nuorten turvattomuuden tunnetta julkisissa tiloissa, joissa esiintyy päihteiden käyttöä.

 

Toimintaympäristö **

Suomessa alkoholin ja nikotiinituotteiden ikärajavalvonta vähittäismyyntipaikoissa toimii melko hyvin. Ikärajavalvonnasta huolimatta alkoholia ja nikotiinituotteita päätyy alaikäisten nuorten käsiin. Nuoret saavat alkoholia ja nikotiinituotteita  selvitysten mukaan useimmiten kavereiden, tuttujen tai perheenjäsenten kautta, siispä välittäminen on usein luonteeltaan sosiaalista. Tutkimusta välittämisestä löytyy melko niukasti ja siinä harvoin mennään ilmiöön pintaa syvemmälle. 

Jonkin verran on tosin tutkittu niin Suomessa kuin muuallakin sitä, mistä nuoret käyttämänsä alkoholin tai nikotiinituotteet saavat, mutta vähemmän löytyy tutkimuksia tämän toiminnan sisimmästä olemuksesta. Varsinaista tutkimusta siitä, kuinka nuoret itse suhtautuvat välittämiseen, löytyy varsin niukasti, ja nämä käsittelevät pääasiassa alkoholin välittämistä. Simosen ja Tigerstedtin (2007) tutkimuksessa selvitettiin nuorilta itseltään, miksi he välittävät alkoholia alaikäisille ja onko eroa esimerkiksi siinä, kenelle alkoholia välitetään. Tutkimuksessa havaittiin, että nuoret välittivät alkoholia mieluiten omille kavereilleen tai nuoremmille sisaruksilleen. Vähemmän tutuille nuorille välittämistä ei koettu yhtä mielekkäänä, joskin sitäkin toisinaan silti tehtiin. Alkoholin välittämisen taustalta paljastui monenlaisia tekijöitä, joiden pohjalta harkintaa alkoholin luovuttamisesta alaikäisille tehtiin. Nämä liittyivät vahvasti nuorten välisiin sosiaalisiin suhteisiin – alkoholia ei siis välitetty samalla tavalla kenelle tahansa. Simonen ja Tigerstedt totesivatkin, ettei alkoholin välittäminen alaikäisille ole sattumanvaraista tai harkitsematonta toimintaa, vaan se perustuu enemmän tai vähemmän tiedostettuihin ohjenuoriin. 

Toisinaan ainakin alkoholia voidaan välittää myös hyvin aikomuksin, välittää koska välitetään. Eräässä tutkimuksessa vanhemmat kertoivat antavansa nuorille alkoholia, koska kokivat turvallisemmaksi sen, että nuori juo alkoholia valvotusti (Jones, Robinson, Gilchirst & Barrie 2012). Vanhemmat voivat myös ajatella, että välittämällä itse alkoholia nuorille heidän on mahdollista säännöstellä nuorten käyttämän alkoholin määrää. Näin ajattelivat myös alaikäisten sisarukset, jotka kokivat kasvattavansa ja huolehtivansa sisaruksistaan, joille he kontrolloidusti välittivät alkoholia. Hyvät aikomukset eivät kuitenkaan välttämättä toteudu, sillä tutkimuksissa on havaittu, että esimerkiksi alkoholin välittäminen nuorille vanhempien toimesta saattaa lisätä riskijuomista. 

Asenteita välittämistä kohtaan on tutkittu myös hiukan toisenlaisesta näkökulmasta, esimerkiksi eräässä ulkomailla tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin suhtautumista alkoholin välittämisestä nuorille. On havaittu, että alkoholin välittämistä alaikäisille saatetaan pitää ainakin jossain määrin kulttuurisesti ja sosiaalisesti hyväksyttävänä tapana toimia. Tämän arvellaan johtuvan yleisestä hyväksyvästä asenteesta alkoholinkäyttöä kohtaan. Vaikka alkoholin välittäminen alaikäiselle on siis laitonta, sitä ei silti välttämättä moraalisesti koeta kovinkaan arveluttavana, vaikka toisaalta toiminnan laittomuus tiedostetaan hyvin.

 Yhteiskunnan yleinen hyväksyvä suhtautuminen alkoholinkäyttöä kohtaan näyttäisi siis vaikuttavan siihen, kuinka alkoholin välittämiseen alaikäisille suhtaudutaan. Myös Piispa (2018) havaitsi sallivan ilmapiirin nuuskan käytön osalta vaikuttavan siihen, miten nuoret käyttävät ja hankkivat nuuskaa. Sekä päihteiden käyttö että niiden välittäminen ovat sosiaalista toimintaa, ja niiden taustalla vaikuttavat yhteiskunnan yleiset asenteet päihteiden käyttöä kohtaan. Päihteiden välittämisen luonteesta löytyy niukasti tutkimusta, mutta tehtyjen tutkimusten perusteella kyseessä on usein toiminta, joka noudattaa tiettyjä sosiaalisia normeja. Toisaalta ainakin osa välittämisestä tapahtuu myös entuudestaan tuntemattomien henkilöiden kesken, jolloin luodaan yhteys esimerkiksi sosiaalisen median kautta – esimerkiksi nuuskaa välitetään tällä tavalla (ks. esim. Piispa 2018).  

Lähteet:

Raitasalo, K. & Härkönen, J. (2019) Nuorten päihteiden käyttö ja rahapelaaminen – ESPAD-tutkimus 2019. Tilastoraportti 40/2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 

Simonen, J. & Tigerstedt, C. (2007). ”Mieluummin kavereille kuin läheiselle”. Solidaarisuus nuorten aikuisten alkoholin välittämisessä alaikäisille, s. 161-185, teoksessa: Tigerstedt C. toim. (2007) Nuoret ja alkoholi. Alkoholi- ja huumetutkijain seura & Nuorisotutkimusseura.

Jones, S. C., Robinson, L., Gilchrist, H. & Barrie, L. (2012). Supply means supply - what does ’supply’ mean? Consumer responses to a campaign targeting secondary supply of alcohol to teenagers. In: R. Lee (Eds.), Australia New Zealand Marketing Academy Conference 2012: Proceedings (pp. 1-7). Australia: Ehrenberg-Bass Institute for Marketing Science, Edith Cowan University.

Sharmin, S., Kypri, K., Khanam, M., Wadolowski, M., Bruno. R. & Mattick, R.P. (2017) Parental Supply of Alcohol in Childhood and Risky Drinking in Adolescence: Systematic Review and Meta-Analysis. Int J Environ Res Public Health. 2017 Mar 9;14(3):287. doi: 10.3390/ijerph14030287. PMID: 28282955; PMCID: PMC5369123.

Piispa, M. (2018). Nuuska ja Nuoret - laadullinen selvitys nuorten nuuskan käytöstä ja hanki

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Alaikäisten nuorten mukaan alkoholia ja nikotiinituotteita on saatavilla helposti, erityisesti sosiaalisen median välityksellä. Tämä saattaa johtua siitä, että sosiaalisen median käyttötavat ja kanavat ovat monipuolistuneet, nuoret eivät tunne esimerkiksi uusien nikotiinituotteiden käytöstä aiheutuvia haittoja tai mieltävät ne vähäisiksi. Lisäksi nuoret eivät tunnista riittävän hyvin päihteiden välittämiseen liittyviä haittoja, seurauksia ja riskejä.

Hankkeen pohjalle tehdyn selvityksen mukaan nuoret kokivat, että vaikka alkoholin ja erityisesti nikotiinituotteiden välittäminen on melko yleistä, siihen tulisi aikuisten puuttua ja sitä pitäisi pyrkiä ehkäisemään esimerkiksi tietoa lisäämällä.

Alkuselvityksessä kävi myös ilmi, että alkoholin ja nikotiinituotteiden välittäminen on muuttunut aikojen saatossa. Siinä missä ennen saatettiin mennä myymälän lähistölle odottelemaan, josko kohdalle sattuisi henkilö jota kysyä hakijaksi, tänä päivänä nuoret etsivät myyjää tai välittäjää somen välityksellä. Anonyymiys madaltaa kynnystä kysyä tuntemattomalta ja somen kautta myös puolitutulta kysyminen tuntuu helpommalta kuin kasvotusten. 

Nuoret myös kertovat, että itse ei välttämättä tarvitse olla aloitteellinen hakijaa tai myyjää etsiessään, sillä somessa on runsaasti tarjontaa myyjien suhteen. Nuorten mukaan sekä alkoholia, että nikotiinituotteita myydään avoimesti esimerkiksi Snapchatissa. 

Hanke on lisäys THL:n kehittämien Pakka-toimintamallien joukkoon. Nuorten osallistaminen ei ole vielä toistaiseksi näkynyt Pakka-menetelmissä. Hankkeen kehittämien menetelmien myötä myös nuorilla on mahdollisuus osallistua paikalliseen Pakka-toimintaan päihteiden sosiaalisen välittämisen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Nuoret: hankkeessa kehitettyjen menetelmien avulla haluamme mm. lisätä nuorten tietoa ja ymmärrystä, sekä kriittistä suhtautumista alkoholin ja nikotiinituotteiden välittämistä kohtaan. Kriittisen suhtautumisen lisääntyessä nuori tulee pohtineeksi tarkemmin välittämisen seurauksia, jolloin alaikäisille välittäminen oletettavasti vähenee. Tavoitteena on lisäksi saada nuoret osallistettua aktiivisiksi toimijoiksi paikalliseen Pakka-toimintaan ja ehkäisevään päihdetyöhön sosiaalisen välittämisen ehkäisemiseksi, sekä alueellisen turvallisuuden lisäämiseksi.

Nuorten kanssa toimivat ammattilaiset:  hankkeessa tarjotaan menetelmiä ja työkaluja yläkouluikäisten ja toisella asteella opiskelevien nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille alkoholin ja nikotiinituotteiden välittämisen ehkäisemiseksi. 

Alueelliset Pakka-toimijat: kaikki hankkeessa kehitetyt menetelmät ovat lisäys jo olemassa oleviin Pakka-menetelmiin. Alueelliset Pakka-toimijat voivat hyödyntää menetelmiä työssään alkoholin ja nikotiinituotteiden sosiaalisen saatavuuden sääntelyssä ja tällä tavoin osallistaa alueen nuoria mukaan Pakka-toimintaan.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Hankkeen yhteistyöalueiksi kehittämis- ja pilotointivaiheessa saatiin Vaasa, Tampere ja Etelä-Karjalan hyvinvointialue (entinen Eksote). Vaasasta mukaan saatiin suomenkielinen ja ruotsinkielinen yläkoulu, Tampereelta suomenkieliset yläkoulu ja ammatillinen oppilaitos, Imatralta suomenkielinen ammatillinen oppilaitos ja Parikkalasta suomenkielinen yläkoulu. Yhteistyöoppilaitokset olivat siis hajautettuja maantieteellisesti ja mukana oli sekä pieniä että suuria oppilaitoksia. 

Menetelmien suunnittelu tehtiin yhdessä yhteistyöoppilaitosten nuorten kanssa. Työ aloitettiin alkuselvityksellä, joka koostui tutkijan tekemistä teemahaastatteluista sekä niitä täydentävästä kyselystä. Tällä tavoin saatiin tietoa juuri niiden oppilaitosten nuorilta, joiden kanssa kehittämistyötä lähdettiin tekemään. 

Menetelmien kehittämistyön edellytyksenä oli sekä oppilaitosten johdon, että alueellisten ept-asiantuntijoiden sitoutuminen hankkeen toimenpiteisiin ja tavoitteisiin. Menetelmien sisällöllinen kehittäminen tehtiin pääasiassa hankkeen kahden työntekijän yhteistyöllä. Nuorten kanssa toteutettavissa työpajoissa, koulutuksissa ja pilotoinneissa kehittämistyön sisällöt tarkentuivat, jotta ne vastasivat paremmin nuorten ajatuksiin ja kokemuksiin. Lisäksi oppilaitoksen muun henkilökunnan, kuten opettajien, kouluvalmentajien ja nuorisotyöntekijöiden kanssa tehtävä yhteistyö on mahdollistanut kaikkien toimintojen onnistuneen toteutumisen myös käytännön järjestelyjen osalta (aikataulut, koulun tilavaraukset, mahdolliset laitteet jne.).

Alkoholin ja erityisesti nikotiinituotteiden välittäminen alaikäisille on ollut keskusteluissa vahvasti läsnä hankkeen toiminta-aikana. Hankkeen alussa nuuskan ja loppuvaiheessa sähkösavukkeen ja muiden nikotiinituotteiden välittäminen alaikäisille ilmiönä on kasvanut aikaisempaa näkyvämmäksi suomalaisessa yhteiskunnassa. Tämän vuoksi teema on koettu tärkeäksi ja toimijajoukon innostaminen mukaan on ollut melko helppoa - yhteiskunnallisen haasteen edessä on haluttu saada aikaan muutos asioihin.

Oppilaitokset olivat myös suurena apuna lasten ja nuorten tavoittamisessa koulutuksiin, työpajoihin ja pilotointeihin. Nuoret ovat saaneet luvan osallistua toimintoihin koulupäivän sisällä, mikä on tehnyt osallistumisesta helppoa. Työpajaan osallistuneet nuoret olivat monissa kouluissa tukioppilaita, joiden toimintaan kehitettävät menetelmät luonnollisesti sopivat. Diilerin jäljillä -mallin ja Pakka-tapahtuman työpajoihin ja pilotointeihin osallistuneet nuoret saivat aktiivisuudestaan myös EHYTin myöntämän sähköisen Open Badge -osaamismerkin.

Toimintoihin osallistuneilta nuorilta on kerätty palautetta jokaisen toiminnon (työpaja, koulutus, pilotointi) päätteeksi. Palaute oli erittäin positiivista ja yleisesti toimintoihin osallistuneet nuoret kokivat menetelmät mielenkiintoisina ja he kertoivat saaneensa uutta tietoa alkoholin ja nikotiinituotteiden välittämiseen liittyvistä haitoista ja seurauksista.

Tavoiteltu muutos

Hankkeen tavoitteena on ehkäistä ja vähentää alkoholin ja nikotiinituotteiden välittämisetä alaikäisille. Lisäksi tavoittena oli lisätä yläkouluikäisten ja toisella asteella opiskelevien, täysi-ikäistymisvaiheessa olevien nuorten tietoa ja ymmärrystä alkoholin ja nikotiinituotteiden haitoista ja seurauksista - sekä välittäjälle, mutta myös alaikäiselle, jolle näitä päihteitä välitetään. Tiedon lisäämisellä tavoitellaan myös suhtautumisen muuttumista kriittisemmäksi.

Muutoksen mittaaminen

Tavoitellut muutokset:

  • Nuorten tieto alkoholin ja nikotiinituotteiden alaikäisille välittämisen haitoista lisääntyy.
  • Nuoret suhtautuvat aikaisempaa kriittisemmin alkoholin ja nikotiinituotteiden välittämiseen.
  • Nuorten päihteiden käytöstä johtuva turvattomuus julkisissa tiloissa vähenee.
  • Nuorten kokema osallisuus lisääntyy.
  • Pakka-toimintoihin lisätään kolme uutta, nuoria osallistavaa, menetelmää alkoholin ja nikotiinituotteiden sosiaalisen saatavuuden sääntelyyn.

Tavoitteisiin pyritään kolmen kehitettävän menetelmän avulla:

  • Pakka-kävely 7.-luokkalaisille
  • Diilerin jäljillä -vertaisvaikuttamismalli yläkouluikäisille
  • Pakka-tapahtuma -vertaisvaikuttamismenetelmä toiselle asteelle

Jokaisen työpajan, koulutuksen ja pilotoinnin tavoitteena on menetelmien sisällöllisen kehittämisen lisäksi ollut toimintoihin osallistuvien nuorten tiedon lisääminen päihteiden välittämisen teemasta. Näin ollen jokaisen toimenpiteen jälkeen osallistuville nuorille on teetetty kysely, jossa he ovat vastanneet kokevatko he tietojensa lisääntyneen, suhtautumisensa muuttuneen tai kokivatko he, että heidän osallistumisellaan on vaikutusta. Näiden kyselyiden lisäksi hankkeessa teetettiin alku- ja loppukyselyt hankkeen yhteistyöoppilaitosten oppilaille ja opiskelijoille. 

Pakka-kävelyn tavoitteena oleva turvattomuuden väheneminen on hankala mitattava, sillä vaikutusten arvioimiseksi olisi kunnan ensin tehtävä toimenpiteitä, joita nuoret nostavat Pakka-kävelyllä esiin. Jokainen paikkakunta, joka toteuttaa alueellaan Pakka-kävelyä, voi halutessaan toteuttaa nuorille kyselyn, jolla voidaan mitata, ovatko mahdolliset turvallisuutta parantavat toimenpiteet olleet vaikuttavia. 

Toteutussuunnitelma

7-luokkalaisille suunnatussa Pakka-kävelyssä oppilaat kävelevät aikuisen ohjaajan kanssa yhden oppitunnin aikana lyhyen reitin oppilaitoksen lähialueella. Kävelyn aikana keskustellaan päihteiden käytön aiheuttamasta turvattomuudesta julkisissa tiloissa, sekä päihteiden välittämisestä julkisissa tiloissa ja sosiaalisessa mediassa. Samalla nuoret vastaavat anonyymiin kyselyyn, jolla kartoitetaan heidän kokemuksiaan edellä mainituista teemoista omalla asuinpaikkakunnallaan. 

Useamman ikäryhmän kokemusten kartoittamiseksi kävelyn aikana kerätyt nimettömät vastaukset on hyvä käydä läpi oppilaskunnan kanssa ja antaa myös heille mahdollisuus vastata kysymyksiin. Tämän jälkeen yhteenveto vastauksista toimitetaan päättäjille paikallisen päätöksenteon tueksi esimerkiksi ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilön kautta. Kun nuorten nostamat epäkohdat tulevat päättäjien tietoon, niin voidaan myös vaikuttaa, jotta lasten ja nuorten turvallisuus lisääntyisi.

Diilerin jäljillä -mallissa nuorten kanssa työskentelevä ohjaaja perehtyy ensin menetelmään itsenäisesti EHYTin Diilerin jäljillä -verkkokurssin avulla. Verkkokurssi sisältää kaiken menetelmässä tarvittavan materiaalin. Kursiin jälkeen ohjaaja rekrytoi yläkoulusta vapaaehtoisia 8.-9.-luokkalaisia oppilaita, jotka ovat kiinnostuneita toimimaan vapaaehtoisena vertaisvaikuttajana eli liiderinä. Verkkokurssimateriaalin avulla ohjaaja kouluttaa nuoret toimimaan menetelmän liidereinä. Liidereille on olemassa omat materiaalinsa, joiden avulla he pitävät nuoremmilleen (6.-7.- luokkalaisille) yhden oppitunnin mittaisia Diilerin jäljillä -infoja, jotka koostuvat infodioista sekä niitä täydentävästä mysteeritehtävästä. Menetelmän myötä nuorten tiedot ja ymmärrys alkoholin ja nikotiinituotteiden välittämiseen liittyvistä haitoista ja seurauksista kasvavat.

Pakka-tapahtuma on myös EHYTin verkkokurssi, jonka toisella asteella työskentelevä ammattilainen käy yhdessä opiskelijoiden kanssa. Kurssi sisältää kaksi ennakkotapaamista, joiden aikana perhehdytään mm. päihteisiin liittyvään lainsäädäntöön sekä alkoholin ja nikotiinituotteiden välittämisestä koituviin haittoihin. Lisäksi tapaamisten aikana ideoidaan omaa tapahtumaa, joka järjestetään omassa oppilaitoksessa. Kurssilla ohjeistetaan vaiheittain myös tapahtuman järjestämiseen liittyvissä asioissa. Päihteiden välittämisen ehkäisy alaikäisille on tapahtuman teemana, mutta sisällöltään ja toteutustavoiltaan tapahtuma voi olla millainen vain - opiskelijoiden näköinen. Pääasia on, että opiskelijat pääsevät itse sekä ideoimaan, suunnittelemaan, toteuttamaan ja lopuksi myös arvioimaan oman tapahtumansa. Kurssin viimeinen tapaaminen onkin itse tapahtuman järjestämisen jälkeen, jolloin on mahdollista reflektoida oppimaansa ja pohtia tapahtuman onnistumista.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Kohderyhmänä ovat 7.-9.-luokkalaiset yläkoulujen oppilaat sekä toisella asteella opiskelevat täysi-ikäistymisvaiheessa olevat opiskelijat.

Kohderyhmäymmärrystä pyrittiin kerryttämään keskustelemalla niiden asiantuntijoiden kanssa, joilla on runsaasti kokemusta tämän ikäisten nuorten kanssa. Lisäksi hankkeen pohjalle teetettiin alkuselvitys, jossa tutkija teetti kohderyhmään kuuluville nuorille sekä kvantitatiivisen kyselyn, että teemahaastattelun. Selvityksen tarkoituksena oli kerryttää ymmärrystä nuorten suhtautumisesta alkoholin ja nikotiinituotteiden käyttöön, niiden välittämiseen ja muihin teemaan liittyviin kysymyksiin, kuten vastuuseen: kuka on vastuussa mahdollisista haitoista. 

Nuorten kanssa toteutetuissa toimenpiteissä ja niiden yhteydessä käydyissä keskusteluissa nuoret olivat aktiivisia ja osallistuvia, joten myös niissä käydyt keskusteluivat lisäsivät työntekijöiden osaamista ja ymmärrystä näistä kohderyhmistä, heidän arvoistaan ja suhtautumisestaan päihteisiin.

Alku- ja loppuselvityksen ohessa tehtyjen kyselyiden lisäksi nuoria osallistettiin runsaasti: Pakka-kävelyillä nuoret keskustelevat ja vastaavat anonyymiin kyselyyn kävelyn teemoista. Diilerin jäljillä -mallin kehitystyössä nuoria osallistettiin ensin menetelmän työpajoissa, jonka jälkeen koulutuksissa ja menetelmän pilotoinneissa kaikissa kolmessa suomenkielisessä yläkoulussa, sekä yhdessä ruotsinkielisessä koulussa. Pakka-tapahtuman pilotoinnissa nuoret olivat myös alusta asti mukana: ensin työpajoissa, jonka jälkeen tapahtumien ideoinnissa, suunnittelussa, toteutuksessa ja loppuarvioinnissa. 

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Suomessa on monilla paikkakunnilla toteutettu erilaisia turvallisuuskävelyitä, joiden tarkoituksena on ollut kerätä kansalaisten ajatuksia ja kokemuksia julkisten tilojen turvallisuudesta tai turvattomuudesta. Näitä kokemuksia hyödyntäen kehitettiin myös Pakka-kävely, kuitenkin niin, että se on suunnattu 7.-luokkaa käyvien lasten/nuorten ikäryhmälle. Lisäksi Pakka-kävelyn teema muokattiin siten, että se vastaa tämän päivän nuorten arkea, mm. alkoholin ja nikotiinituotteiden välittämistä erityisesti sosiaalisen median välityksellä, mutta myös omaa elinpiiriään laajentavan nuoren kokemuksia ympäröivästä maailmasta, joissa saattaa esiintyä päihtyneitä ja päihtymyksen vuoksi joskus pelottavallakin tavalla käyttäytyviä ihmisiä. 

Diilerin jäljillä -malli ja Pakka-tapahtuma perustuvat molemmat vertaisvaikuttamiseen, jossa nuoret itse toimivat vertaisvaikuttajina oman ikäistensä (tai hieman nuorempien) keskuudessa. Nuorten vertaisvaikuttamisen kansanterveydellisiä vaikutuksia on arvioitu useissa eri tutkimuksissa. Erilaisilla vertaisvaikuttamisen- ja valistuksen ohjelmilla on todettu olevan vaikutusta kohderyhmän asenteisiin, uskomuksiin, normeihin ja käyttäytymiseen ja tätä kautta terveyttä edistävä ja riskikäyttäytymistä vähentävä vaikutus. Vertaisvalistusta pidetään valistuksen best practice- työmuotona (EMCDDA).

Suomessa nuorten vertaisvalistusta on jo pitkään toteuttanut alkoholin ja kannabiksen osalta Helsingin kaupungin Skarppi -vertaisvalistusohjelma. Mannerheimin Lastensuojeluliiton tukioppilastoimintaan liittyy niin ikään vertaisvalistuksen elementtejä. EHYTissä vertaisvaikuttamista on hyödynnetty myös Nuuska-agentti -toiminnassa.

Ratkaisun perusidea **

Pakka-kävelyn tavoitteena on kartoittaa nuorten kokemaa turvallisuuden tunnetta julkisilla paikoilla, joissa esiintyy päihteiden käyttöä ja välittämistä, lisätä nuorten osallisuutta paikallisessa Pakka-toiminnassa sekä parantaa julkisten tilojen turvallisuutta. Pakka-kävelyn opas on julkaistu myös ruotsiksi.

Diilerin jäljillä -vertaisvaikuttamismallissa yläkoulun 8.-9. luokilla opiskelevat vapaaehtoiset oppilaat toimivat vertaisvaikuttajina nuoremmilleen.​ Toiminnan tavoitteena on lisätä nuorten tietoa alkoholin ja nikotiinituotteiden käyttöön ja välittämiseen liittyvistä haitoista. Diilerin jäljillä -verkkokurssi oppilaitoksissa työskenteleville ammattilaisille löytyy ehytkouluttaa.fi -alustalla ja vertaisvaikuttamismallin materiaalit on julkaistu kurssialustalla myös ruotsiksi.

Toiselle asteelle suunnatulla, vertaisvaikuttamismalliin pohjautuvalla Pakka-tapahtumalla halutaan vaikuttaa alkoholin ja nikotiinituotteiden välitykseen alaikäisille lisäämällä tietoa päihteiden välittämiseen liittyvistä haitoista. Menetelmän verkkokurssi on julkaistu ehytkouluttaa.fi -alustalla. Verkkokurssi on julkaistu myös ruotsiksi.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Pakka-kävelyn opas on sähköinen, ladattava materiaali, joka on saatavilla EHYTin verkkosivuilta työkalut ja materiaalit -osiosta. Pakka-kävely on suunniteltu niin, että se sopii esimerkiksi vuosittain toteutettavaksi joka alkusyksy lukuvuoden alettua, kun uusilla 7.-luokkalaisilla on ryhmäytymiseen liittyvää ohjelmaa. Toinen vaihtoehto toteuttaa Pakka-kävely on keväällä ennen lukukauden päättymistä. Valmistautuminen ja etukäteisvalmistelut eivät vaadi ohjaajalta paljoa aikaa lukuun ottamatta oppaaseen tutustumista. Itse kävelyyn kuluu aikaa yhden oppitunnin verran.

Diilerin jäljillä- ja Pakka-tapahtuma -menetelmät ovat oppilaitoksissa työskenteleville ammattilaisille suunnattuja verkkokursseja, jotka ovat maksutta käytössä kaikille kiinnostuneille. Verkkokurssien etuna on, että ne voi suorittaa omaan tahtiin, omaan aikatauluun parhaiten soveltuvalla tavalla. Molemmista menetelmistä on verkkokurssialustalla ladattavissa myös kaikki menetelmien käytössä tarvittavat materiaalit ja ohjeet.

Diilerin jäljillä -verkkokurssin suorittamiseen kuluu ohjaajalta noin 2-3 tuntia riippuen miten perusteellisesti haluaa tutustua lisätietoihin ja -materiaaleihin. Liidereiden kouluttamiseen kannattaa varata aikaa saman verran. Liidereitä tarvitaan vähintään kaksi, ylärajaa ei ole määritelty. Liidereiden toteuttamiin infotilaisuuksiin kuluu aikaa yhden oppitunnin verran.

Pakka-tapahtuman verkkokurssiin kuluu aikaa kolmen tapaamisen (à 1,5-2h) eli yhteensä 4,5-6 tuntia sekä aika, joka kuluu itse tapahtumaan. Pakka-tapahtumaan kannattaa rekrytoida riittävästi opiskelijoita, jotta tapahtuman järjestäminen ei käy osallistujille liian raskaaksi ja työtehtäviä voidaan jakaa useamman opiskelijan kesken. Ylärajaa ei ole, mutta suositeltavaa olisi, että kaikille osallistujille riittäisi tehtävää. Tarvittavien opiskelijoiden määrä tietysti riippuu myös siitä, miten laaja tapahtuma on aikomus järjestää.

EHYTin sisällä menetelmiä on markkinoitu ja tullaan markkinoimaan eri uutiskirjeiden ja jo olemassa olevien verkostojen välityksellä. Aluetyöllä on olemassa laajat, valtakunnalliset verkostot, joille välitetään tietoa menetelmistä. Menetelmiä on markkinoitu myös mm. Nuori-päivillä hankkeen aikana ja tehty tiivistä yhteistyötä Osaamiskeskusten kanssa. Toiselle asteelle menetelmiä on markkinoitu mm. ammatillisten oppilaitosten Saku ry:n kanssa tehtävällä yhteistyöllä. Lisäksi hankkeen menetelmiä on markkinoitu hankkeen yhteistyötahojen, erityisesti Etelä-Karjalan hyvinvointialueen, Tampereen ja Vaasan ept-työntekijöiden avustuksella, sekä THL:n koordinoiman valtakunnallisen Pakka-kehittäjäverkoston avustuksella. Hankkeen päättymisen jälkeen menetelmiä markkinoitiin myös Opettaja-lehden painetussa, että sähköisessä versiossa. Lisäksi hankkeella on ollut ständit Hyvinvointiareenassa ja EDUCA-messuilla. 

Kaikki menetelmät on suunniteltu helposti käyttöön otettaviksi itsenäisesti valmiiden materiaalien ja verkkokurssien avulla ja niitä voidaan toteuttaa oppilaitoksissa säännöllisesti ja perehdyttää uusia oppilaita ja opiskelijoita mukaan toimintaan, jolloin toiminnot jatkuvat vuosittain. Ne kannattaakin merkata oppilaitoksen vuosikelloon säännöllisesti, jolloin sopivan ajankohdan etsimiseen ei mene turhaan aikaa. Kun oppilaitoksen johto on sitoutunut menetelmien käyttöön ottoon, on henkilökunnan helppoa ottaa ne käyttöön, sillä ne eivät vaadi nuorten ryhmien ohjaamisen lisäksi erityistä osaamista. Jokaiseen menetelmään riittää yksi ammattilainen ohjaajaksi, joten ne eivät vie henkilöstöresurssia liikaa. Kaikki menetelmät sopivat opetushenkilöstön lisäksi erityisen hyvin esimerkiksi koulunuorisotyöntekijöille, kouluvalmentajille ja muille nuorten ryhmiä vetäville ammattilaisille. 

 

 

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Pakka-kävelyä voi soveltaa mahdollisesti jo kuudesluokkalaisten kanssa, ennen yläkouluun siirtymistä. Tämän vuoksi on tärkeää, että kävelyn alussa käydään läpi termistö, jotta jokainen osallistuja ymmärtää mistä puhutaan. Menetelmää voi soveltaa ikätasoon sopivaksi, tämä toki vaatii ohjaajalta osaamista eri ikäisten lasten ja nuorten kanssa toimimisesta. 

Pakka-tapahtumaa kehitettiin ja pilotoitiin ammatillisissa oppilaitoksissa, mutta se on mahdollista ottaa käyttöön myös koko toisella asteella laajemmin. Opiskelijoiden mukaan saamiseksi oppilaitoksessa voisi miettiä, millä tavoin verkkokurssin voisi sisällyttää opintoihin, jolloin opiskelija saisi siitä suorituksen.

Diilerin jäljillä -menetelmän liiderit ovat suosituksen mukaan 8.-9.-luokkalaisia oppilaita. Kokemuksemme mukaan vanhemmasta iästä on hyötyä infojen pitämisessä, sillä joskus tapaamamme 8.-luokkalaiset liiderit kokivat 7.-luokille puhumisen jännittäväksi, kun ikäero on pieni. 9.-luokkalaisten kohdalla ikäeroa 7.-luokkalaisiin on jo kaksi vuotta, joten he eivät kokeneet vaikeaksi infojen pitämisen. 

Testasimme menetelmää myös niin, että liiderit pitivät infoja 6.-luokkalaisille. Tämä on siis myös mahdollista, mikäli oppilaitoksessa koetaan, että myös 6.-luokkalaiset hyötyisivät näistä infoista. Tämä ikäryhmä kuitenkin saattaa törmätä somessa ja julkisissa tiloissa päihteiden välittämiseen, joten teemaa voi olla hyvä käsitellä myös tässä ikäryhmässä.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Diilerin jäljillä -mallin ja Pakka-tapahtuman tavoitteena oli lisätä nuorten tietoa ja ymmärrystä alkoholin ja nikotiinituotteiden välittämisen haitoista ja seurauksista, sekä tiedon lisääntyessä lisätä kriittistä suhtautumista aikaikäisille välittämiseen. Näiden on ajateltu tapahtuvan kannustamalla nuoria pohtimaan teemaa syvällisemmin ja eri näkökulmista käsin. Ajatuksena on ollut saada aikaan oivalluksen kokemus oman pohdinnan kautta sen sijaan, että nuorille tarjottaisiin ainoastaan faktoja.

Palautteen kerääminen on ollut ensiarvoisen tärkeää kaikkien menetelmien kehittämiseksi ja arvioimiseksi. Palautetta kerätiin menetelmien jokaisessa kehittämisen vaiheessa aina työpajoista koulutuksiin ja menetelmien pilotoinneissa. Palautteiden sekä havainnoinnin avulla menetelmien rakennetta ja sisältöä on ollut mahdollista kehittää koko hankkeen ajan.

Palautteiden mukaan nuoret kokivat saaneensa oivalluksia sekä alkoholin että nikotiinituotteiden välittämisen ehkäisyyn sekä ilmiöön liittyen. Nuoret ovat myös palautteen perustella saaneet osallisuuden kokemuksia ja olleet aidosti ilahtuneita siitä, että heidän osallistumisellaan ja ajatuksillaan on väliä.

Parhaiksi asioiksi mainittiin usein uuden oppiminen ja uudet näkökulmat. Menetelmien yhteydessä nuoret toivat esiin positiivisena kokemuksen sen, että ovat päässeet mukaan vaikuttamaan alkoholin ja nikotiinituotteiden välittämisen ehkäisyyn. He kokivat arvokkaana myös sen, että aikuiset kuuntelivat heitä ja heidän kokemuksiaan päihteiden välittämiseen liittyvissä keskusteluissa. Myös Diilerin jäljillä -malliin sisältyvä mysteeritehtävä sai oppilailta paljon kiitosta hauskuudesta, yllättävyydestä, erilaisuudesta ja toiminnallisuudesta.

Kehittämiskohteet ovat liittyneet lähinnä menetelmien teknisiin toteutuksiin, kuten aikatauluihin jne. ei niinkään menetelmien sisältöihin.

Kaiken kaikkiaan hankkeen toimintojen piirissä oli yhteensä 1411 nuorta. Tämän lisäksi hankkeen alku- ja loppukyselyihin vastasi yhteensä 821 nuorta, jonka perusteella hankeen vaikutuksia pyrittiin myös arvioimaan. Tässä ongelmana oli vain se, että keväällä 2021 suoritetun alkukyselyn vastaajat ovat olleet isolta osin eri nuoria kuin keväällä 2023 suoritettuun loppukyselyyn vastanneet. Näin ollen nuorten mahdollisia muutoksia asenteissa ei voida arvioida tämän kyselyn perusteella. Sen vuoksi arvioinnit perustuvat pääsääntöisesti jokaisen toimenpiteen jälkeen tehtyyn kyselyyn. Hankkeen alku- ja loppuselvitysten välillä Suomessa kasvanut sähkösavukeilmiö näkyy myös loppuselvityksen tuloksissa. Nikotiiniteollisuuden mielikuvamarkkinointi sähkösavukkeiden haitattomuudesta on todennäköisesti vaikuttanut myös hankkeen yhteistyöoppilaitosten nuorten asenteisiin, sillä verrattuna alkuselvitykseen, nuoret ilmoittivat loppuselvityksessä yleisimmän välitettävän nikotiinituotteen olleen sähkösavuke. Tämä on näkynyt myös välittämiseen suhtautumisessa, sillä sähkösavukkeet olivat yleisimmin välitetty nikotiinituote, kun se oli hankkeen alkuselvityksessä nuuska. Nuoret kokevat sähkösavukkeisiin liittyvän haittoja vain vähän tai ei ollenkaan ja tämä heijastuu myös asenteisiin sähkösavukkeiden välittämistä kohtaan. 

Menetelmien työpajoissa, koulutuksissa ja pilotoinneissa saadun palautteen perusteella enemmistö (noin 80-90 %) koki saaneensa uutta tietoa alkoholin ja nikotiinituotteiden välittämiseen liittyvistä haitoista ja seurauksista. Nuoret myös kertoivat saaneensa osallisuuden kokemuksia "koen, että osallistumisellani on merkitystä ja minua kuunnellaan". 

Nikotiini-ilmiöt muuttuvat yhteiskunnassa nopeasti ja uusia nikotiinituotteita markkinoidaan vahvasti nuorille eri digitaalisten medioiden välityksellä, kuten somessa. Haitattomuusmielikuva vaikuttaa myös nuorten asenteisiin liittyen välittämiseen - välittämiseen ei mielletä liittyvän haittoja, jos koetaan, että välitettävällä tuotteella ei ole terveyteen liittyviä haittoja. Tämän vuoksi sekä nikotiiniteollisuuden keinoista, uusista tuotteista ja niiden terveysvaikutuksista ja välitykseen liittyvistä haitoista tulee puhua enemmän.