| Innokylä

Toimintaympäristö

Itä-Uudellamaalla asuvan 13–24-vuotiaan väestön ennustetaan kasvavan vuoteen 2027 asti. Tästä seuraten lähivuosina nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen tarpeen voidaan ennakoida kasvavan. Kasvaneet lastensuojelun kustannukset ja nuoruusikäisten sijoitukset Itä-Uudellamaalla kertovat myös mielenterveys- ja päihdepalvelujen riittämättömyydestä: Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon kustannukset ovat kasvaneet vuonna 2020 n.20 % vuoteen 2019 verrattuna. Yläkoululaisten ja toisen asteen opiskelijoiden masentuneisuuden ja ahdistuneisuuden kokemukset ovat lisääntyneet Itä-Uudellamaalla (2017–2021) samanaikaisesti kun koulun ulkopuolista tukea mielialaan liittyvissä haasteissa koetaan saadun harvemmin.

Terapiatakuu on huomioitu siten että se kattaa mielenterveystyötä tekevän ammattilaisen toteuttaman soveltuvan hoitomuodon, joka vastaa potilaan oireita ja avuntarvetta. Psykososiaalisella interventiolla mielenterveystyötä tekevän ammattilaisen toteuttamaa varhaista soveltuvaa psykososiaalista hoitomenetelmää. Hoito toteutetaan yksilö- tai perhekäynteinä tai ryhmässä. Hoidon tarve arvioidaan välittömästi apua haettaessa, ja oireen mukaisen psykoterapiahoidon tai muun psykososiaalisen hoito aloitetaan kuukauden sisällä.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Mielenterveys- ja päihdehäiriöt aiheuttavat pääosan nuorten ja nuorten aikuisten terveyshaitoista. Ne ovat merkittävä syrjäytymisen ja pitkäaikaisen työkyvyttömyyden riskitekijä. Suuri osa mielenterveyden häiriöistä puhkeaa nuoruusiässä. Kolme neljästä elämänaikaisesta mielenterveyden häiriöstä puhkeaa ennen 25 vuoden ikää. On arvioitu, että 20-25 prosentilla nuorista on jokin mielenterveyshäiriö.

2023 THL:n teettämässä kouluterveyskyselyssä nousi että Itä-Uudellamaalla huoli mielialasta on alla maan keskiarvojen kaikissa ikäryhmissä, mutta keskimäärin yli 30 % oppilaista kokee huolta mielenterveydestään. 8. ja 9. luokan oppilaiden ja lukion oppilaiden kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta kokevien osuus on yli maan keskiarvon ja kohtalaisen tai vaikean ahdistuneisuuden osuus on hyvinvointialueiden suurin (23,6 %).

Sosiaali- ja terveysministeriön kiireettömän hoidon kriteerit määrittävät lasten ja nuorten lievien ja keskivaikeiden mielenterveyden hoitamisen perustason tehtäväksi. Itä-Uusimaan kunnissa perustason nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat puutteellisia eikä tarpeeseen pystytä vastaamaan oikea-aikaisesti. Perustason riittämättömiä palveluja joudutaan paikkaamaan erikoissairaanhoidon ja lastensuojelun palveluilla. Tämä on lisännyt erikoissairaanhoidon lähetteiden määrää, lastensuojelun tarvetta sekä samalla kustannuksia. Erikoissairaanhoito on ruuhkautunut ja usein palauttaa lähetteet kuntaan perustasolla hoidettaviksi.

Tulevien hyvinvointialueiden tehtävänä on määritellä, miten lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdehäiriöiden tutkimus, hoito ja kuntoutus järjestetään perus- ja erityistasolla tulevaisuudessa.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Hyvinvointialueiden tehtävänä on määritellä, miten lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdehäiriöiden tutkimus, hoito ja kuntoutus järjestetään perus- ja erityistasolla. HUS on tehnyt linjauksen että keskivaikeasti oireilevat mielenterveys- ja päihde nuoret tulee hoitaa perustasolla. Itä-Uudellamaalla asuvan 13–24-vuotiaan väestön ennustetaan kasvavan vuoteen 2027 asti. Tästä seuraten lähivuosina nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen tarpeen voidaan ennakoida kasvavan.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Projektia on viety eteenpäin moniammatillisessa ja vaihtuvassa työryhmässä hankkeen edetessä. Alussa nimetty työryhmä missä toimineet puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä avainhenkilöitä Itä-Uudenmaan palveluista sekä hankkeista projektisuunnittelija. Projektin edetessä ja yksikön aloitettua tarkasteltu työryhmää ja nimetty uusi tiimi yksikön toiminnan kehitystä ja tukemista varten missä, nuorisoaseman esihenkilö, palveluvastaava mielenterveys, päihde- ja asumispalveluista, nuorisoaseman vastaava sairaanhoitaja ja hankkeesta projektisuunnittelija ja projektikoordinaattori ovat toimineet kehittämisessä avainhenkilöinä ja yksikön toiminnan edetessä myös otettu mukaan koko nuorisoaseman henkilöstöä; lääkäri, sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaajat, psyk. sairaanhoitajat, psykologit ja toimistosihteerin mukaan kehittämään yksikön sisäistä toimintaa.

Tavoiteltu muutos

Tavoitteena on, että nuoret saavat avun omalta hyvinvointialueelta ilman viivettä. Palvelua tuotetaan tasalaatuisesti tutkittujen ja näyttöön perustuvien interventioiden avulla. Tästä johtuen voidaan vastata oikea-aikaisesti nuorten mielenterveys- ja päihdehaasteisiin, mikä ennen kaikkea vähentää inhimillistä kärsimystä, mutta samalla vähentää kuormitusta erikoissairaanhoidossa ja lisää sekä tehostaa perustason resurssin käyttöä. Nähdään myös että toiminta pienentää alueella syntynyttä hoitovelkaa.

Muutoksen mittaaminen

Asiakaspalaute sekä käyntimäärät: Palvelu on löydetty ja on saanut positiivista asiakaspalautetta.
Nuorisopsykiatrian käynnit per 1000 13-17-vuotias, vähenevät alueella.
Psykiatrian käynnit, käynnit per 1000 18-vuotias, vähenevät alueella.
Päihdehuollon laitoshoidon potilaat per 1000 asukasta, vähenevät alueella.
Kouluterveyskysely, masennus-, ahdistus-, päihde-, ja väkivaltaoireilu alueella vastaus tulokset pienenee.
Erikoissairaanhoidon lähetteitä ja jatkossa myös nuorisoaseman lähettäviä lähetteitä sekä palautuneet lähetteet erikoissairaanhoidossa: Nuori saa oikea-aikaista hoitoa ja hoidetaan siellä missä kuuluu.
Kuinka paljon Esh-käynnit vähenevät, kun nuorisoasema aloittanut toimintansa 1) ensimmäisenä vuotena ja 2) sitä seuraavina vuosina: Keksivaikeasti oireilevat nuoret ovat siirtyneet perustasolle.

Toteutussuunnitelma

Työryhmän valinta ja arviointi matkan varrella.
Suunnitteluvaiheessa muiden samankaltaisten yksiköiden tutustuminen ja hyvistä käytäntöjen oppimista.
Vuosikellon laatiminen ja tarkistus missä mennään.
Toimintasuunnitelman laatiminen ja myöhemmin toimintasuunnitelman tarkentaminen jatkoselvityksessä.
Mittareiden ja seurannan sekä tavoitteiden asettelu.
Toimintamallin seuranta ja arviointi.
Viestintäsuunnitelman laatiminen ja toteutus.
Toimitilojen valinta alueella.
Yhteistyö yhdyspintojen kanssa esimerkiksi erikoissairaanhoidon kanssa.
Selvitellä henkilöstön koulutustarve ja laaditaan koulutussuunnitelma.
Otetaan käyttöön tarvittavat sähköiset palvelut toiminnan tueksi.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmä on 13-21-vuotiaat nuoret Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella jolla on keskivaikea mielenterveys- ja päihdeoireilua myös huoltajat on huomioitu ja palvelukielet ovat suomi ja ruotsi. Kohderyhmälle on tehty asiakaspalautekysely (ajalle 2.9-31.12.24) palvelun saatavuudesta ja miten nuoret ovat kokeneet palvelun sekä kokevatko että ovat saaneet apua nuorisoasemalta. On tärkeää että alueen muut palvelut jotka työskentelevät nuorten kanssa ovat tietoisia asiakasohjautumisesta palvelun pariin ja myös että alueen kunnat sekä 3 sektori ovat tietoisia palvelusta.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Kohderyhmäksi asetettiin 13-21-vuotiaat nuoret Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella jolla on keskivaikea mielenterveys- ja päihdeoireilua. Tavoite oli että nuoret saavat oikea aikaisesti apua ja tukea ja ilman viivettä mielenterveys- ja päihdehaasteisiin, mikä ennen kaikkea vähentää inhimillistä kärsimystä, samalla vähentää kuormitusta erikoissairaanhoidossa ja tehostaa perustason resurssin käyttöä. Tilanteen kartoittamista ja mahdollisen yksikön valmistelua varten nimettiin moniammatillinen Itä- Uudenmaan edustajista koostuva työryhmä ajalle 1.9.2021-31.3.2022 sekä jatkotyöstöön nimetty työryhmä vuoden 2022 loppuun. Työryhmän selvitti palvelujen nykytilannetta sekä alueen erityispiirteitä mm kouluterveyskyselyn tulosten perustella. Selvityksessä otettiin huomioon myös lastensuojelun sijaishuollon sekä erikoissairaanhoidon määrät ja kustannukset, joiden nousu kertoo myös puutteellisista perustason mielenterveys- ja päihdepalveluista. Työryhmä huomioi valmistelussaan Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen organisointimallia ja tulevaa palvelurakennetta. Itä-Uudeltamaalta keskitason mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat puuttuneet lähes kokonaan. Vuodesta 2023 nimettiin moniammatillinen työryhmä jossa toimintasuunnitelmaa tarkennettiin jatkoselvityksessä. Maaliskuusta 2023 toiminta alkoi, kattaen koko Itä-Uudenmaan hyvinvointi aluetta tarjoten palvelua lähi, etä että hybridipalveluna sekä nuorille että huomioiden heidän huoltajiaan.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Suunnittelun alkuvaiheessa koottu ja nimetty työryhmä yksikön suunnittelua varten, kaikki tarvittavat ammattilaiset pyydetty mukaan ja tarvittaessa pyydetty muita asiantuntijoita mukaan tiettyä panostusta varten. Työryhmä on arvioitu matkan varrella ja muutettu tarpeen mukaan. Yksikköä lähdetty myös kehittämään vahvasti hyvinvointialueen päättäjien ja palveluvastaavien kanssa jotta ensinnäkin hyväksyntä yksikön perustamille saatu ja tuki johdolta. Myöhemmin osallistettu yksikön henkilökuntaa mukaan ydintoiminnan kehittämiseen, täten luotu jo yksikön avatessa ovensa varhaisessa vaiheessa kehitysmyönteinen yksikkö missä työntekijöiden ääni tulee kuuluksi. Yksikössä on kalanteroitu jokaiselle viikolle ajankohtaiset missä voi tuoda kehittämisideat esille ja viikottaiset ajankohtaiset yksikön esihenkilön ja hankkeen vastuuhenkilön välillä sekä viikottaiset hankkeen ja yksikön sekä palveluvastaavan väliset palaverit, täten turvataan hankkeen tuki ja juurruttaminen palveluun. Myös tärkeää on pidetty yhteistyökokoukset eri palveluiden välillä jotta ovat tietoisia mikä yksikkö on kyseessä ja miten asiakasohjaus toimii luoden toimivia asiakasohjaus-prosesseja yhdessä eri palveluiden välillä.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintasuunnitelman laatiessa on se vaatinut moniammatillista osaamista sekä vahvaa yhteistyötä esimerkiksi kehittämispalveluiden, palveluvastaavia, esihenkilöitä ja johtajien välillä. Vahva tiimityö ja yhteisten asioiden eteenpäin vieminen on ollut keskeisessä roolissa. Toimintamallia voidaan soveltaa eri kohderyhmiin esimerkiksi voi ikäluokkaa asettaa hyvinvointialueen sopivaksi. Eri toimintaympäristöjä voidaan soveltaa mutta on huomioitava erityisvaatimukset kun on kyseessä palveluista jotka kohdistuu nuoriin ja heidän perheisiin. Toimintamalli on laadittu Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelle sopivaksi ja ei siten suoraan siirrettävissä toiseen toimintaympäristöön.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Nuoret 13-21 vuotiaat saavat entistä nopeammin apua jos he kärsivät keskivaikeasta mielenterveys tai päihdeongelmista tai molemmista myös heidän vanhemmilleen ohjausta lapsen ja perheen tukemiseen. Datan analysoinnin perusteella vuoden 2024 aikana yksikkö on auttanut 486 asiakasta ja on ollut 1969 käyntiä ja keski-ikä oli 16,5 vuotta ja sukupuoli jakauma dominoi naisoletetuilla esimerkiksi miesoletetut käynnit joulukuun aikana 80 ja 159 suoritteet ja naisoletetuilla 156 käyntiä ja suoritteet 436. Tavallisimmat syyt hoitoon hakeutumiseen ja käyntisyyt olivat P01 (ahdistus, hermostuneisuus ja jännittynyt tunne), P29 (muu psyykkinen oire tai vaiva) ja P03 (masennuksen tunne).

Nuorisoasema, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)