Nuorisoasema, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)

Keskivaikeat tapaukset tulee hoitaa pääosin perustasolla, nuorisoaseman perustaminen paikkaa tämän puutteen Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella. Palvelulla turvataan hoito keskivaikeille mielenterveys- ja päihdehäiriöistä kärsiville 13-21v nuorille.

Toimintamallin nimi
Nuorisoasema, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Keskivaikeat tapaukset tulee hoitaa pääosin perustasolla, nuorisoaseman perustaminen paikkaa tämän puutteen Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella. Palvelulla turvataan hoito keskivaikeille mielenterveys- ja päihdehäiriöistä kärsiville 13-21v nuorille.

Toteutuspaikka
Nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluyksikkö Zemppi
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Liitteet ja linkit

Tekijä

Louise Erolin

Luotu

11.10.2024

Viimeksi muokattu

07.04.2025
Ratkaisun perusidea

Kohderyhmäksi asetettiin 13-21-vuotiaat nuoret Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella jolla on keskivaikea mielenterveys- ja päihdeoireilua. Tavoite oli että nuoret saavat oikea aikaisesti apua ja tukea ja ilman viivettä mielenterveys- ja päihdehaasteisiin, mikä ennen kaikkea vähentää inhimillistä kärsimystä, samalla vähentää kuormitusta erikoissairaanhoidossa ja tehostaa perustason resurssin käyttöä. Tilanteen kartoittamista ja mahdollisen yksikön valmistelua varten nimettiin moniammatillinen Itä- Uudenmaan edustajista koostuva työryhmä ajalle 1.9.2021-31.3.2022 sekä jatkotyöstöön nimetty työryhmä vuoden 2022 loppuun.  Työryhmän selvitti palvelujen nykytilannetta sekä alueen erityispiirteitä mm kouluterveyskyselyn tulosten perustella. Selvityksessä otettiin huomioon myös lastensuojelun sijaishuollon sekä erikoissairaanhoidon määrät ja kustannukset, joiden nousu kertoo myös puutteellisista perustason mielenterveys- ja päihdepalveluista. Työryhmä huomioi valmistelussaan Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen organisointimallia ja tulevaa palvelurakennetta. Itä-Uudeltamaalta keskitason mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat puuttuneet lähes kokonaan. Vuodesta 2023 nimettiin moniammatillinen työryhmä  jossa toimintasuunnitelmaa tarkennettiin jatkoselvityksessä. Maaliskuusta 2023 toiminta alkoi, kattaen koko Itä-Uudenmaan hyvinvointi aluetta tarjoten palvelua lähi, etä että hybridipalveluna sekä nuorille että huomioiden heidän huoltajiaan. 

Toimintaympäristö

Itä-Uudellamaalla asuvan 13–24-vuotiaan väestön ennustetaan kasvavan vuoteen 2027 asti. Tästä seuraten lähivuosina nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen tarpeen voidaan ennakoida kasvavan. ​​Kasvaneet lastensuojelun kustannukset ja nuoruusikäisten sijoitukset Itä-Uudellamaalla kertovat myös mielenterveys- ja päihdepalvelujen riittämättömyydestä:​ Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon kustannukset ovat kasvaneet vuonna 2020 n.20 % vuoteen 2019 verrattuna​​. Yläkoululaisten ja toisen asteen opiskelijoiden masentuneisuuden ja ahdistuneisuuden kokemukset ovat lisääntyneet Itä-Uudellamaalla (2017–2021) samanaikaisesti kun koulun ulkopuolista tukea mielialaan liittyvissä haasteissa koetaan saadun harvemmin​.

Terapiatakuu on huomioitu siten että se kattaa mielenterveystyötä tekevän ammattilaisen toteuttaman soveltuvan hoitomuodon, joka vastaa potilaan oireita ja avuntarvetta. Psykososiaalisella interventiolla mielenterveystyötä tekevän ammattilaisen toteuttamaa varhaista soveltuvaa psykososiaalista hoitomenetelmää. Hoito toteutetaan yksilö- tai perhekäynteinä tai ryhmässä. Hoidon tarve arvioidaan välittömästi apua haettaessa, ja oireen mukaisen psykoterapiahoidon tai muun psykososiaalisen hoito aloitetaan kuukauden sisällä.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmä on 13-21-vuotiaat nuoret Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella jolla on keskivaikea mielenterveys- ja päihdeoireilua myös huoltajat on huomioitu ja palvelukielet ovat suomi ja ruotsi. Kohderyhmälle on tehty asiakaspalautekysely (ajalle 2.9-31.12.24) palvelun saatavuudesta ja miten nuoret ovat kokeneet palvelun sekä kokevatko että ovat saaneet apua nuorisoasemalta. On tärkeää että alueen muut palvelut jotka työskentelevät nuorten kanssa ovat tietoisia asiakasohjautumisesta palvelun pariin ja myös että alueen kunnat sekä 3 sektori ovat tietoisia palvelusta.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Suunnittelun alkuvaiheessa koottu ja nimetty työryhmä yksikön suunnittelua varten, kaikki tarvittavat ammattilaiset pyydetty mukaan ja tarvittaessa pyydetty muita asiantuntijoita mukaan tiettyä panostusta varten. Työryhmä on arvioitu matkan varrella ja muutettu tarpeen mukaan.  Yksikköä lähdetty myös kehittämään vahvasti hyvinvointialueen päättäjien ja palveluvastaavien kanssa jotta ensinnäkin hyväksyntä yksikön perustamille saatu ja tuki johdolta.  Myöhemmin osallistettu yksikön henkilökuntaa mukaan ydintoiminnan kehittämiseen, täten luotu jo yksikön avatessa ovensa varhaisessa vaiheessa kehitysmyönteinen yksikkö missä työntekijöiden ääni tulee kuuluksi. Yksikössä on kalanteroitu jokaiselle viikolle ajankohtaiset missä voi tuoda kehittämisideat esille ja viikottaiset ajankohtaiset yksikön esihenkilön ja hankkeen vastuuhenkilön välillä sekä viikottaiset hankkeen ja yksikön sekä palveluvastaavan väliset palaverit, täten turvataan hankkeen tuki ja juurruttaminen palveluun. Myös tärkeää on pidetty yhteistyökokoukset eri palveluiden välillä jotta ovat tietoisia mikä yksikkö on kyseessä ja miten asiakasohjaus toimii luoden toimivia asiakasohjaus-prosesseja yhdessä eri palveluiden välillä.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Nuoret 13-21 vuotiaat saavat entistä nopeammin apua jos he kärsivät keskivaikeasta mielenterveys tai päihdeongelmista tai molemmista myös heidän vanhemmilleen ohjausta lapsen ja perheen tukemiseen. Datan analysoinnin perusteella vuoden 2024 aikana yksikkö on auttanut 486 asiakasta ja on ollut 1969 käyntiä ja keski-ikä oli 16,5 vuotta ja sukupuoli jakauma dominoi naisoletetuilla esimerkiksi miesoletetut käynnit joulukuun aikana 80 ja 159 suoritteet ja naisoletetuilla 156 käyntiä ja suoritteet 436. Tavallisimmat syyt hoitoon hakeutumiseen ja käyntisyyt olivat P01 (ahdistus, hermostuneisuus ja jännittynyt tunne), P29 (muu psyykkinen oire tai vaiva) ja P03 (masennuksen tunne).

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintasuunnitelman laatiessa on se vaatinut moniammatillista osaamista sekä vahvaa yhteistyötä esimerkiksi kehittämispalveluiden, palveluvastaavia, esihenkilöitä ja johtajien välillä. Vahva tiimityö ja yhteisten asioiden eteenpäin vieminen on ollut keskeisessä roolissa. Toimintamallia voidaan soveltaa eri kohderyhmiin esimerkiksi voi ikäluokkaa asettaa hyvinvointialueen sopivaksi. Eri toimintaympäristöjä voidaan soveltaa mutta on huomioitava erityisvaatimukset kun on kyseessä palveluista jotka kohdistuu nuoriin ja heidän perheisiin. Toimintamalli on laadittu Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelle sopivaksi ja ei siten suoraan siirrettävissä toiseen toimintaympäristöön. 

Kansikuva
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue aluekartta

Kehittämisen vaihe

Kehitteillä