1. Vaihtoehto PDF-raportille – nuortenhyvinvointikertomus.fi-konseptin suunnittelu.Verkkosivuston taustalla toimii nuorisotietokanta. Sivusto luotiin niin, että tieto on tarjolla kaikille mahdollisimman avoimesti, ja että sitä on helppo päivittää ja tieto on helposti jaettavissa sosiaalisessa mediassa. Vaihtoehtona olisi ollut kirjallinen PDF-raportti.
2. Toimintamahdollisuuksien teoria ohjaa tiedon tuotantoa, analysointia ja käyttöä.
Hyvinvointiajattelu koostuu kahdeksasta osa-alueesta, jotka ovat elämä ja terveys, itsensä kehittäminen, tulevaisuuden hallinta, turvallisuus, tunteet ja vuorovaikutus, aktiivinen kansalaisuus, yhdenvertaisuus sekä luonto ja kestävä kehitys.
3. Indikaattorit muodostetaan virastojen moniammatillisena yhteistyönä.
Hyvinvointikertomuksen indikaattorien kehitystyö toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä ja siinä tiivistetään tilastollisia ilmiöitä. Työ saattaa olla haasteellista, koska virastot ovat tottuneet tarkastelemaan palveluja ja nuorten elämää lähinnä vain omasta näkökulmastaan. Indikaattorityössä hyödynnetään mahdollisimman paljon jo olemassa olevia tietoja, kuten esim. THL:n kouluterveyskyselyä ja kaupungin turvallisuuskyselyä. Indikaattoritiedon muodostamisen ehtona ovat aikasarjat ja taustatietoina vähintään sukupuoli.
4. Tietokannassa voi syventää tietoja ja luoda tilastokuvioita.
Nuorten hyvinvointikertomus -sivuston yhteydessä toimii erillinen tilastotietokanta. Sieltä löytyy kaikkien indikaattorien numeeriset tiedot ja käyttäjä voi itse käydä hakemassa tarvitsemiaan tietoja ja luoda niistä esimerkiksi graafeja. Nettisivun indikaattorit ja kuviot päivittyvät automaattisesti, kun tilastoja päivitetään tietokantaan vuosittain. Tietokannassa on rekisteri- ja tilastotietoon perustuvia objektiivisia indikaattoreita sekä kyselytutkimuksiin perustuvia subjektiivisia indikaattoreita sekä osa näistä tiedoista on tarkasteltavissa alueellisesti. Valinnassa on painotettu tiedon toistettavuutta, jotta ajassa muuttuvat ilmiöt voidaan havaita. Tilastokuvioiden yhteyteen on lisätty asiantuntijoiden lyhyt analyysi ilmiöstä. Teksteistä käy ilmi, miten ilmiö on kehittynyt, löytyykö sen suhteen erityisryhmiä, onko alueellisia eroja kunnan sisällä tai onko eroja muihin kuntiin.
5. Tutkimustieto-osuus antaa nopean yleiskuvan siitä, mitä asioita kaupungin nuorista on tutkittu.Sivuston tutkimusosio on jaettu kahteen osaan. Kaupungin tekemät tutkimukset löytyvät yhdestä osasta ja toisesta osasta löytyy muiden, kuten esimerkiksi THL:n, tekemiä tutkimuksia kaupungin nuorista. Tutkimusosion lisäarvo on se, että nopealla silmäyksellä saa yleiskuvan siitä, mitä asioita kaupungin nuorista on tutkittu.
6. Liki 50 haastattelua sisältävä kokemustieto-osuus syntyy tutkijoiden, toimittajien ja ennen kaikkea nuorten kanssa yhteistyössä.
Kokemustietoartikkelit toteutetaan niin, että niiden kärki on vahvasti nuorten henkilökohtaisissa kokemuksissa, mutta juttuihin yhdistetty tutkimus- ja indikaattoritieto vie kokemukset yleisemmälle tasolle. Nuorilla pitää olla mahdollisuus lukea valmiit jutut ja kommentoida niitä. Näin lopputuloksesta saadaan mahdollisimman rikas.
7. Kerätystä tiedosta ei ole hyötyä, jos sitä ei jalkauteta. Tietoa viedään käytäntöön analysoimalla sitä yhdessä moniammatillisissa työpajoissa.
Sujuva yhteistyö edellyttää tiivistä vuoropuhelua tiedon tuottajien ja hyödyntäjien välillä ja tiedon laadun jatkuvaa arviointia ja kehittämistä. Yhteistä tulkintaa varten on järjestetään työseminaareja, joissa moniammatillinen ryhmä keskusteli ja tulkitsi indikaattoritietoa. Yhteistyössä eri tahojen kanssa koottu tieto muuntuu paremmin päätöksentekoa ja palveluiden kehittämistä palvelevaksi.
8. Tietoon perustuvat toimenpidenostot Nuorten hyvinvointikertomuksesta kirkastavat, konkretisoivat ja fokusoivat kehitystarpeita.
Nuorten hyvinvointikertomuksesta tehtiin marraskuussa 2014 ensimmäinen kooste (ks. liite). Kyseessä on ns. meta-arviointi, jossa etukäteen valituilla kysymyksillä tarkastellaan Nuorten hyvinvointikertomuksen sivuston sisältöjä ja työpajojen antia. Suunnitelmien mukaan kooste tehdään kerran vuodessa ja verkosto tekee kerran vuodessa nostoja. Seuraavan kerran tämä tapahtuu tammikuussa 2016. Verkosto myös seuraa ja arvioi toimenpide-ehdotusten toteutumista.
9. Nuorten hyvinvointikertomuksen kehitys-, arviointi- ja jalkautustyö päättäjien ja palvelunkehittäjien pariin jatkuu.
Vuonna 2015 vahvistetaan Nuorten hyvinvointikertomuksen työprosessia tiedon tuotannon, ymmärtämisen ja käytön osalta. Sivustoa ja sen käyttöä on esitelty kaupunginhallituksessa ja valtuustossa. Lisäksi sivustosta ja erityisesti tietokannan käytöstä järjestetään lukuisia tietoiskuja ja tilaisuuksia eri kohderyhmille, myös nuorille. Lisäksi Nuorten hyvinvointikertomuksen taustalla olevaa toimintakykyajattelua kehitetään eteenpäin ja järjestetään työpajoja, joissa kokemustiedon keräämistä nuorilta kehitetään.
Liitteenä kooste nuorten hyvinvointikertomuksesta vuonna 2014 sekä tiedollajohtamisen kaavio ( Liitteitä pääset katsomaan Kehittämisen polku -välilehdeltä)
