Nuorten hyvinvointikertomus on avoimeen tietoon perustuva verkkosivusto, joka kokoaa yhteen tutkimus-, indikaattori- ja kokemustietoa nuorista. Päättäjät ja palvelujen kehittäjät voivat hakea sieltä helposti ajankohtaista tietoa päätöstensä tueksi. (Innokylä siirtänyt 6/2020)

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Nuorten hyvinvointikertomus
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Nuorten hyvinvointikertomus on avoimeen tietoon perustuva verkkosivusto, joka kokoaa yhteen tutkimus-, indikaattori- ja kokemustietoa nuorista. Päättäjät ja palvelujen kehittäjät voivat hakea sieltä helposti ajankohtaista tietoa päätöstensä tueksi. (Innokylä siirtänyt 6/2020)

Toteutuspaikka
Helsingin kaupungin tietokeskus ja nuorisoasiankeskus
Paikkakunta tai maakunta
Helsinki
Toimintamallin rahoittaja
Kunta

Luotu

26.06.2020

Viimeksi muokattu

26.06.2020
Ratkaisun perusidea **

Nuorten hyvinvointikertomus tarjoaa päättäjille ja palveluiden kehittäjille ajankohtaista ja monipuolista tietoa 15–29 -vuotiaista nuorista. Tieto on sivustolla helposti saatavilla ja se on tarjoiltu visuaalisesti mielenkiintoisesti. Sivusto vahvistaa tietoon perustuvaa päätöksentekoa. Hyvinvointitiedolla parannetaan kaupungin nuorten palveluja tiedon hyödyntämisprosessin avulla.

Toimintaympäristö **

Nuorten hvyinvointikertomuksen toteutus perustuu nuorisolain 7§ velvoitteeseen kunnille tuottaa tietoa nuorten hyvinvoinnista ja elinoloista sekä kehittää palveluja. 

Hyvinvointikertomuksen sisältöä kootaan ja analysoidaan Nobel-taloustieteilijä Amartya Sen ja filosofi Martha Nussbaumin kehittämän toimintamahdollisuuksien teorian ja ihmiskäsityksen viitekehyksessä. Ajattelussa nostetaan esille nuorten arvoja, mahdollisuuksia, valinnanvapauksia sekä kykyjä ja taitoja toimia. Hyvinvointikertomuksessa kysytään, mitä mahdollisuuksia nuorilla on olla, tehdä valintoja ja kehittyä? Tästä näkökulmasta palvelut ovat välineitä, joilla tuetaan nuoren kasvua ja kehitystä hänen omassa ympäristössään. Työryhmä tapasi Nussbaumin, joka auttoi toimintakykyajattelun soveltamisessa.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Nuorten hyvinvointikertomusta on kehitetty yhdessä nuorten ja heidän kanssaan työskentelevien ammattilaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Työpajoihin in osallistunut asiantuntijoita, päättäjiä ja nuorten kanssa työskenteleviä. Lisäksi pidettiin työpajoja nuorten kanssa

Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto seuraa ja arvioi Nuorten hyvinvointikertomuksen kehitystyötä ja tuloksia jatkuvasti. Sivuston tietosisältöjä arvioi myös säännöllisesti kokoontuva moniammatillisessa työryhmä, tietokeskuksen ja nuorisoasiainkeskuksen johto ja nuorista koostuva Ruuti-ydinryhmä.

Kokemustieto-osuudesta löytyy noin 50 15–29-vuotiaan nuoren haastattelua. Nuorten ajatukset on esitetty lyhyinä artikkeleina valokuvineen.

 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

1. Vaihtoehto PDF-raportille – nuortenhyvinvointikertomus.fi-konseptin suunnittelu.Verkkosivuston taustalla toimii nuorisotietokanta. Sivusto luotiin niin, että tieto on tarjolla kaikille mahdollisimman avoimesti, ja että sitä on helppo päivittää ja tieto on helposti jaettavissa sosiaalisessa mediassa. Vaihtoehtona olisi ollut kirjallinen PDF-raportti.

2. Toimintamahdollisuuksien teoria ohjaa tiedon tuotantoa, analysointia ja käyttöä.
Hyvinvointiajattelu koostuu kahdeksasta osa-alueesta, jotka ovat elämä ja terveys, itsensä kehittäminen, tulevaisuuden hallinta, turvallisuus, tunteet ja vuorovaikutus, aktiivinen kansalaisuus, yhdenvertaisuus sekä luonto ja kestävä kehitys.

3. Indikaattorit muodostetaan virastojen moniammatillisena yhteistyönä.
Hyvinvointikertomuksen indikaattorien kehitystyö toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä ja siinä tiivistetään tilastollisia ilmiöitä. Työ saattaa olla haasteellista, koska virastot ovat tottuneet tarkastelemaan palveluja ja nuorten elämää lähinnä vain omasta näkökulmastaan. Indikaattorityössä hyödynnetään mahdollisimman paljon jo olemassa olevia tietoja, kuten esim. THL:n kouluterveyskyselyä ja kaupungin turvallisuuskyselyä. Indikaattoritiedon muodostamisen ehtona ovat aikasarjat ja taustatietoina vähintään sukupuoli.

4. Tietokannassa voi syventää tietoja ja luoda tilastokuvioita.
Nuorten hyvinvointikertomus -sivuston yhteydessä toimii erillinen tilastotietokanta. Sieltä löytyy kaikkien indikaattorien numeeriset tiedot ja käyttäjä voi itse käydä hakemassa tarvitsemiaan tietoja ja luoda niistä esimerkiksi graafeja. Nettisivun indikaattorit ja kuviot päivittyvät automaattisesti, kun tilastoja päivitetään tietokantaan vuosittain. Tietokannassa on rekisteri- ja tilastotietoon perustuvia objektiivisia indikaattoreita sekä kyselytutkimuksiin perustuvia subjektiivisia indikaattoreita sekä osa näistä tiedoista on tarkasteltavissa alueellisesti. Valinnassa on painotettu tiedon toistettavuutta, jotta ajassa muuttuvat ilmiöt voidaan havaita. Tilastokuvioiden yhteyteen on lisätty asiantuntijoiden lyhyt analyysi ilmiöstä. Teksteistä käy ilmi, miten ilmiö on kehittynyt, löytyykö sen suhteen erityisryhmiä, onko alueellisia eroja kunnan sisällä tai onko eroja muihin kuntiin.

5. Tutkimustieto-osuus antaa nopean yleiskuvan siitä, mitä asioita kaupungin nuorista on tutkittu.Sivuston tutkimusosio on jaettu kahteen osaan. Kaupungin tekemät tutkimukset löytyvät yhdestä osasta ja toisesta osasta löytyy muiden, kuten esimerkiksi THL:n, tekemiä tutkimuksia kaupungin nuorista. Tutkimusosion lisäarvo on se, että nopealla silmäyksellä saa yleiskuvan siitä, mitä asioita kaupungin nuorista on tutkittu.

6. Liki 50 haastattelua sisältävä kokemustieto-osuus syntyy tutkijoiden, toimittajien ja ennen kaikkea nuorten kanssa yhteistyössä.
Kokemustietoartikkelit toteutetaan niin, että niiden kärki on vahvasti nuorten henkilökohtaisissa kokemuksissa, mutta juttuihin yhdistetty tutkimus- ja indikaattoritieto vie kokemukset yleisemmälle tasolle. Nuorilla pitää olla mahdollisuus lukea valmiit jutut ja kommentoida niitä. Näin lopputuloksesta saadaan mahdollisimman rikas.

7. Kerätystä tiedosta ei ole hyötyä, jos sitä ei jalkauteta. Tietoa viedään käytäntöön analysoimalla sitä yhdessä moniammatillisissa työpajoissa.
Sujuva yhteistyö edellyttää tiivistä vuoropuhelua tiedon tuottajien ja hyödyntäjien välillä ja tiedon laadun jatkuvaa arviointia ja kehittämistä. Yhteistä tulkintaa varten on järjestetään työseminaareja, joissa moniammatillinen ryhmä keskusteli ja tulkitsi indikaattoritietoa. Yhteistyössä eri tahojen kanssa koottu tieto muuntuu paremmin päätöksentekoa ja palveluiden kehittämistä palvelevaksi.

8. Tietoon perustuvat toimenpidenostot Nuorten hyvinvointikertomuksesta kirkastavat, konkretisoivat ja fokusoivat kehitystarpeita.
Nuorten hyvinvointikertomuksesta tehtiin marraskuussa 2014 ensimmäinen kooste (ks. liite). Kyseessä on ns. meta-arviointi, jossa etukäteen valituilla kysymyksillä tarkastellaan Nuorten hyvinvointikertomuksen sivuston sisältöjä ja työpajojen antia. Suunnitelmien mukaan kooste tehdään kerran vuodessa ja verkosto tekee kerran vuodessa nostoja. Seuraavan kerran tämä tapahtuu tammikuussa 2016. Verkosto myös seuraa ja arvioi toimenpide-ehdotusten toteutumista.

9. Nuorten hyvinvointikertomuksen kehitys-, arviointi- ja jalkautustyö päättäjien ja palvelunkehittäjien pariin jatkuu.
Vuonna 2015 vahvistetaan Nuorten hyvinvointikertomuksen työprosessia tiedon tuotannon, ymmärtämisen ja käytön osalta. Sivustoa ja sen käyttöä on esitelty kaupunginhallituksessa ja valtuustossa. Lisäksi sivustosta ja erityisesti tietokannan käytöstä järjestetään lukuisia tietoiskuja ja tilaisuuksia eri kohderyhmille, myös nuorille. Lisäksi Nuorten hyvinvointikertomuksen taustalla olevaa toimintakykyajattelua kehitetään eteenpäin ja järjestetään työpajoja, joissa kokemustiedon keräämistä nuorilta kehitetään.

Liitteenä kooste nuorten hyvinvointikertomuksesta vuonna 2014 sekä tiedollajohtamisen kaavio ( Liitteitä pääset katsomaan Kehittämisen polku -välilehdeltä)

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Tilanne käyttöönoton aikana
Palvelujen kehitystyössä tavoiteltiin kuitenkin yhä enemmän yhtenäistä näkemystä nuorten hyvinvoinnista ja tarpeista. Vähitellen yhteinen näkemys alkoi löytyä ja virastot pääsivät yhteisymmärrykseen rekisteritietoihin perustuvista indikaattoreista.

Tilanne toimeenpanon jälkeen
Työpajoja jatketaan vuosittain erikseen sovitun vuosikellon mukaisesti ja nämä ovat oleellinen osa tiedon hyödyntämisen mallia (ks. liite).

Tammikuussa 2015 kaupungin nuorten ohjaus- ja palveluverkosto piti työseminaarin, jossa tehtiin nostoja vuoden 2015 nuorten palvelujen kehittämisen tueksi. Nostojen avulla pyritään kirkastamaan, fokusoimaan ja konkretisoimaan kehitystarpeita. Nostoja syntyi tammikuussa kaksi: maahanmuuttajanuorten valintojen ja kotoutumisen tuki ja nuorten kohtaaman seksuaalisen häirinnän ja väkivallan vähentäminen. Toimenpiteet viedään eteenpäin virastojen vuosisuunnitteluun, poliittisille päättäjille sekä kaupungin strategiatyöhön.

Nettisivustolla on laskuri ja marras-joulukuussa 2014 sivustolla kävi 12 700 eri kävijää. Media on myös huomioinut Nuorten hyvinvointikertomuksen.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Työhön on luotu tiedolla johtamisen prosessi. Tiedon tuottajan on huolehdittava, että tieto on riittävän monipuolista, tarpeisiin vastaavaa ja ymmärrettävää. Tiedon käyttäjän päävastuulla on hyödyntää tietoa toiminnan suunnittelussa ja päätöksenteossa.

Nuorten hyvinvointikertomus oli yksi THL:n järjestämän TERVE-SOS-kilpailun finalisteista vuonna 2015.

Kansikuva
Nuorten hyvinvointikertomus

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis

Aihealueet

Hyvinvointi Johtaminen Digitaaliset palvelut Strategia Asiakaslähtöisyys

Ilmiöt

Ei liity ilmiöön

Kohderyhmä

Ammattilaiset Nuoret