Nuorten interventiokoordinaatiossa kehitetään nuorten matalan kynnyksen palveluiden näyttöön perustuvien menetelmien käyttöönottoa ja juurtumista sekä lisätään tuen yhdenvertaista saatavuutta.
 

Toimintaympäristö

Kymenlaakson hyvinvointialueella nuorten psykososiaalista tukea tarjoavia palveluita on laajasti organisaation eri toimialojen toimintoina. Yhteinen koordinaatio ja suunnitelmallinen koulutussuunnittelu yli palvelurajojen on ollut haastavaa.

Liitteet
Kuva
Toimintaympäristö
Nuorten interventiokoordinaation monipuolinen toimintaympäristö
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Mielenterveysstrategia 2020-2030 suosittelee, että näyttöön perustuvien psykososiaalisten menetelmien osaamista lisätään perustason palveluissa. 

Nuorten interventiokoordinaatiotoiminnalla pyritään luomaan porrasteisen psykososiaalisten tuen ja hoidon mallia nuorten psykososiaalisista interventioista. Lisäksi tavoitteena on luona yhteinen näkemys ja suunnitelma nuorten psykososiaalisten menetelmien koulutuksista, toteutuksista ja seurannasta.

Lähtötilanne kartoitettiin interventiokoordinaatiotoiminnan alkuvaiheessa. Kartoituksesta on tehty erillinen toimintamalli, joka liitteenä.

Liitteet
Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Porrasteisen psykososiaalisen tuen ja hoidon mallilla tavoitellaan sitä, että organisaatiossa olisi selkeästi määritelty, mitä psykososiaalista tukea palveluissa tulisi olla saatavilla. Tällä varmistetaan, että ammattilaiset saavat yksikössä työskentevät ammattilaiset saisivat tarvitsemaansa lisäkoulutusta ja tukea interventioiden käyttöön.

Asiakkaan kannalta muutos tukee siinä, että asiakas saa tasalaatuista, oireiden vaikeuteen sopivaa näyttöön perustuvaa tukea ja hoitoa asuinpaikasta riippumatta koko Kymenlaakson hyvinvointialueen alueella.

 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kymenlaakson hyvinvointialueen sisällä nuorten interventiokoordinaattorin työskentelyn kannalta merkittävä kehittäjäjoukko koostuu sekä Palveluiden kehittämisen hankekehittämisen osaajista (mm. lasten interventiokoordinaattori) että niistä palveluiden johtajista, esihenkilöistä ja työntekijöistä, joiden palveluita nuorten psykososiaalisen tuen ja hoidon interventiot koskevat.

Kansallisesti merkittävä kehittäjäjoukko koostuu HUS-YTA-alueen interventiokoordinaatioverkostosta, jossa tehdään yhteistyötä YTA-tasoisesti.

Tavoiteltu muutos

Nuorten interventiokoordinaatiolla tavoitellaan muutosta psykososiaalisten menetelmien osaamisen ja saatavuuden kokonaisuuteen:

  1. Porrasteinen psykososiaalisen tuen ja hoidon malli​
    • Tavoitteena yhtenäisen mallin luominen Kymenlaakson alueelle
  2. Psykososiaalisten menetelmien osaamisen  lisääminen suunnitellusti koulutussuunnitelman pohjalta
  3.  Saatavuuden, käyttöönoton ja ylläpidon tuki
    • Tavoitteena tukea työntekijöitä ja esihenkilöitä niin, että interventioita olisi todellisuudessa saatavilla ja että osaaminen saadaan ylläpitää.
  4. Tiedolla johtaminen
    • Tavoitteena tuottaa tietoa interventio-osaamisesta, toteutuneista interventioista ja niiden vaikutuksista.
  5. Viestintä
    • Tavoitteena välittää tietoa alueen ammattilaisten saataville.
Muutoksen mittaaminen

Muutosta voidaan seurata välillisesti koulutettujen ammattilaisten ja toteutuneiden interventioiden määrien seurannalla.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Nuorten mielialaongelmat ovat lisääntyneet kansallisesti ja Terapiat etulinjaan-toimintamallin mukaisesti alueelle pyritään luomaan rakenteita varhaisen tuen ja haasteiden ennaltaehkäisyn lisäämiseksi.

Tavoitteena on, että perustasolla työskentelevät ammattilaiset saisivat näyttöön perustuvia menetelmiä käyttöön työnsä tueksi ja että nuoret saisivat tukea varhaisemmassa vaiheessa eikä oireilu ehdi pitkittyä / vaikeutua. 
 

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Terapiat etulinjaan-toimintamalli ja HUS YTA-alueen interventiokoordinaatioverkosto ovat tarjonneet paljon tukea ja ideoita toimintamallin suunnitteluun ja käyttöönottoon.

Ideointi

Ideointia on pyritty toteuttamaan mahdollisimman paljon palveluiden johtajien ja työntekijöiden kanssa yhteistyössä, jotta toimintamallin konkreettisessa kehittämisessä voidaan huomioida palveluiden erilaiset tarpeet.

Ratkaisun perusidea

Nuorten interventiokoordinaatiolla tavoitellaan muutosta psykososiaalisten menetelmien osaamisen ja saatavuuden kokonaisuuteen. Koordinaatiolla pyritään varmistamaan sekä psykososiaalisten menetelmien koulutusten että niiden saatavuuden tasapuolista saatavuutta niin ammattilaisten kuin asiakkaidenkin  näkökulmasta.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Nuorten interventiokoordinaatiolla tavoitellaan muutosta psykososiaalisten menetelmien osaamisen ja saatavuuden kokonaisuuteen:

  1. Porrasteinen psykososiaalisen tuen ja hoidon malli​
    • Alueen interventio-osaamisen ja saatavilla olevien interventioiden kartoitus.
    • ​Porrastetun psykososiaalisen tuen ja hoidon malli yhteistyössä palveluita johtavien ammattilaisten kanssa.​
  2. Koulutussuunnitelman laatiminen palveluiden yhteistyönä. 
  3. Nuorten interventionavigaattorin käyttöönoton valmistelu Nuorten Matalan yksiköissä.
  4. Psykososiaalisten menetelmien osaamisen  lisääminen suunnitellusti koulutussuunnitelman pohjalta
    • Koulutusten organisointi: koulutuksista tiedottaminen palveluille, koulutuspaikkojen kartoitus, koulutusilmoittautumisten ohjaus / vastaanotto.
    • Menetelmäohjausten organisointi ja toteutus: 
      • Cool Kids-menetelmäohjaus toteutunut pääosin Terapiat etulinjaan-toimintamallin kautta ja interventiokoordinaattorin rooli lähinnä tiedotuksellinen. Menetelmäohjausta tuotetaan jatkossa alueen omana toimintana, joten menetelmäohjausryhmien jakaminen, tiedotus ja hallinnointi nuorten interventiokoordinaattorin työnkuvaa.
      • IPC-menetelmäohjaus toteutuu alueen omana toimintana, joten menetelmäohjausryhmien jakaminen, tiedotus ja hallinnointi interventiokoordinaattorin työnkuvaa. Lisäksi nuorten interventiokoordinaattori on IPC-menetelmäohjaaja ja on toiminut yhtenä menetelmäohjaajana.
      • IPT-N-menetelmäohjaus toteutunut osittain ostopalveluna, jolloin menetelmäohjaajien selvitystyö kuulunut interventiokoordinaattorille. Lisäksi nuorten interventiokoordinaattori on IPT-N-menetelmäohjaaja ja on toiminut yhtenä menetelmäohjaajana.
      • Lasten ja nuorten ahdistuksen lyhytinterventio-koulutuksen menetelmäohjaus toteutunut alueen omana toimintana: koordinointi yhteistyössä lasten interventiokoordinaattorin kanssa.
  5.  Saatavuuden, käyttöönoton ja ylläpidon tuki
    • Vertaismentorointi IPC- / Cool Kids- ja Nuorten ohjattu omahoito-koulutuksista valmistuneille
      • Vertaismentorointiryhmien koordinointi, suunnittelu ja järjestäminen yhteistyössä lasten interventiokoordinaattorin kanssa.
      • Vertaismentorointi 4 kertaa vuodessa / interventio.
  6. Tiedolla johtaminen
    • Toteutuneiden jaksojen määrien ja vaikuttavuuden seurannan kehittäminen
      • Erillisseurannan järjestäminen, sen ohjaus työntekijöille ja tulosten raportointi
      • Potilastietojärjestelmästä saatavan tiedon hyödyntämisen kehittäminen: kirjaamisen fraasipohjat, toimenpidekoodit, mittaritiedot ja näiden tietojen raportointi
    • Raporttitietojen jalkauttaminen ja tiedotus palveluiden johtajille, esihenkilöille ja interventio-osaajille.
  7. Viestintä
    • Interventiokoordinaation kokonaisuudesta viestintä
      • Kansallisen verkoston ajankohtaisasioiden tiedotus
      • Mielenterveyden tukeen tarkoitetun materiaalin levitys.
Vinkit toimintamallin soveltajille

Nuorten interventiokoordinaation kokonaisuuteen kuuluu laaja joukko eri palveluita eli toiminnoista päättävien johtajien kenttä on laaja. Ohjaavan työryhmän koolle kutsumiseen kannattaa panostaa, jotta kokonaisuutta saadaan edistettyä kokonaisvaltaisesti.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Toimintamallin yleiset tulokset:

Alkuvaiheessa toteutettu "Nuorten psykososiaalisen tuen menetelmien saatavuus Kymenlaakson alueella"-kartoitus ja siinä todettiin, että 

  • Työntekijöiden osaamistiedon ylläpitäminen haasteellista.
  • Osaaminen ei aina ole johtanut intervention saatavuuteen palvelussa
  • Osaaminen saattoi olla vain yhdellä työntekijällä.
  • Alueellisesti eroja osaajien määrissä ja interventioiden saatavuudessa Etelä- ja Pohjois-Kymenlaakson välillä.
  • Interventioihin ohjautumisen prosesseja osittain sopimatta.
  • Ei seurantamallia interventioiden toteutumiseen, vaikuttavuuteen, aika-paikkasaatavuuteen.

Kartoituksen pohjalta tehtiin palveluiden johtajien kanssa yhteistyössä koulutussuunnitelma, jonka mukaan koulutuksia on sen jälkeen tarjottu. Koulutusten organisointi on toteutettu osana interventiokoordinaatiota ja lisäksi käyttöönottoa ja juurtumista on tuettu koulutusten jälkeisellä mentorointirakenteella. Nämä kokonaisuudet on kuvattu edellä "Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot"-kohdassa.
 

Interventiokohtaiset tunnusluvut:

1.IPC

  • 52 kpl koulutettuja (valmistunut / koulutuksessa) ammattilaisia
  • 5 kpl koulutettuja IPC-menetelmäohjaajia
  • 106 kpl alkaneita IPC-jaksoja (aikavälillä 1.1.21-21.9.23)
    • 45 % masennusoireilu väheni merkittävästi IPC-jakson aikana
    • Jatkohoidon tarve:
      • 56 % IPC-jakso oli riittävä
      • 32 % hoidon tarve perustason palveluissa
      • 2 % hoidon tarve erikoissairaanhoidossa

2. Cool Kids

  • 25 kpl koulutettuja (valmistunut / koulutuksessa) ammattilaisia
  • 1 kpl koulutettuja Cool Kids-menetelmäohjaajia
  • 57 kpl alkaneita Cool Kids-jaksoja (aikavälillä 1.1.21-21.9.23)
    • 43 % ahdistusoireilu väheni merkittävästi IPC-jakson aikana
    • Jatkohoidon tarve:
      • 59 % Cool Kids-jakso oli riittävä
      • 34 % hoidon tarve perustason palveluissa
      • 7 % hoidon tarve erikoissairaanhoidossa

3. Nuorten ohjattu omahoito (NOOH)

  • 39 kpl koulutettuja (valmistunut / koulutuksessa) ammattilaisia
  • 41 kpl alkaneita NOOH-jaksoja (aikavälillä 1.1.23-23.11.23)
    • Jatkohoidon tarve:
      • 49 % Cool Kids-jakso oli riittävä
      • 24 % hoidon tarve opiskeluhuollossa
      • 27 % hoidon tarve muissa perustason perhe-, terveys- ja sosiaalipalveluissa

4. IPT-N

  • 17 kpl koulutettuja (valmistunut / koulutuksessa) ammattilaisia
  • 1 kpl koulutettu IPT-N-menetelmäohjaaja
  • Jaksojen määriä ei ole saatu kattavasti raportoitua: toimenpidekoodit otettu käyttöön syksyn -23 aikana.

 

Nuorten interventiokoordinaatiotoiminta ja sen mukainen kehittämistyö jatkuvat Kymenlaakson Hyvinvointialueen Suomen kestävän kasvun ohjelmassa.