Nuorten ja nuorten aikuisten osallisuuden edistäminen, Kanta-Hämeen hyvinvointialue, (RRP, P4, I2)
Kanta-Hämeessä edistetään nuorten osallisuuden muotoja. Työvälineeksi kehitetään digitaalisen asiakasraadin mallia.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueella (Oma Häme) asuu yhteensä noin 170 000 asukasta. Heistä lähes 55 %:a asuu Hämeenlinnan seudulla, noin 26 %:a Riihimäen seudulla ja hieman alle 20 %:a Forssan seudulla (5/2021 väestötieto12).
Kehittämiseen olennaisesti vaikuttavat tekijät:
Poliittiset tekijät: Oikeusministeriö valmistelee kansallisen ohjelman demokratian ja osallistumisen edistämiseksi (yksi painopisteistä lasten ja nuorten osallisuuden edistäminen). Hyvinvointialuelain mukaan hyvinvointialueen asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa hyvinvointialueen toimintaan. Aluevaltuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista ja menetelmistä
Ekonomiset tekijät: Hyvinvointialueen rahoitus perustuu valtion rahoitukseen. Talousarvio vuodelle 2024 on alijäämäinen ja hyvinvointialueen tulee kattaa alijäämänsä vuoden 2026 loppuun mennessä. Tällä on merkittäviä vaikutuksia organisaation toimintatapoihin sekä –mahdollisuuksiin. Digitaalisen osallistumisalustan valintaan vaikuttaa tulevaisuudessa kilpailutusta koskeva sääntely ja rahoitus.
Sosiaaliset tekijät: Osallisuuden kokemus heikentynyt alueella. Myös luottamus hallintoon ja kokemus siitä, että voi vaikuttaa päätöksentekoon, heikentyneet kansallisesti. Valittu digitaalinen osallistumisen menetelmä ei sovellu kaikille, joten yhdenvertaisen saavutettavuuden näkökulmasta on tärkeää, että nuorilla on käytössä myös muunlaisia osallistumisen tapoja. Maakunnan haasteena ovat etenkin ikääntyneen väestönosan suhteellisen osuuden kasvu ja syntyvyyden lasku. Näin ollen nuoria on alueella tulevaisuudessa todennäköisesti vähemmän. Myös esimerkiksi palveluverkon muutokset saattavat vaikuttaa väestöön esim. muuttoliikkeenä pois alueelta.
Teknologiset tekijät: Digitaalisesti toteutettavissa osallistumisen menetelmissä huomioitava tietoturvallisuus sekä prosessissa ja tiedostojen säilytyksessä että niiden hallinnassa.
Ekologiset tekijät: Digitaalinen alusta ei suoraan kuluta materiaalia tai aiheuta jätteitä. Näin ollen se on melko ekologinen. Nuorilla on myös keskimäärin melko hyvä ympäristötietoisuus, joka todennäköisesti vaikuttaa heidän näkemyksiin raadissa käytävissä keskusteluissa. Digitaalinen raati tuo mahdollisuuden keskustella kestävästä kehityksestä hyvinvointialueella. Ekologisuuteen liittyvät kysymykset ovat kuitenkin kompleksisia, joten kaikkea ei voi tässä huomioida.
Nuorten osallisuuden edistämisen toimintamalli vastaa seuraaviin hyvinvointialueen strategisiin painopisteisiin:
- järjestämme vaikuttavat palvelut
- osaamme ennakoida
Nuorten osallisuuden edistämisen toimintamalli vastaa seuraaviin hyvinvointialueen arvoihin:
- asiakaslähtöisyys
- vaikuttavuus
- rohkeus
Nuorten osallisuuden edistämisen toimintamalli vastaa hyvinvointialueen palvelustrategiaa, jossa todetaan, että
”asukkaiden ja asiakkaiden osallisuudella on tärkeä rooli hyvinvointialueen toiminnassa ja sen kehittämisessä. Asukkaiden, asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksien edistämistä tulee tehdä suunnitelmallisesti ja nähdä asukkaat hyvinvointialueen keskeisenä voimavarana.”
Kehittämistyötä tehdään yhdessä poikkihallinnollisesti. Mukana osallisuustyön asiantuntijoita, viestintä, nuorten palveluiden asiantuntijoita sekä opiskeluhuollon asiantuntijoita.
Osallisuustyön asiantuntijat toimivat prosessin vastuuhenkilöinä. Viestintä ja muut keskeiset kumppanit tukevat esimerkiksi toimintamallin markkinointia. Nuorten palveluista saadaan toimintamalliin substanssiosaamista.
Luodaan nuorten osallisuuden edistämiseksi digitaalinen asiakasraati, joka kiinnittyy kehittämiseen, ja jonka toiminta on aidosti vaikuttavaa Oma Hämeessä. Toimintamalli on monistettava, ja näin ollen laajasti hyödynnettävissä.
Vahvempi osallisuuden kokemus edistää nuorten hyvinvointia, lisää merkityksellisyyden ja kuuluvuuden tunnetta, sekä vahvistaa hallinnan tunnetta ja uskoa siihen, että voi osallistua ja vaikuttaa asioihin.
Osallistujien määrä ja sitoutuneisuus
Nuorten raadin teemat ja aidot vaikuttamismahdollisuudet. Eli miten ovat vaikuttaneet päätöksentekoon tai palveluiden kehittämiseen.
Asiakaspalaute ja sidosryhmien palaute
Toimintamalli on myös yksi pieni toimenpide osallisuuden kokemuksen vahvistamiseksi, jota mitataan esimerkiksi kouluterveyskyselyissä. Yksinään ei todennäköisesti vaikuta merkittävästi alueen tuloksiin.
1.Nuorten digitaalinen asiakasraati -idean esittely sidosryhmille
2.Perustettavan toimintamallin yhteiskehittäminen sidosryhmien kanssa
3.Kustannusten ja resurssien laskeminen
4.Digitaalisen alustan toiminnallisuuksien opettelu ja keskustelualustan perustaminen
5.Nuorten digitaalisen asiakasraadin markkinointi
6.Raadin käynnistäminen
7.Raadin toimintakausi: osallistujien näkemysten kuuleminen
8.Tulosten kerääminen ja analysointi
9.Tuloksista tiedottaminen osallistujille ja keskeisille sidosryhmille
10.Asiakas- ja sidosryhmäpalautteen perusteella toimintamallin kehittäminen, rakentaminen ja kuvaaminen
Nuorten ääntä on kuultu ja digitaalisia sekä livetilaisuuksina toteutettavia osallistumisen muotoja kokeiltu:
- Polis-keskustelu palveluverkon muutoksista (syksy 2023)
- Nuorten Digiraati – (kevät 2024)
- Kouluterveyskyselyn (2024): tuloksissa tullut ilmi, että nuoria pitäisi kuulla enemmän
- Keskustelutilaisuus kouluterveyskyselyn tuloksista (kevät 2024)
- Ohjaamon nuorille järjestetty työpaja digitaalisesta palvelutarjottimesta
- Topaasia –pelin kokeilu hyvinvointialueen nuorisovaltuustossa. (Positiivinen palaute sähköisestä, ketterästä menetelmästä osallistua ja vaikuttaa)
Nuoret tuoneet monella tapaa esiin kiinnostusta osallistua ja vaikuttaa hyvinvointialueen toiminnan kehittämiseen.
Ideoinnin pohjana toimii hyvinvointialueen päätös järjestää alueella asiakasraatitoimintaa palveluiden kehittämisen tueksi. Nuorten digitaalisessa asiakasraatimallissa hyödynnetään soveltuvin osin hyvinvointialueen muuta asiakasraatitoimintamallia.
Nuorten digitaalisen asiakasraadin toimintamallin kehittämisessä hyödynnetään esimerkiksi oikeusministeriön ylläpitämää digiraati -osallistumisen verkkoalustaa.
Nuorten osallistuminen ja vaikuttaminen pitää tehdä helpoksi, ketteräksi ja turvalliseksi. Sen vuoksi nuorten osallistumisen toimintamallien kehittämisessä täytyy huomioida ainakin seuraavia asioita:
- Nuorten elämäntyyli ja tapa viestiä
- Nuoria kiinnostavat teemat ymmärrettävällä kielellä
- Keskustelun ilmapiirrin tulee olla turvallinen
Hyvinvointialueella toimiva nuorten digitaalinen asiakasraati
Raadissa otetaan huomioon nuorten osallisuuteen liittyvät erityispiirteet:
- •Turvallisen tilan periaatteet
- •Lyhyempi kesto (4 kuukautta)
- •Asynkronisuus
- •Nuoria kiinnostavat teemat ymmärrettävällä kielellä
Kuva
Ideaa on esitelty organisaation sisäisille asiakkaille/sidosryhmille (toimialat, eli henkilöt, joilla on substanssiosaamista nuorten raadissa keskusteltavista teeemoista).
Toimintamallia on ollut tarkoitus testata ensimmäisen kerran vuoden vaihteessa 2024-2025.
Markkinointia on tehty monikanavaisesti esimerkiksi:
- Yhteistyöverkostot (yhdyspintatyöryhmät)
- Nuorisovaltuustot
- Ohjaamo
- Sosiaalinen media
- Verkkosivut
- Wilma-viestintä
Raadin toiminta siirtyy ja kehittäminen jatkuu, sillä nuoria ei ilmoittautunut riittävästi raadin käynnistämisen ensimmäisessä vaiheessa.
Kuva
Nuorten innostaminen toimintaan vaatii lisää markkinointia.
Sisäisesti viestintää täytyy tehostaa, jotta toimialat sitoutuisivat toimintaan vahvemmin.
Raadin teemoja tulee kehittää nuoria kiinnostavimmaksi.