Nuorten ja nuorten aikuisten osallisuuden edistäminen, Kanta-Hämeen hyvinvointialue, (RRP, P4, I2)

Kanta-Hämeessä edistetään nuorten osallisuuden muotoja. Työvälineeksi kehitetään digitaalisen asiakasraadin mallia.

Toimintamallin nimi
Nuorten ja nuorten aikuisten osallisuuden edistäminen, Kanta-Hämeen hyvinvointialue, (RRP, P4, I2)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Kanta-Hämeessä edistetään nuorten osallisuuden muotoja. Työvälineeksi kehitetään digitaalisen asiakasraadin mallia.

Toteutuspaikka
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen kunnat.
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Kanta-Hämeen hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Tekijä

Anna Erkamo

Luotu

27.11.2024

Viimeksi muokattu

02.12.2024
Ratkaisun perusidea

Hyvinvointialueella toimiva monistettava ja laajasti hyödynnettävä nuorten digitaalisen asiakasraadin toimintamalli

Raadissa otetaan huomioon nuorten osallisuuteen liittyvät erityispiirteet:

  • Turvallisen tilan periaatteet
  • Lyhyempi kesto (4 kuukautta)
  • Asynkronisuus
  • Nuoria kiinnostavat teemat ymmärrettävällä kielellä
  • Mahdollisuus keskustella nimettömästi
Toimintaympäristö

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella (Oma Häme) asuu yhteensä noin 170 000 asukasta. Heistä lähes 55 %:a asuu Hämeenlinnan seudulla, noin 26 %:a Riihimäen seudulla ja hieman alle 20 %:a Forssan seudulla (5/2021 väestötieto12). 

Kehittämiseen olennaisesti vaikuttavat tekijät:

Poliittiset tekijät: Oikeusministeriö valmistelee kansallisen ohjelman demokratian ja osallistumisen edistämiseksi (yksi painopisteistä lasten ja nuorten osallisuuden edistäminen). Hyvinvointialuelain mukaan hyvinvointialueen asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa hyvinvointialueen toimintaan. Aluevaltuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista ja menetelmistä

Ekonomiset tekijät: Hyvinvointialueen rahoitus perustuu valtion rahoitukseen. Talousarvio vuodelle 2024 on alijäämäinen ja hyvinvointialueen tulee kattaa alijäämänsä vuoden 2026 loppuun mennessä. Tällä on merkittäviä vaikutuksia organisaation toimintatapoihin sekä –mahdollisuuksiin. Digitaalisen osallistumisalustan valintaan vaikuttaa tulevaisuudessa kilpailutusta koskeva sääntely ja rahoitus.

Sosiaaliset tekijät: Osallisuuden kokemus heikentynyt alueella. Myös luottamus hallintoon ja kokemus siitä, että voi vaikuttaa päätöksentekoon, heikentyneet kansallisesti. Valittu digitaalinen osallistumisen menetelmä ei sovellu kaikille, joten yhdenvertaisen saavutettavuuden näkökulmasta on tärkeää, että nuorilla on käytössä myös muunlaisia osallistumisen tapoja. Maakunnan haasteena ovat etenkin ikääntyneen väestönosan suhteellisen osuuden kasvu ja syntyvyyden lasku. Näin ollen nuoria on alueella tulevaisuudessa todennäköisesti vähemmän. Myös esimerkiksi palveluverkon muutokset saattavat vaikuttaa väestöön esim. muuttoliikkeenä pois alueelta.

Teknologiset tekijät: Digitaalisesti toteutettavissa osallistumisen menetelmissä huomioitava tietoturvallisuus sekä prosessissa ja tiedostojen säilytyksessä että niiden hallinnassa.

Ekologiset tekijät: Digitaalinen alusta ei suoraan kuluta materiaalia tai aiheuta jätteitä. Näin ollen se on melko ekologinen. Nuorilla on myös keskimäärin melko hyvä ympäristötietoisuus, joka todennäköisesti vaikuttaa heidän näkemyksiin raadissa käytävissä keskusteluissa. Digitaalinen raati tuo mahdollisuuden keskustella kestävästä kehityksestä hyvinvointialueella. Ekologisuuteen liittyvät kysymykset ovat kuitenkin kompleksisia, joten kaikkea ei voi tässä huomioida.

 

 

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Nuorten ääntä on kuultu ja digitaalisia sekä livetilaisuuksina toteutettavia osallistumisen muotoja kokeiltu:

  • Polis-keskustelu palveluverkon muutoksista (syksy 2023)
  • Nuorten Digiraati – (kevät 2024)
  • Kouluterveyskyselyn (2024): tuloksissa tullut ilmi, että nuoria pitäisi kuulla enemmän
  • Keskustelutilaisuus kouluterveyskyselyn tuloksista (kevät 2024)
  • Ohjaamon nuorille järjestetty työpaja digitaalisesta palvelutarjottimesta
  • Topaasia –pelin kokeilu hyvinvointialueen nuorisovaltuustossa. (Positiivinen palaute sähköisestä, ketterästä menetelmästä osallistua ja vaikuttaa)

  Nuoret tuoneet monella tapaa esiin kiinnostusta osallistua ja vaikuttaa hyvinvointialueen toiminnan kehittämiseen.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallin juurruttamisessa ja levittämiseksi osaksi arjen toimintaa, toimintamallista tehdään seuraavat toimenpiteet:

  • Palvelupolun kuvaus visuaalisesti tai kirjallisesti (esim. blueprinttaus tai käyttäjäkuvaukset)
  • Palvelupolun ohjeistus organisaatiolle: ohjeistus ja kuvaus miten palvelupolku näkyy asiakkaalle viestinnässä, palveluissa, toimintaympäristössä ja toiminnassa.
  • Viestintä ja tiedottaminen toimintamallista hyvinvointialueella poikkihallinnollisesti

Toimintamallin juurruttaminen vaatii

Osallisuustyön asiantuntijoiden asiantuntijatuki

Asiakasraadin teemojen substanssiosaajia (esimerkiksi ammattilaisia, jotka työskentelevät ja kehittävät keskustelun aiheena olevia asioita)

Taloudellinen resurssi on pienimuotoinen, ja linjassa hyvinvointialueen muun asiakasraatitoimintaan budjetoidun resurssin kanssa. Taloudelliset kulut muodostuvat seuraavista:

  • aloitus- ja lopetustilaisuudet, joihin liittyy mahdolliset tilavuokra- ja tarjoilukulut)
  • nuorten palkitsemiseen liittyvät kulut (sovelletaan hyvinvointialueen kehittäjäasiakkaiden palkitsemistaulukkoa)

 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Laajasta tiedottamisesta huolimatta nuorten mukaan saaminen on ollut haastavaa. Kehittäminen jatkuu edelleen.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Organisaation sisäinen sitouttaminen vaatii koulutusta osallisuustyön merkityksestä ja sen myönteisistä vaikutuksista organisaation kehittämistyöhön ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen.

Kehittämisen vaihe

Kehitteillä

Kohderyhmä