Nuorten keskittymisen ja tarkkaavaisuuden hoito ja tutkimus perustasolla
Nuorten (16-29v) keskittymisen ja tarkkaavaisuuden hoito /tutkimus perustasolle. Luodaan yhtenäiset kriteerit tutkimukseen, tutkimus-ja lääkehoidonprosessi, sekä otetaan käyttöön systemaattisesti keskittymishäiriöiden ohjattu omahoito .
Nuorten keskittymis-ja tarkkaavaisuushäiriöiden tutkimusten ja hoidon tarve on on viime vuosina kasvanut. Neuropsykiatristenhäiriöiden esiintyvyys valtakunnallisesti eri lähteiden mukaan noin 10 % luokkaa. Hoitamattoman keskittymishäiriön liitännäisvaikutukset ovat isot. Hoitamaton ADHD voi haitata opintoja ja työllistymistä ja suurentaa psykiatristen häiriöiden, syrjäytymisen ja päihteiden käytön riskiä.
THL selvitys hyvinvointialueille nosti kehittämistarpeet myös Pohjanmaan hyvinvointialueen osalta.: Varhaista tukea neuropsykiatriseen oireiluun oli periaatteessa melko kattavasti tarjolla alle 13-vuotiaiden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa, mutta 13–19-vuotiaiden varhainen tuki oli puutteellisemmin järjestetty. Myös diagnostiikka ja lääkitysten aloittaminen näytti käyvän mutkikkaammaksi sen mukaan, mitä vanhemmista lapsista oli kyse.
Alueellamme esiintyvyys on maamme pienintä , mutta tutkimuksiin ja hoitoon pääsy nuorilla oli keskittynyt erikoissairaanhoitoon ja jonotusaika kasvanut kohtuuttoman pitkäksi.
Pohjamaan Hva:lla yli 16 vuotiaiden neuropsykatriset ( myös ADHD) tutkimukset ovat keskitetty suurelta osalta erikoissairaanhoitoon aikuisten psykiatrian poliklinikalle . Jonotus aika noin 2 vuotta.
Ammattilaisille ei ole sovittuna konsultaatio mallia ja hyvinvointialueella ei yhtenäistä tutkimus- ja lääkehoidon prosessia.
Asiakkailla ei tietoa omasta hoitopolustaan : Asiakaskyselyn mukaan hoitioonpääsy oli vaikeaa, aikaa vievää ja pirstoutunutta, ja tuntui ettei kenelläkään ammattilaisella ollut kokonaisvastuuta.
Uutta toimintamallia lähdettiin suunnittelemaan RRP hanke vetoisesti Psykososiaalisiin palveluihin keskiselle alueelle, toimipaikkoina psykosiaalinen keskus ( yli 24 v) ja Nuorisoasema Klaara (16- 24v) Mukana suunnitelussa psykososiaalisen keskuksen keskisen alueen Päällikkö, ja vastuussa oleva psykiatri,sekä myös rajapinnassa oleva opiskeluterveydenhuolto osastonhoitaja ja opiskeluterveydenhuollon lääkäri. Hankerahoituksella saimme uutta toimintamallia mentoroimaan puoleksi vuodeksi erikoissairaanhoidon nepsy tiimistä sairaanhoitajan, jolla tärkeä osa myös kehittämisessä.
Linjaus siitä, mihin asiakas ottaa yhteyttä epäillessään itsellään ADHD:ta, millä esitiedoilla ( ensijäsennys, terapianavigaattori) aloitteaan ohajttu omahoitok keksittymisja tarkaavasiuus ongelmiin sekä mitkä ovat tuktimuskriteerit, miten tutkimus toteutetaan ja miten mahdollinen lääkehoidon seuranta toteutetaan sekä sovitut indikaatiot jatkohoitoon erikoissairaanhoitoon. Tavoitteena tarjota ohjattua omahoitoa oireisiin heti kun asiakkaalla todetaan oireita .
Pyritään luotettavaan diagnosointiin ja varhaisessa vaiheessa tarjottuun tukeen keskittäen tutkimukset yhteen paikkaan.
-
Selkeyttää eri toimijoiden välistä työnjakoa ja tiivistää yhteistyötä eri ikäisten palveluiden välillä
-
Painotus varhaiseen tukeen ja ylidiagnosoinnin minimointiin
-
Vahvistaa neuropsykiatristen haasteiden tunnistamista ja tukemista perustasolla vähentäen näin raskaampien erityistason palveluiden tarvetta.
-
Häiriökysynnän minimoiminen
-
Kustannustehokkuus
-
Yhteinen kirjaamiskäytäntö, yhtenäiset tutkimuskriteerit: yhdenvertaisuus ja luotettavuus
-
Asiakas tietoinen hoitopolustaan ja saa sujuvammin tarvitsemansa avun.
Mittareina tomii käynti määrät,läpi menoaika , seurannassa on ohjatun omahoidon jälkeen ADHD tutkimuksiin jatkaneiden määrä. sekä erikoissairaanhoidon lähete määrien muutos.
Suunnittelimme itse vaikuttavuus mittarin webpropoliin, jossa pohjana on DIVA haastattelun osa-alueet sekä NPS kysymys. Mikäli hoidon lopussa asiakkaalla vastausten perusteella asiakkaalle edelleen isompia haasteita, ohjaa kyselyn yhteenveto asiakkaan mielenterveystalo keskittymishäiriöiden omahoitoon kertaamaan ns. taitoja vastauksien perusteella. Vaikuttavuusmittarin vastaukset analysoi kehittämistyönään Ammattikorkeakoulun opiskelija johtamisen ja kehittämisen linjalta.
Toimintamallin suunnittelua varten tehty asiakaskysely nuorille ja heidän vanhemmilleen tehtiin keväällä 2024, josta nousi esille vaikea hoitoon pääsy , tuen tarjonnaan hajanaisuus sekä ammattilaisten keskinäinen yhteistyön puute. Asiakkailta tuli palautetta tiedon vaikeasta saannista ja pitkästä prosessista.