Nuorten keskittymisen ja tarkkaavaisuuden hoito ja tutkimus perustasolla

Nuorten (16-29v) keskittymisen ja tarkkaavaisuuden hoito /tutkimus perustasolle.  Luodaan yhtenäiset kriteerit tutkimukseen, tutkimus-ja lääkehoidonprosessi, sekä otetaan käyttöön systemaattisesti keskittymishäiriöiden ohjattu omahoito  .

Toimintaympäristö

Nuorten keskittymis-ja tarkkaavaisuushäiriöiden tutkimusten ja hoidon tarve on on viime vuosina kasvanut. Neuropsykiatristenhäiriöiden esiintyvyys valtakunnallisesti  eri lähteiden mukaan noin 10 %  luokkaa.   Hoitamattoman keskittymishäiriön liitännäisvaikutukset ovat isot. Hoitamaton ADHD voi haitata opintoja ja työllistymistä ja suurentaa psykiatristen häiriöiden, syrjäytymisen ja päihteiden käytön riskiä.

THL selvitys  hyvinvointialueille nosti ​kehittämistarpeet myös Pohjanmaan hyvinvointialueen osalta. Varhaista tukea neuropsykiatriseen oireiluun oli periaatteessa melko kattavasti tarjolla alle 13-vuotiaiden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa, mutta 13–19-vuotiaiden varhainen tuki oli puutteellisemmin järjestetty.​ Myös diagnostiikka ja lääkitysten aloittaminen näytti käyvän mutkikkaammaksi sen mukaan, mitä vanhemmista lapsista oli kyse. 

Alueellamme esiintyvyys on maamme pienintä , mutta tutkimuksiin ja hoitoon pääsy nuorilla oli keskittynyt erikoissairaanhoitoon ja jonotusaika kasvanut kohtuuttoman pitkäksi. 

Liitteet
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Pohjamaan Hva:lla  yli 16 vuotiaiden neuropsykatriset ( myös ADHD) tutkimukset ovat keskitetty suurelta osalta erikoissairaanhoitoon aikuisten psykiatrian poliklinikalle . Jonotus aika noin 2 vuotta. 

Ammattilaisille  ei  ole sovittuna konsultaatio mallia ja hyvinvointialueella  ei yhtenäistä tutkimus- ja lääkehoidon prosessia. 

Asiakkailla ei tietoa omasta hoitopolustaan : Asiakaskyselyn mukaan hoitoonpääsy oli vaikeaa, aikaa vievää ja pirstoutunutta, sekä  tuntui ettei kenelläkään ammattilaisella ollut kokonaisvastuuta.

 

 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Toimintamallin suunnittelua varten tehty asiakaskysely nuorille ja heidän vanhemmilleen tehtiin keväällä 2024, josta nousi esille vaikea hoitoon pääsy , tuen tarjonnaan hajanaisuus sekä ammattilaisten keskinäinen yhteistyön puute. Asiakkailta tuli palautetta tiedon  vaikeasta saannista ja pitkästä prosessista. 

Ennen toimintamallin suunnittelua käytiin lukuisia työpaikka käyntejä eri hoitotahojen  kanssa: Hyvinvointialueella  todettiin olevan  erilaisia käytäntöjä hoitoonpääsyssä, tutkimusten  teossa sekä lääkeseurannassa. Organisaation palvelulupaus ja strategia yhdenvertaisuudesta ei toteutunut. 

Yli 16 vuotiaiden  nuorten tutkimukset oli keskitetty erikoissairaanhoidon aikuisten psykiatrian poliklinikalle keskisellä alueella, jossa jonotus aika oli kasvanut lähes kahteen vuoteen, eikä hoitotakuu toteudu.  

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Uutta toimintamallia lähdettiin suunnittelemaan RRP hanke vetoisesti Psykososiaalisiin palveluihin keskiselle alueelle, toimipaikkoina psykosiaalinen keskus ( yli 24 v) ja Nuorisoasema Klaara (16- 24v) Mukana suunnittelussa psykososiaalisen keskuksen keskisen alueen  Päällikkö, ja vastuussa oleva psykiatri,sekä myös rajapinnassa oleva opiskeluterveydenhuolto osastonhoitaja ja opiskeluterveydenhuollon lääkäri. Hankerahoituksella saimme uutta toimintamallia mentoroimaan   puoleksi vuodeksi erikoissairaanhoidon nepsy tiimistä sairaanhoitajan, jolla tärkeä osa myös kehittämisessä. 

Tavoiteltu muutos

 Linjaus siitä, mihin asiakas ottaa yhteyttä epäillessään itsellään ADHD:ta, millä esitiedoilla ( ensijäsennys, terapianavigaattori)  aloitetaan  ohjattu omahoito keskittymis - ja tarkkaavaisuus ongelmiin  sekä mitkä ovat tutkimuskriteerit, Kuvattiin tutkimusprosessi  ja lääkehoidon seuranta sekä sovitut indikaatiot jatkohoitoon erikoissairaanhoitoon.  Tavoitteena tarjota ohjattua omahoitoa oireisiin heti kun asiakkaalla todetaan oireita .

 Pyritään luotettavaan  diagnosointiin ja varhaisessa vaiheessa tarjottuun tukeen keskittäen tutkimukset yhteen paikkaan.

 

  • Selkeyttää eri toimijoiden välistä työnjakoa ja tiivistää yhteistyötä eri ikäisten palveluiden välillä​

  • Painotus varhaiseen tukeen ja ylidiagnosoinnin minimointiin 

  • Vahvistaa neuropsykiatristen haasteiden tunnistamista ja tukemista perustasolla vähentäen näin raskaampien erityistason palveluiden tarvetta. ​

  • Häiriökysynnän minimoiminen​

  • Kustannustehokkuus​

  • Yhteinen kirjaamiskäytäntö, yhtenäiset tutkimuskriteerit​: yhdenvertaisuus ja luotettavuus 

  • Asiakas tietoinen hoitopolustaan ja saa sujuvammin tarvitsemansa avun. 

Muutoksen mittaaminen

Mittareina tomii käynti määrät,läpi menoaika , seurannassa on ohjatun omahoidon jälkeen ADHD tutkimuksiin jatkaneiden määrä. sekä erikoissairaanhoidon lähete määrien muutos.

 Suunnittelimme itse vaikuttavuus mittarin webpropoliin, jossa pohjana on DIVA haastattelun osa-alueet sekä NPS kysymys. Mikäli  hoidon lopussa asiakkaalla vastausten  perusteella asiakkaalle edelleen isompia haasteita, ohjaa kyselyn yhteenveto asiakkaan mielenterveystalo keskittymishäiriöiden omahoitoon  kertaamaan ns. taitoja vastauksien perusteella. Vaikuttavuusmittarin vastaukset analysoi kehittämistyönään Ammattikorkeakoulun opiskelija johtamisen ja kehittämisen linjalta. 

Toteutussuunnitelma

 Saimme hyvinvointialueen  johdon hyväksynnän muutokselle. Kustannusvaikuttavuus sekä asiakkaan palveluiden saavutettavuuden parantaminen. 

Vaaditaan prosessin piirtäminen moniammatillisesti , kaikki rajapinnat huomioiden . Koulutus: DiVA sitä tarvitseville  ja ohjatun omahoidon koulutus. Tuettiin yhteisellä kehittämispäivällä henkilökuntaa uuden toimintamallin käyttöönotossa.  Rekrytoitiin mentoriksi kokenut hoitaja tukemaan henkilökuntaa uuden toimintamallin käyttöönotossa ja kehittämään edelleen prosessia. 

Henkilökunnan tueksi lomakkeiden , ohjeiden , työvälineiden kokoaminen yhteiselle teams kanavalle helposti saavutettavaksi. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Toimintamallin suunnittelua varten tehty asiakaskysely nuorille ja heidän vanhemmilleen tehtiin keväällä 2024, josta nousi esille vaikea hoitoon pääsy , tuen tarjonnaan hajanaisuus sekä ammattilaisten keskinäinen yhteistyön puute. Asiakkailta tuli palautetta tiedon vaikeasta saannista ja pitkästä prosessista. 

Ratkaisun perusidea

Yli 16 vuoitaiden keksittymisäiriöiden tutkiminen perustasolle, helpommin saavutettavaksi. 

 Huolen synnyttä tarjoamme ohjatun omahoidon varhaiseksi tueksi, vasta tuen riittämättömyyden jälkeen aloitetaan mahdollinen ADHD tutkimus , mikäli tutkimuskriteerit täyttyvät. 

Liitteet
Kuva
asiakkaan hoitopolku, huoli, ensijäsennys,ohjattu omahoito, tutkimuksellinen osuus, lääkehoito, jatkotoimenpiteet
Asiakkaan hoitopolku perustasolla ( opiskeluhuolto/Nuorisoasema Klaara tai Psykososiaalinen keskus iästä riippuen)
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallia on esitelty psykososiaalisen keskuksen ja opiskeluterveydenhuollon henkilökunnalle  osastotunneilla, sekä yhteisessä kehittämispäivässä. Toimintamalllia on esitelty myös eri foorumeissa koko hyvinvointialueelle.   Toimivuus vaatii henkilökunnan kouluttamisen, tukemisen johon erikseen mentoriksi palkattu henkilö , sekä esimiesten ja johdon tuen ja  perustelut muutokselle. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallin luominen myös lapsille, perheen mukaan ottaminen.  Hoitopolku selkeämmäksi, ja kaiken tyhjän käynnin jolla ei asiakaalla arvoa minimointi. 

Ohjatun ryhmähoidon tarjoaminen varhaisessa vaiheessa, säästää resursseja.  

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Tietoisuus keksittymishäiriöiden vaikutuksista sekä mahdollista syistä kasvanut: Pyritään painottamaan  varhaisen tuen merkitystä sekä muiden syiden poisulkua. kulttuurin muutos pois ADHD johtoisesta prosessista. Tutkimuskriteerit   luotu yhteiseksi ja painotus haasteiden haitta-asteessa( usealla elämänalueelle, voimakkuus , pitkäkestoisuus). Hoitoon pääsy on nopeutunut usealla kuukaudellA. Apu haasteisiin tarjotaan heti huolen ilmettyä.