Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Nuorten matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden monialainen ja moniammatillinen toimintamalli, Pohjois-Karjalan HVA (RRP, P4, I1)

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Nuorten matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden monialaisella ja moniammatillisella toimintamallilla nuoret saavat mielen hyvinvointia ja mielenterveyttä tukevia palveluita perustasolla.

Toimintaympäristö **

Toimintamallin keskeiset kohderyhmät ovat 13–17-vuotiaat nuoret, jotka tarvitsevat mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia tukevia matalan kynnyksen sosiaali- ja terveysalan tai järjestöjen palveluita ja ammattilaiset, joiden osaamista ja näyttöön perustuvien menetelmien käyttöä toimintamallilla vahvistetaan.

Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella alueella asuu noin 27 000 alle 18-vuotiasta, joista noin 20 %:lla arvioidaan olevan mielenterveyshäiriö tai kehityksellinen häiriö (Tilastokeskus 2022; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2022a; Sourander & Marttunen 2016).  Suuremman avun tarvitsijoita on noin 10 % (Liukko 2020).  Lisäksi tarvitaan tukea esimerkiksi alkavaan päihdeongelmaan, väkivalta/kiusaamiskokemuksiin ja ei-häiriöasteisiin psyykkisiin oireisiin.

Alueella syntyvien lasten määrä vähenee, mutta mielenterveyden häiriöiden esiintyvyys ei laske samassa suhteessa. Tämä asettaa myös osaamishaasteen, sillä mitä vähemmän ammattilainen kohtaa tietyn tyyppisiä ongelmia tai palvelun tarvetta, sitä vähemmän osaaminen ja tuntuma asiaan pysyvät yllä.

Digitaaliset sovellukset ovat osa nuorten arkea ja nuorten mielenterveyspalvelujen ja monialaisen yhteistyön kehittämisen ohella yksi keino tukea nuorten hyvinvointia on tarjota nuorille lisätukea esimerkiksi digitalisoitujen harjoitusohjelmien muodossa. Digitaaliset palvelut ovat helposti saatavilla, eivätkä vie paljon henkilöstöresurssia. Sosiaalisten verkostojen ja ajanvieton lisäksi nuoret etsivät digitaalisista ympäristöistä myös yhä enemmän apua. (Pitkänen ym. 2022.) Vuonna 2020 kerätyn Nuorisobarometrin (Myllyniemi & Kiilakoski 2021) mukaan 63 % nuorista haluaa käyttää tarvitsemiaan palveluja mahdollisimman paljon sähköisesti.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakas: palvelupolut olisi sujuvampia, asiakas saisi nopeammin ja oikea aikaisemmin tarvitsemansa avun. Asiakas olisi itse tietoinen hoito- tai palvelupolkunsa eri vaiheista.

Ammattilainen: Ammattilainen voisi tarjota oikea aikaisemmin omaa koulutustaan ja osaamistaan vastaavaa apua asiakkaalle. Hän voisi luottaa siihen, että palvelupolku ei katkea. Ollessaan epävarma tai tarvitessaan apua hänellä olisi sujuva mahdollisuus konsultoida toista ammattilaista. Hänellä olisi tiedossaan myös kolmannen sektorin tarjoamat mahdollisuudet tukea asiakasta.

Organisaatio: Työ jakaantuisi tasaisemmin niille ammattilaisille, joille se hoidon tai palvelun aikana milloinkin kuuluu. Moniammatillinen yhteistyö toteutuisi ja toisi osaamista asiakkaan asian hoidossa. Häiriökysyntää ja luukuttamista ei tapahtuisi ja se säästäisi resursseja.

Yhteiskunta: Mielenterveysongelmiin voitaisiin puuttua jo varhaisemmassa vaiheessa, jolloin niistä ei edes syntyisi välttämättä ongelmaa. Ihmiset pysyisivät hyvinvoivina ja heillä olisi paremmat edellytykset omien tavoitteidensa esim. koulutuksen tai työelämän saavuttamisessa. 

Tavoiteltu muutos

Asiakkaan tarpeet selvitetään heti ensimmäisellä yhteydenotolla ja varmistetaan, että asiakas saa tarpeensa mukaista apua ja palvelua. Palveluita tarjotaan asiakaslähtöisesti ja monikanavaisesti.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Toimintamallin keskeiset kohderyhmät ovat 13–17-vuotiaat nuoret, jotka tarvitsevat mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia tukevia matalan kynnyksen sosiaali- ja terveysalan tai järjestöjen palveluita ja ammattilaiset, joiden osaamista ja näyttöön perustuvien menetelmien käyttöä työtavalla vahvistetaan.

NUORET

Toimintamallin avulla nuoret löytävät oikean palvelun, oikea-aikaisesti ja monikanavaisesti.

Nuorelle löydetään hänen tarpeensa mukainen palvelu yhden kontaktin periaatteella.

Nuoren asian edellyttämällä tavalla nuorelle kootaan tarvittaessa monialainen ja moniammatillinen tukiverkosto.

AMMATTILAISET

Ammattilaiset saavat osaamisen tukea ja konsultatiivista tukea monialaisesta ja moniammatillisesta tukiverkostosta.

Näyttöön perustuvien menetelmien käyttöä vahvistetaan mm. Lapset puheeksi palvelumallin mukaisella toiminnalla.

Ratkaisun perusidea **

Nuorten matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden monialaisella ja moniammatillisella toimintamallilla

nuoret saavat mielenhyvinvointia ja mielenterveyttä tukevia palveluita perustasolla

ammattilaisten osaaminen ja näyttöön perustuvien menetelmien käyttö vahvistuu

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Toimintamallin käyttöönoton edellytyksenä on, että toimialueet sitoutuvat tukemaan sen käyttöönottoa.

Toimintamallin käyttöönotto ja toimivuus vaativat mm. seuraavia toimenpiteitä:

  • Nuorten matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden monialaisen ja moniammatillisen toimintamallin kuvaamista ja toimivuuden pilotointia.
  • Toimintamallin jatkuvaa kehittämistä asiakkailta, ammattilaisilta ja järjestöiltä saatujen kokemusten perusteella
  • Säännöllistä viestintää kohderyhmille ja Siun soten toimialueiden johdolle (sisäiset ja ulkoiset Teams-kanavat ja -tapahtumat, intra, some-kanavat ja muut mahdolliset viestintäkanavat)
  • Säännöllistä tiedon ja kokemusten keräämistä toimintamallin käytöstä ja vaikutuksista
  • Verkostoitumista sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten ja järjestöjen kanssa
Vinkit toimintamallin soveltajille **

Toimintamalli soveltuu monialaiseen ja moniammatilliseen työhön nuorten mielen hyvinvointia ja mielenterveyttä tukevissa palveluissa.

Toimintamalli on hyödynnettävissä tulevaisuudessa myös digitaalisessa toimintaympäristössä.

 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Toiminnan kehittäminen on vasta alussa. Toimintamallin kehittäminen aloitettiin syksyllä 2022.

Nuorten matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden monialaisen ja moniammatillisen toimintamallin tulosten arviointi perustuu kansalliseen vaikuttavuuden mittaamiseen, asiakaspalautteiden keruuseen sekä toiminnassa mukana olleiden ammattilaisten ja järjestöjen palautteisiin.