Nuorten matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden monialainen ja moniammatillinen toimintamalli, Pohjois-Karjalan HVA (RRP, P4, I1)
Nuorten matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden monialaisella ja moniammatillisella toimintamallilla nuoret saavat mielen hyvinvointia ja mielenterveyttä tukevia palveluita perustasolla.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Nuorten matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden monialaisella ja moniammatillisella toimintamallilla nuoret saavat mielen hyvinvointia ja mielenterveyttä tukevia palveluita perustasolla.
Toimintamallin kuvaus
Nuorten matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden monialaisella ja moniammatillisella toimintamallilla
nuoret saavat mielenhyvinvointia ja mielenterveyttä tukevia palveluita perustasolla
ammattilaisten osaaminen ja näyttöön perustuvien menetelmien käyttö vahvistuu
Toimintamallin keskeiset kohderyhmät ovat 13–17-vuotiaat nuoret, jotka tarvitsevat mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia tukevia matalan kynnyksen sosiaali- ja terveysalan tai järjestöjen palveluita ja ammattilaiset, joiden osaamista ja näyttöön perustuvien menetelmien käyttöä toimintamallilla vahvistetaan.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella alueella asuu noin 27 000 alle 18-vuotiasta, joista noin 20 %:lla arvioidaan olevan mielenterveyshäiriö tai kehityksellinen häiriö (Tilastokeskus 2022; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2022a; Sourander & Marttunen 2016). Suuremman avun tarvitsijoita on noin 10 % (Liukko 2020). Lisäksi tarvitaan tukea esimerkiksi alkavaan päihdeongelmaan, väkivalta/kiusaamiskokemuksiin ja ei-häiriöasteisiin psyykkisiin oireisiin.
Alueella syntyvien lasten määrä vähenee, mutta mielenterveyden häiriöiden esiintyvyys ei laske samassa suhteessa. Tämä asettaa myös osaamishaasteen, sillä mitä vähemmän ammattilainen kohtaa tietyn tyyppisiä ongelmia tai palvelun tarvetta, sitä vähemmän osaaminen ja tuntuma asiaan pysyvät yllä.
Digitaaliset sovellukset ovat osa nuorten arkea ja nuorten mielenterveyspalvelujen ja monialaisen yhteistyön kehittämisen ohella yksi keino tukea nuorten hyvinvointia on tarjota nuorille lisätukea esimerkiksi digitalisoitujen harjoitusohjelmien muodossa. Digitaaliset palvelut ovat helposti saatavilla, eivätkä vie paljon henkilöstöresurssia. Sosiaalisten verkostojen ja ajanvieton lisäksi nuoret etsivät digitaalisista ympäristöistä myös yhä enemmän apua. (Pitkänen ym. 2022.) Vuonna 2020 kerätyn Nuorisobarometrin (Myllyniemi & Kiilakoski 2021) mukaan 63 % nuorista haluaa käyttää tarvitsemiaan palveluja mahdollisimman paljon sähköisesti.
Toimintamallin keskeiset kohderyhmät ovat 13–17-vuotiaat nuoret, jotka tarvitsevat mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia tukevia matalan kynnyksen sosiaali- ja terveysalan tai järjestöjen palveluita ja ammattilaiset, joiden osaamista ja näyttöön perustuvien menetelmien käyttöä työtavalla vahvistetaan.
NUORET
Toimintamallin avulla nuoret löytävät oikean palvelun, oikea-aikaisesti ja monikanavaisesti.
Nuorelle löydetään hänen tarpeensa mukainen palvelu yhden kontaktin periaatteella.
Nuoren asian edellyttämällä tavalla nuorelle kootaan tarvittaessa monialainen ja moniammatillinen tukiverkosto.
AMMATTILAISET
Ammattilaiset saavat osaamisen tukea ja konsultatiivista tukea monialaisesta ja moniammatillisesta tukiverkostosta.
Näyttöön perustuvien menetelmien käyttöä vahvistetaan mm. Lapset puheeksi palvelumallin mukaisella toiminnalla.
Toimintamallin käyttöönoton edellytyksenä on, että toimialueet sitoutuvat tukemaan sen käyttöönottoa.
Toimintamallin käyttöönotto ja toimivuus vaativat mm. seuraavia toimenpiteitä:
- Nuorten matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden monialaisen ja moniammatillisen toimintamallin kuvaamista ja toimivuuden pilotointia.
- Toimintamallin jatkuvaa kehittämistä asiakkailta, ammattilaisilta ja järjestöiltä saatujen kokemusten perusteella
- Säännöllistä viestintää kohderyhmille ja Siun soten toimialueiden johdolle (sisäiset ja ulkoiset Teams-kanavat ja -tapahtumat, intra, some-kanavat ja muut mahdolliset viestintäkanavat)
- Säännöllistä tiedon ja kokemusten keräämistä toimintamallin käytöstä ja vaikutuksista
- Verkostoitumista sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten ja järjestöjen kanssa
Toiminnan kehittäminen on vasta alussa. Toimintamallin kehittäminen aloitettiin syksyllä 2022.
Nuorten matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden monialaisen ja moniammatillisen toimintamallin tulosten arviointi perustuu kansalliseen vaikuttavuuden mittaamiseen, asiakaspalautteiden keruuseen sekä toiminnassa mukana olleiden ammattilaisten ja järjestöjen palautteisiin.