Nuorten mielen tuki -toimintamalli Oulunkaaren perhe- ja sosiaalipalveluissa

MieTu on vakavasti oirehtiville alle 18-vuotiaille nuorille tarkoitettu mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen suunnattu palvelu, joka on kehitetty ja toteutettu tiiviissä yhteistyössä sosiaali- ja terveyspalveluiden kesken.

Tämä toimintamalli on siirretty Innokylän toimituksen puolesta vanhasta verkkopalvelusta.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Mielen tuki -toimintamallia lähdettiin kehittämään, koska huomasimme, että olemassa olevilla palveluilla (esim. psykologi, lastensuojelupalvelut) ei kyetty vastaamaan riittävällä tavalla psyykkisesti vakavasti oirehtivien nuorien tarpeisiin heidän kotiuduttua psykiatrian osastolta tai hoitokontaktin päättymäisillään ollessa nuorten psykiatrian poliklinikalla.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Mielen tuki -toimintamalli on vakavasti oirehtiville alle 18-vuotiaille nuorille tarkoitettu mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen suunnattu palvelu, joka on kehitetty ja toteutettu tiiviissä yhteistyössä sosiaali- ja terveyspalveluiden kesken. Mielen tuki -toimintamallia lähdettiin kehittämään, koska huomasimme, että olemassa olevilla palveluilla (esim. psykologi, lastensuojelupalvelut) ei kyetty vastaamaan riittävällä tavalla psyykkisesti vakavasti oirehtivien nuorien tarpeisiin heidän kotiuduttua psykiatrian osastolta tai hoitokontaktin päättymäisillään ollessa nuorten psykiatrian poliklinikalla. Lähdimme kehittämään uudenlaista toimintamallia, jolla kyetään vastaamaan vaikuttavalla tavalla nuorten psyykkisen hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Toimintamallia on pilotoitu Oulunkaaren kuntayhtymän alueella Iin kunnassa.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen
Toimintamallissa työskentelee kaksi työntekijää; Sosiaaliohjaaja ja psykiatrinen sairaanhoitaja. Molemmilla työntekijöillä on vankka työkokemus sekä päihde- että mielenterveysongelmien parissa työskentelystä. He ovat oman alansa vahvoja asiantuntijoita. Heillä on myös rohkeutta käyttää erilaisia luovia työmenetelmiä asiakkaiden kohtaamisessa. Nuorten ja heidän perheiden kanssa työskentelyssä huomioidaan molempien työntekijöiden vahvuudet. Työtä tehdään perheiden tarpeen mukaisesti sekä parityönä että yksin. Työskentelyssä otetaan huomioon nuoren verkosto. Koulun ja vanhempien kanssa tehdään yhdessä suunnitelmia ja yhteydenpito on säännöllistä
Tavoiteltu muutos

Toimintamallin tarkoituksena on saada nuoren ja hänen perheensä tilanteeseen muutos, joka edistää ja vahvistaa heidän hyvinvointiaan. Työskentelyn alussa kartoitetaan nuoren kokonaisvaltainen tilanne huomioiden nykyhetken lisäksi elämänhistoria. Nuoren vahvuudet ja voimavarat tuodaan näkyviin, joiden avulla työskentelyssä pyritään tietynlaiseen muutokseen. Muutostyöskentelyssä edetään varovasti nuorta kuunnellen ja tukien. Työskentelyssä käytetään erilaisia menetelmiä esimerkiksi tunnetyöskentelyä erilaisten tehtävien tai korttien avulla. Myös koko perheen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä ja myös heidän tuentarpeet huomioidaan.

Muutoksen mittaaminen

Toimintamallin vaikuttavuutta arvioidaan säännöllisesti. Työntekijät ovat kehittäneet olemassa olevien muiden arviointityökalujen pohjalta oman, meidän toimintaan sopivan arviointityökalun.  Arviointityökalussa arvioidaan eri osa-alueita: esimerkiksi arjen sujuvuus (koulu, koti, harrastukset), psyykkinen ja fyysinen terveydentila, päihteet, sosiaaliset suhteet). Nuori itse arvioi onko tilanteeseensa tyytyväinen ja mihin kokee tarvitsevansa muutosta. Työskentely pohjautuu näihin konkreettisiin muutostarpeisiin.

Työskentelyä ja nuoren hyvinvoinnin edistymistä eri osa-alueilla arvioidaan yhdessä nuoren kanssa sekä hänen verkostojen kanssa. Nuoret itse, vanhemmat ja myös eri verkostot, ovat huomanneet nuorten tilanteen muuttuneen paremmaksi. Nuoret ovat ottaneet toimintamallin hyvin vastaan, he ovat olleet pääsääntöisesti sitoutuneita sovittuihin tapaamisiin ja he ovat kyenneet käymään keskusteluja vaikeistakin asioista

Toteutussuunnitelma

Toimintamallin tarkoituksena on saada nuoren ja hänen perheensä tilanteeseen muutos, joka edistää ja vahvistaa heidän hyvinvointiaan. Työskentelyn alussa kartoitetaan nuoren kokonaisvaltainen tilanne huomioiden nykyhetken lisäksi elämänhistoria. Nuoren vahvuudet ja voimavarat tuodaan näkyviin, joiden avulla työskentelyssä pyritään tietynlaiseen muutokseen. Muutostyöskentelyssä edetään varovasti nuorta kuunnellen ja tukien. Työskentelyssä käytetään erilaisia menetelmiä esimerkiksi tunnetyöskentelyä erilaisten tehtävien tai korttien avulla. Myös koko perheen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä ja myös heidän tuentarpeet huomioidaan.

Toimintamallin vahvuus on se, että se lähtee aidosti asiakkaan tarpeista ja toiminta on yksilöllisesti räätälöityä, suunnitelmallista ja tiivistä kokonaisvaltaista tukea. Työskentely on voimavaralähtöistä ja nuorta aktiivisesti osallistavaa. Työote on jalkautuvaa ja työtä tehdään nuoren omassa toimintaympäristössä. Työskentelyssä pyritään saavuttamaan nuoren ja työntekijän välille luottamuksellinen ja turvallinen suhde, jolloin nuorella on rohkeutta nostaa esiin vaikeitakin asioita. Nuorta tavataan tiiviisti, nuoren omasta tarpeesta riippuen. Tapaamiset toteutetaan kodin omaisessa tilassa tai vaihtoehtoisesti tapaamisiin sisällytetään toimintaa ja käydään esimerkiksi ulkoilemassa tai kahvilassa. Toiminnallisuus voi olla myös nuoren asiointiapuna olemista tai harrastustoimintaa. Nuorta voidaan tavata myös kotona tai koulun tiloissa. Työntekijän jalkautuminen nuoren toimintaympäristöön mahdollistaa varmemmin tapaamisten toteutumisen.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Mielen tuki -toiminta on tarkoitettu nuorille, joilla on psyykkistä oireilua (tyypillisimmillään masennus-, ahdistuneisuus-, tai paniikkioireilua, itsetuhoisuutta), vakavia koulunkäyntiin liittyviä vaikeuksia, runsasta päihteiden käyttöä tai vaara syrjäytyä. Kohderyhmä on tiiviisti rajattua, jotta asiakasmäärät saadaan pidettyä maltillisina ja työskentely asiakkaiden kanssa on mahdollista toteuttaa intensiivisesti sekä yksilöllisiä palveluja räätälöiden, vaikuttavasti.

Ratkaisun perusidea **

Tavoitteena on nuoren ja hänen perheen hyvinvoinnin vahvistaminen. Tavoitteena on lisätä nuoren elämänhallintaa, osallisuutta ja vahvistaa psyykkisiä voimavaroja sekä ehkäistä syrjäytymistä.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Oulunkaaren kokemuksen mukaan toimintamallin vaikuttavuus pohjautuu uudenlaiseen tapaan yhdistää sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaisten työtä ja osaamista. Lisäksi keskeistä on huomioida nuorten yksilölliset tarpeet ja niihin vastaaminen uusin työkaluin. Malli edellyttää myös sote-alan ammattilaisilta työn sisältöjen kehittämistä ja lainsäädännön integraatiohaasteiden ratkaisemista.

Toimintamallia on tarkoitus lähteä levittämään Oulunkaaren muihin kuntiin; Utajärvelle, Pudasjärvelle, Simoon ja Vaalaan. Toimintamallia tullaan edelleen kehittämään tiivistämällä yhteistyötä erikoissairaanhoidon nuorten psykiatrian palvelujen kanssa. Kehittämiseen otetaan jatkossa mukaan entistä tiiviimmin nuoret ja heidän perheensä

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Oulunkaaren kokemuksen mukaan toimintamallin vaikuttavuus pohjautuu uudenlaiseen tapaan yhdistää sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaisten työtä ja osaamista. Lisäksi keskeistä on huomioida nuorten yksilölliset tarpeet ja niihin vastaaminen uusin työkaluin. Malli edellyttää myös sote-alan ammattilaisilta työn sisältöjen kehittämistä ja lainsäädännön integraatiohaasteiden ratkaisemista.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Työskentelyä ja nuoren hyvinvoinnin edistymistä eri osa-alueilla arvioidaan yhdessä nuoren kanssa sekä hänen verkostojen kanssa. Nuoret itse, vanhemmat ja myös eri verkostot, ovat huomanneet nuorten tilanteen muuttuneen paremmaksi. Nuoret ovat ottaneet toimintamallin hyvin vastaan, he ovat olleet pääsääntöisesti sitoutuneita sovittuihin tapaamisiin ja he ovat kyenneet käymään keskusteluja vaikeistakin asioista

Nuorten vanhemmat ovat kertoneet, että esimerkiksi kotona nuoren ja vanhemman väliset ristiriitatilanteet ovat vähentyneet ja nuoret ovat oppineet sanoittamaan vanhemmille paremmin omia tunteitaan. Nuori on oppinut tunnistamaan oman käyttäytymisensä merkityksen konfliktitilanteissa.

Nuorilta kerättiin palautetta, jossa heiltä kysyttiin, onko heidän psyykkisessä voinnissaan tapahtunut muutoksia työskentelyn aikana ja millä tavalla. Nuorista usea koki, että muutoksia on tapahtunut parempaan päin, psyykkinen vointi on parantunut, mieliala on kohentunut, itsetuhoiset ajatukset ovat helpottaneet, itsetuhoisuus ja itkuisuus vähentynyt sekä ajattelu on kääntynyt positiivisemmaksi. Ahdistusta on helpottanut se, että on saanut puhua asioista. Lisäksi yksi nuori kirjoittaa, että on löytänyt uusia keinoja toimia mielenterveyteen liittyvien asioiden kanssa.

Verkostoissa, erityisesti nuorten kouluilla on nähty suuriakin muutoksia parempaan. Nuoret ovat sitoutuneet koulunkäyntiin aiempaa tunnollisemmin.

Saamamme kokemuksen perusteella malli on todettu vaikuttavaksi niin nuorten ja heidän perheidensä lisääntyneenä hyvinvointina kuin myös erikoissairaanhoidon ja lastensuojelun kustannusten hallinnassa. Asiantuntijoiden arvion mukaan ilman toimintamallia useamman nuoren kohdalla olisi jouduttu turvautumaan raskaampiin ja siten myös kalliimpiin palveluihin. Keskeisin hyöty mallista on kuitenkin lisääntynyt nuorten hyvinvointi.

 

NUORILTA SAATUA PALAUTETTA:

"On mukava puhua asioista välillä jonkun ammattilaisen kanssa"
"Ei minua kukaan muu kuuntele tai ota tosissaan"
"Alkuun tuntui ettei jaksais lähteä, mutta ku oon käyny, niin joka kerta on kevyempi olo"
"Nämä käynnit auttaa"
"Kun ahdistaa, niin helpottaa jo tieto, että on sovittuna seuraava aika"
"Jos en olis alkanu asioista puhumaan, niin olisin varmaan jo haudassa"

VANHEMMILTA SAATUJA KOMMENTTEJA:

"Se on niin paljon tasapainoisempi"
"Kotona on mennyt nyt paljon paremmin"
"Jotenkin tuolle tullu järkeä päähän enemmän"
"Aiemmin ei ole ollut halukas ottamaan apua vastaan, mutta nythän tuon näyttää kävyän kuitenkin"
"Onpa tosi hyvä että pystyy myös asioiden hoitamisessa auttamaan (hakemusten täyttämisessä)"

OPETTAJAN KOMMENTTI:

"Koululla ollaan tyytyväisiä siihen, että erityisesti nuorille on resursoitu palveluja"

YLILÄÄKÄRIN KOMMENTTI:

"On erityisen tärkeää, että nuorilla on mahdollisimman lähellä saatavissa tukea arjessa mieltä painaviin asioihin. Näin vältämme vaikeuksien kasaantumista ja näin ollen raskaimpien palvelujen piiriin joutumista."