Nuorten mielenterveysvastaanoton varhaintyön kehittäminen koulupsyykkari-pilotilla Etelä-Savon hyvinvointialueella
Tavoitteena on nuorten mielenterveysvastaanotolla käytössä olevan varhaintyömallin tehostaminen kouluilla koulupsyykkari-toiminnan avulla. Koulupsyykkari toteuttaa kouluilla matalan kynnyksen päihde- ja mt-työtä yläkouluikäisten oppilaiden kanssa.
Oivalla ja ymmärrä
Pilotti vastaa Etelä-Savon hyvinvointialueen strategiassa esiin nostettuun laadulliseen tavoitteeseen sujuvista ja oikea-aikaisista palveluista sekä ennaltaehkäivien ja ihmistä lähellä olevien palveluiden kehittämisestä.
Pilotin ohjausryhmään kutsuttiin osallistujiksi nuorten mielenterveysvastaanoton palveluesimies, lasten ja nuorten terveyspalveluista opiskeluhuollon palveluesimies sekä yhden pilottikoulun rehtori.
Pilotin pääasiallisena tavoitteena on varhaintyön selkiyttäminen ja juurruttaminen kouluille. Tavoitteena on lisäksi yhteistyön edistäminen nuoren kanssa työskentelevien verkostojen kesken (nuorten mielenterveysvastaanotto, opiskeluhuolto ja muut toimijat) ja tätä kautta tavoitteena on tarjota nuorille varhaisempaa tukea päihde- ja mielenterveyshaasteissa.
Koulupsyykkarin tapaamisista sovittiin kerättäväksi anonyymeja seurantatietoja:
- asiakkaan sukupuoli
- asiakkaan ikä
- asiakkaan koulu
- vastaanottolaji (ajanvarausvastaanotto, walk-in aika)
- yhteydenoton pääasiallinen syy
- käynnin käyntimäärä (kuinka mones käynti kyseessä kyseisellä asiakkaalla)
- tieto, mistä/kenen ohjaamana asiakas tuli
- tehty jatkosuunnitelma
Tapaamisten lisäksi seurantatietoja sovittiin kerättävän koulupsyykkarille osoitettujen konsultaatioiden (opettajien konsultaatiot, huoltajien konsultaatiot) määrästä. Seurantatiedot kerätään kouluittain.
Pilotin aikana kerättiin myös pilottikoulujen opettajien kokemuksia koulupsyykkaritoiminnan hyödyllisyydestä oppilaan varhaisemman auttamisen näkökulmasta käsin.
Pilotin tavoitteena on varhaintyömallin selkiyttäminen, kehittäminen ja tehostaminen kouluilla. Tätä varten hyvinvointialueelle palkattiin koulupsyykkari (sairaanhoitaja), joka työskentelee kouluilla ja toteuttaa ja tuo varhaintyötä tutuksi oppilaiden kanssa työskentelevissä verkostoissa. Koulupsyykkari on osa nuorten mielenterveysvastaanoton (Välkkäri) työryhmää.
Pilotin aikana koulupsyykkari työskentelee neljällä eri yläkoululla; viikon aikana yhden päivän yhdellä koululla.
Koulupsyykkarin tehtävänkuvaksi määritettiin matalan kynnyksen nopeasti saavutettava perustason päihde- ja mielenterveystyö yläkouluikäisten oppilaiden kanssa kouluympäristössä. Koulupsyykkari toimii psyykkisten ongelmien sekä päihde- ja mielenterveyspulmien asiantuntijana. Työn tavoitteena on myös oppilaan psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen sekä päihde- ja mielenterveysongelmien ja pulmien/kriisien pahenemisen ennaltaehkäisy. Tehtävään kuuluu oppilaan tilanteen kartoitus ja tuen/hoidon tarpeen arviointi, lievien mielenterveyshäiriöiden hoito ja tarvittaessa muihin palveluihin ohjaaminen. Työskentely sisältää eri kartoitus-/arviointimenetelmien käyttöä sekä ohjaus- ja hoidollisia tukikeskusteluita.
Asiakastyöskentelyssä pyritään lyhytkestoiseen työhön, tapaamisia noin 1- 5 kertaa.
Koulupsyykkarille ohjautumisen syiksi määriteltiin esimerkiksi:
- mielialamuutokset
- ahdistuneisuus, pelot, paniikkioireet, jännittäminen
- erilaiset toistuvat fyysiset oireet
- toistuvat koulupoissaolot
- elämänkriisit
- neuropsykiatriset haasteet
- käytöspulmat
- päihteiden käyttöön liittyvät kysymykset
- kun on ylipäätään huoli oppilaan psyykkisestä voinnista
Pilotin alkaessa määritettiin, että koulupsyykkarin hoidettavaksi kuuluu lieväasteiset (ja lyhytkestoiset) ongelmat. Ongelmien pitkittyessä koulupsyykkari ohjaa asiakkaan eteenpäin.
Koulupsyykkarille ohjautumisesta sovittiin, että oppilas voi halutessaan hakeutua vastaanotolle itse. Psyykkarille voi ohjautua myös kouluterveydenhuollon, oppilashuoltoryhmän tai opettajien pyynnöstä. Yhteydenotto voi tulla myös oppilaan kotoa.
Pilotin alussa sovittiin kokeiltavaksi päivittäin ns. walk-in aikaa, jolle oppilas voi tulla ilman ajanvarausta.
Koulupsyykkari on ollut kouluilla oppilaiden lisäksi myös koulun henkilökunnan käytettävissä ja konsultoitavissa. Opettajilla on ollut mahdollisuus tulla keskustelemaan asioista koulupsyykkarin kanssa joko ennalta sopien tai ilman etukäteen tapahtuvaa sopimista, mikäli koulupsyykkari on ollut vapaana. Koulupsyykkari on ollut opettajien käytettävissä ja saatavilla myös koulujen opettajanhuoneessa. Koulupsyykkari on osallistunut kutsuttuna myös oppilaan asioissa järjestettäviin ns. koulupalavereihin.
Opiskeluhuollon kanssa tehtävän yhteistyön tehostamiseksi koulupsyykkari on tavannut säännöllisesti pilottikoulujen opiskeluhuoltohenkilöstöä. Osalla pilottikouluista tapaamiset toteutettiin säännöllisesti etukäteen kalenteroiden ja osalla kouluista ns. tarpeen mukaan.
Pilotin välitöntä kohderyhmää ovat yläkouluikäiset, 13-17-vuotiaat nuoret neljällä eri yläkoululla. Välillisenä kohderyhmänä voidaan pitää myös muita toimijoita näillä kouluilla (koulun henkilökunta, opiskeluhuollon henkilökunta).
Pilottiin mukaan valittiin kaksi suurempaa yläkoulua ja kaksi pienempää yläkoulua. Yksi kouluista on ns. keskustakoulu ja muut koulut sijaitsevat taajamissa.
Pilottiin valikoitiin koulut, jotka nuorten mielenterveysvastaanoton kokemusten ja havaintojen perusteella voisivat pilotista eniten hyötyä. Mukaan valikoiduilla kouluilla oli havaittu useammalla nuorella oireilua, mutta nuorilla oli haasteita sitoutua Välkkärin tapaamisiin. Kauempana sijaitsevien koulujen nuorilla oli lisäksi haasteita kulkea vastaanotolle ja etävastaantotot eivät riittävällä tavalla nuorten tarpeisiin kyenneet vastaamaan. Havaintojen mukaan kouluilla oli kaveriporukoita, joissa useammalla nuorella oli kontakti nuorten mielenterveysvastaanottoon. Myös havaintoja koulukiusaamisesta sekä muista negatiivisista ilmiöistä (päihteiden käyttö, näpistely) oli pilottikoulujen osalta tehty.