| Innokylä

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Pilotti vastaa Etelä-Savon hyvinvointialueen strategiassa esiin nostettuun laadulliseen tavoitteeseen sujuvista ja oikea-aikaisista palveluista sekä ennaltaehkäivien ja ihmistä lähellä olevien palveluiden kehittämisestä.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Kehitystyön lähtökohtana oli tarve selkiyttää nuorten mielenterveysvastaanotolla (Välkkärissä) käytössä ollutta varhaintyömallia. Varhaintyön tavoitteena on päästä ajoissa tarttumaan nuoresta heränneeseen huoleen psyykkisen oireilun pahenemisen ja pitkittymisen estämiseksi. Tavoitteena on ollut myös varhainen puuttuminen nuoren päihteiden käyttöön. Varhaintyömallin tehokkaassa käytössä oli kuitenkin ilmennyt haasteita; käytännössä oli saatu kokemuksia siitä, että koulujen henkilöstö ei aina osannut kutsua mielenterveysvastaanoton työntekijöitä nuoren ympärille kasattuihin moniammatillisiin tiimeihin eikä puolestaan mielenterveysvastaanoton työntekijöillä ollut riittävästi aikaa palvelun tarjoamiseen ja siitä tiedottamiseen. Myös yhteistyössä opiskeluhuollon työntekijöiden kanssa oli ilmennyt samankaltaisia haasteita. Työntekijöiden vaihtuvuus sekä koronapandemia ovat myös osaltaan olleet asiaan vaikuttamassa. Näistä lähtökohdista käsin tarvittiin varhaintyön ns. päivittämistä ja selkiyttämistä.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Pilotin ohjausryhmään kutsuttiin osallistujiksi nuorten mielenterveysvastaanoton palveluesimies, lasten ja nuorten terveyspalveluista opiskeluhuollon palveluesimies sekä yhden pilottikoulun rehtori.

Tavoiteltu muutos

Pilotin pääasiallisena tavoitteena on varhaintyön selkiyttäminen ja juurruttaminen kouluille. Tavoitteena on lisäksi yhteistyön edistäminen nuoren kanssa työskentelevien verkostojen kesken (nuorten mielenterveysvastaanotto, opiskeluhuolto ja muut toimijat) ja tätä kautta tavoitteena on tarjota nuorille varhaisempaa tukea päihde- ja mielenterveyshaasteissa.

Muutoksen mittaaminen

Koulupsyykkarin tapaamisista sovittiin kerättäväksi anonyymeja seurantatietoja:

asiakkaan sukupuoli
asiakkaan ikä
asiakkaan koulu
vastaanottolaji (ajanvarausvastaanotto, walk-in aika)
yhteydenoton pääasiallinen syy
käynnin käyntimäärä (kuinka mones käynti kyseessä kyseisellä asiakkaalla)
tieto, mistä/kenen ohjaamana asiakas tuli
tehty jatkosuunnitelma

Tapaamisten lisäksi seurantatietoja sovittiin kerättävän koulupsyykkarille osoitettujen konsultaatioiden (opettajien konsultaatiot, huoltajien konsultaatiot) määrästä. Seurantatiedot kerätään kouluittain.

Pilotin aikana kerättiin myös pilottikoulujen opettajien kokemuksia koulupsyykkaritoiminnan hyödyllisyydestä oppilaan varhaisemman auttamisen näkökulmasta käsin.

Toteutussuunnitelma

Pilotin tavoitteena on varhaintyömallin selkiyttäminen, kehittäminen ja tehostaminen kouluilla. Tätä varten hyvinvointialueelle palkattiin koulupsyykkari (sairaanhoitaja), joka työskentelee kouluilla ja toteuttaa ja tuo varhaintyötä tutuksi oppilaiden kanssa työskentelevissä verkostoissa. Koulupsyykkari on osa nuorten mielenterveysvastaanoton (Välkkäri) työryhmää.

Pilotin aikana koulupsyykkari työskentelee neljällä eri yläkoululla; viikon aikana yhden päivän yhdellä koululla.

Koulupsyykkarin tehtävänkuvaksi määritettiin matalan kynnyksen nopeasti saavutettava perustason päihde- ja mielenterveystyö yläkouluikäisten oppilaiden kanssa kouluympäristössä. Koulupsyykkari toimii psyykkisten ongelmien sekä päihde- ja mielenterveyspulmien asiantuntijana. Työn tavoitteena on myös oppilaan psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen sekä päihde- ja mielenterveysongelmien ja pulmien/kriisien pahenemisen ennaltaehkäisy. Tehtävään kuuluu oppilaan tilanteen kartoitus ja tuen/hoidon tarpeen arviointi, lievien mielenterveyshäiriöiden hoito ja tarvittaessa muihin palveluihin ohjaaminen. Työskentely sisältää eri kartoitus-/arviointimenetelmien käyttöä sekä ohjaus- ja hoidollisia tukikeskusteluita.

Asiakastyöskentelyssä pyritään lyhytkestoiseen työhön, tapaamisia noin 1- 5 kertaa.

Koulupsyykkarille ohjautumisen syiksi määriteltiin esimerkiksi:

mielialamuutokset
ahdistuneisuus, pelot, paniikkioireet, jännittäminen
erilaiset toistuvat fyysiset oireet
toistuvat koulupoissaolot
elämänkriisit
neuropsykiatriset haasteet
käytöspulmat
päihteiden käyttöön liittyvät kysymykset
kun on ylipäätään huoli oppilaan psyykkisestä voinnista

Pilotin alkaessa määritettiin, että koulupsyykkarin hoidettavaksi kuuluu lieväasteiset (ja lyhytkestoiset) ongelmat. Ongelmien pitkittyessä koulupsyykkari ohjaa asiakkaan eteenpäin.

Koulupsyykkarille ohjautumisesta sovittiin, että oppilas voi halutessaan hakeutua vastaanotolle itse. Psyykkarille voi ohjautua myös kouluterveydenhuollon, oppilashuoltoryhmän tai opettajien pyynnöstä. Yhteydenotto voi tulla myös oppilaan kotoa.

Pilotin alussa sovittiin kokeiltavaksi päivittäin ns. walk-in aikaa, jolle oppilas voi tulla ilman ajanvarausta.

Koulupsyykkari on ollut kouluilla oppilaiden lisäksi myös koulun henkilökunnan käytettävissä ja konsultoitavissa. Opettajilla on ollut mahdollisuus tulla keskustelemaan asioista koulupsyykkarin kanssa joko ennalta sopien tai ilman etukäteen tapahtuvaa sopimista, mikäli koulupsyykkari on ollut vapaana. Koulupsyykkari on ollut opettajien käytettävissä ja saatavilla myös koulujen opettajanhuoneessa. Koulupsyykkari on osallistunut kutsuttuna myös oppilaan asioissa järjestettäviin ns. koulupalavereihin.

Opiskeluhuollon kanssa tehtävän yhteistyön tehostamiseksi koulupsyykkari on tavannut säännöllisesti pilottikoulujen opiskeluhuoltohenkilöstöä. Osalla pilottikouluista tapaamiset toteutettiin säännöllisesti etukäteen kalenteroiden ja osalla kouluista ns. tarpeen mukaan.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Pilotin välitöntä kohderyhmää ovat yläkouluikäiset, 13-17-vuotiaat nuoret neljällä eri yläkoululla. Välillisenä kohderyhmänä voidaan pitää myös muita toimijoita näillä kouluilla (koulun henkilökunta, opiskeluhuollon henkilökunta).

Pilottiin mukaan valittiin kaksi suurempaa yläkoulua ja kaksi pienempää yläkoulua. Yksi kouluista on ns. keskustakoulu ja muut koulut sijaitsevat taajamissa.

Pilottiin valikoitiin koulut, jotka nuorten mielenterveysvastaanoton kokemusten ja havaintojen perusteella voisivat pilotista eniten hyötyä. Mukaan valikoiduilla kouluilla oli havaittu useammalla nuorella oireilua, mutta nuorilla oli haasteita sitoutua Välkkärin tapaamisiin. Kauempana sijaitsevien koulujen nuorilla oli lisäksi haasteita kulkea vastaanotolle ja etävastaantotot eivät riittävällä tavalla nuorten tarpeisiin kyenneet vastaamaan. Havaintojen mukaan kouluilla oli kaveriporukoita, joissa useammalla nuorella oli kontakti nuorten mielenterveysvastaanottoon. Myös havaintoja koulukiusaamisesta sekä muista negatiivisista ilmiöistä (päihteiden käyttö, näpistely) oli pilottikoulujen osalta tehty.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Pilotissa kokeillun toimintamallin pohjalta varhaintyön tehostamiseksi ehdotetaan ratkaisua, jossa nuorten mielenterveysvastaanoton sairaanhoitajat jalkautuvat työskentelemään alueen kouluille vastaanotolle painottuvan työskentelyn lisäksi. Ehdotuksessa alueen koulut jaetaan sairaanhoitajille siten, että jokaiselle koululle nimetään kaksi sairaanhoitajaa, ns. työpari (työpari = 2 sairaanhoitajaa per 4 koulua).

Yksi sairaanhoitaja käy kahdella eri koululla viikossa ja näin ollen jokaisella koululla kävisi sairaanhoitaja yhtenä päivänä viikossa. Jokaiselle koululle nimetty työpari mahdollistaa työparityöskentelyn nuoren ja vanhemman kanssa sekä mahdollistaa työntekijöiden keskinäisen vertaistuen ja ilmiöiden yhteisen havainnoinnin. Työviikon muut työpäivät on mahdollista käyttää tavanomaiseen vastaanottotyöhön vastaanotolla.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallin juurruttaminen ja käyttöönotto edellyttää yhteistyötä alueen sivistystoimen ja koulujen kanssa erityisesti tilakysymyksissä. Sairaanhoitajien jalkautuminen kouluille edellyttää työtilaa kouluilta päiväksi viikossa.

Toimintamallin käyttöönotto edellyttää mielenterveysvastaanoton työntekijöiltä jossain määrin uudenlaista työotetta sekä mahdollisesti aikaisempaa liikkuvampaa työskentelyä. Oman auton käyttö ja tästä syntyvät matkakulut tulee huomioida. Juurtumisen varmistamiseksi varsinkin alkuvaiheessa tulee huomioida koulujen sekä yhteistyökumppaneina opiskeluhuollon toimijoiden säännöllinen tiedottaminen ja yhteinen keskustelu toimintamallista.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Pilotissa saatujen kokemusten perusteella toimintamallin vahvuuksina, hyötyinä ja mahdollisuuksina nähdään seuraavat asiat:

Nuorten ja perheiden näkökulmasta:

Välkkärityöntekijä (koulupsyykkari) on tullut tutuksi oman koulun nuorille, mikä voi jatkossakin lisätä luottamusta ja madaltaa yhteistyön kynnystä.
Nuori on saanut avun kesken koulupäivän, ei ole tarvinnut matkustaa vastaanotolle
Nuorten huoltajien kynnys ottaa yhteyttä oppilaan asioissa vaikuttaa madaltuneen, kun tiedetään työntekijän "nimi ja kasvot".
Nuoren mahdollisuus saada varhaisempaa tukea on lisääntynyt.

Koulujen henkilökunnan ja kouluyhteistyön näkökulmasta:

Koulujen työntekijöiden kynnys ottaa yhteyttä oppilaan asioissa on madaltanut, kun tiedetään koulupsyykkarin “nimi ja kasvot”.
Koulupsyykkarin läsnäolo koululla on parantanut ja helpottanut konkreettisesti. mahdollisuutta yhteydenottoon, mikä tehostaa varhaista tukea ja mahdollista avun piiriin ohjautumista. Konsultaatioiden määrä on lisääntynyt piloton aikana.
Koulupalavereihin osallistuminen on onnistunut helpommin, kun koulun työntekijät tietävät päivän, jolloin koulupsyykkari on käytettävissä.
Koulun paikalliset ilmiöt ovat tulleet tutuksi.

Opiskeluhuollon kanssa tehtävän yhteistyön näkökulmasta:

Yhteistyö opiskeluhuollon kanssa on koettu sujuvaksi.
Yhteisvastaanotot ovat järjestyneet sujuvasti.
Opiskeluhuollon käytänteet ovat tulleet tutummiksi ja nopeammin tietoon nuorten mielenterveysvastaanoton työryhmälle, kun työskennellään tiiviimmin yhdessä kouluilla.

Nuorten mielenterveysvastaanoton varhaintyön kehittäminen koulupsyykkari-pilotilla Etelä-Savon hyvinvointialueella