Nuorten mielenterveysvastaanoton varhaintyön kehittäminen koulupsyykkari-pilotilla Etelä-Savon hyvinvointialueella
Tavoitteena on nuorten mielenterveysvastaanotolla käytössä olevan varhaintyömallin tehostaminen kouluilla koulupsyykkari-toiminnan avulla. Koulupsyykkari toteuttaa kouluilla matalan kynnyksen päihde- ja mt-työtä yläkouluikäisten oppilaiden kanssa.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Tavoitteena on nuorten mielenterveysvastaanotolla käytössä olevan varhaintyömallin tehostaminen kouluilla koulupsyykkari-toiminnan avulla. Koulupsyykkari toteuttaa kouluilla matalan kynnyksen päihde- ja mt-työtä yläkouluikäisten oppilaiden kanssa.
Toimintamalli lyhyesti
Pilotissa kokeillun toimintamallin pohjalta varhaintyön tehostamiseksi ehdotetaan ratkaisua, jossa nuorten mielenterveysvastaanoton sairaanhoitajat jalkautuvat työskentelemään alueen kouluille vastaanotolle painottuvan työskentelyn lisäksi. Ehdotuksessa alueen koulut jaetaan sairaanhoitajille siten, että jokaiselle koululle nimetään kaksi sairaanhoitajaa, ns. työpari (työpari = 2 sairaanhoitajaa per 4 koulua).
Yksi sairaanhoitaja käy kahdella eri koululla viikossa ja näin ollen jokaisella koululla kävisi sairaanhoitaja yhtenä päivänä viikossa. Jokaiselle koululle nimetty työpari mahdollistaa työparityöskentelyn nuoren ja vanhemman kanssa sekä mahdollistaa työntekijöiden keskinäisen vertaistuen ja ilmiöiden yhteisen havainnoinnin. Työviikon muut työpäivät on mahdollista käyttää tavanomaiseen vastaanottotyöhön vastaanotolla.
Pilotin välitöntä kohderyhmää ovat yläkouluikäiset, 13-17-vuotiaat nuoret neljällä eri yläkoululla. Välillisenä kohderyhmänä voidaan pitää myös muita toimijoita näillä kouluilla (koulun henkilökunta, opiskeluhuollon henkilökunta).
Pilottiin mukaan valittiin kaksi suurempaa yläkoulua ja kaksi pienempää yläkoulua. Yksi kouluista on ns. keskustakoulu ja muut koulut sijaitsevat taajamissa.
Pilottiin valikoitiin koulut, jotka nuorten mielenterveysvastaanoton kokemusten ja havaintojen perusteella voisivat pilotista eniten hyötyä. Mukaan valikoiduilla kouluilla oli havaittu useammalla nuorella oireilua, mutta nuorilla oli haasteita sitoutua Välkkärin tapaamisiin. Kauempana sijaitsevien koulujen nuorilla oli lisäksi haasteita kulkea vastaanotolle ja etävastaantotot eivät riittävällä tavalla nuorten tarpeisiin kyenneet vastaamaan. Havaintojen mukaan kouluilla oli kaveriporukoita, joissa useammalla nuorella oli kontakti nuorten mielenterveysvastaanottoon. Myös havaintoja koulukiusaamisesta sekä muista negatiivisista ilmiöistä (päihteiden käyttö, näpistely) oli pilottikoulujen osalta tehty.
Toimintamallin juurruttaminen ja käyttöönotto edellyttää yhteistyötä alueen sivistystoimen ja koulujen kanssa erityisesti tilakysymyksissä. Sairaanhoitajien jalkautuminen kouluille edellyttää työtilaa kouluilta päiväksi viikossa.
Toimintamallin käyttöönotto edellyttää mielenterveysvastaanoton työntekijöiltä jossain määrin uudenlaista työotetta sekä mahdollisesti aikaisempaa liikkuvampaa työskentelyä. Oman auton käyttö ja tästä syntyvät matkakulut tulee huomioida. Juurtumisen varmistamiseksi varsinkin alkuvaiheessa tulee huomioida koulujen sekä yhteistyökumppaneina opiskeluhuollon toimijoiden säännöllinen tiedottaminen ja yhteinen keskustelu toimintamallista.
Pilotissa saatujen kokemusten perusteella toimintamallin vahvuuksina, hyötyinä ja mahdollisuuksina nähdään seuraavat asiat:
Nuorten ja perheiden näkökulmasta:
- Välkkärityöntekijä (koulupsyykkari) on tullut tutuksi oman koulun nuorille, mikä voi jatkossakin lisätä luottamusta ja madaltaa yhteistyön kynnystä.
- Nuori on saanut avun kesken koulupäivän, ei ole tarvinnut matkustaa vastaanotolle
- Nuorten huoltajien kynnys ottaa yhteyttä oppilaan asioissa vaikuttaa madaltuneen, kun tiedetään työntekijän "nimi ja kasvot".
- Nuoren mahdollisuus saada varhaisempaa tukea on lisääntynyt.
Koulujen henkilökunnan ja kouluyhteistyön näkökulmasta:
- Koulujen työntekijöiden kynnys ottaa yhteyttä oppilaan asioissa on madaltanut, kun tiedetään koulupsyykkarin “nimi ja kasvot”.
- Koulupsyykkarin läsnäolo koululla on parantanut ja helpottanut konkreettisesti. mahdollisuutta yhteydenottoon, mikä tehostaa varhaista tukea ja mahdollista avun piiriin ohjautumista. Konsultaatioiden määrä on lisääntynyt piloton aikana.
- Koulupalavereihin osallistuminen on onnistunut helpommin, kun koulun työntekijät tietävät päivän, jolloin koulupsyykkari on käytettävissä.
- Koulun paikalliset ilmiöt ovat tulleet tutuksi.
Opiskeluhuollon kanssa tehtävän yhteistyön näkökulmasta:
- Yhteistyö opiskeluhuollon kanssa on koettu sujuvaksi.
- Yhteisvastaanotot ovat järjestyneet sujuvasti.
-
Opiskeluhuollon käytänteet ovat tulleet tutummiksi ja nopeammin tietoon nuorten mielenterveysvastaanoton työryhmälle, kun työskennellään tiiviimmin yhdessä kouluilla.