NVR (Non Violent Resistance) Väkivallattoman vastarinnan vanhempaintyö
NVR, Non Violent Resistance, eli Väkivallaton vastarinta on systeemisen ajatteluun pohjautuva lähestymistapa ongelmallisesti käyttäytyvien nuorten kohtaamiseen. NVR tarjoaa sekä vanhemmille että muille kasvattajille välineitä itsehillintään ja aikuisena pysymiseen.
Oivalla ja ymmärrä
Vanhempainryhmän perustaminen monialaisena yhteistyönä lastensuojelun ja päihdepalveluiden välillä osoittautui suunniteltua monimutkaisempana. Hankkeen tavoite oli lisätä monialaista yhteistyötä päihdepalveluiden ja lastensuojelun välillä. Päihdepalveluiden sosiaalityöntekijän tehtävänkuvasta oli ristiriitaisia mielikuvia aikuissosiaalityössä, jonka alaisuudessa sosiaalityöntekijä hallinnollisesti oli. Keskusteltiin siitä, kuuluuko päihdepalveluiden sosiaalityöntekijän työkuvaan ryhmien ohjaaminen. Virkamiesten iltatyön tekeminen nousi myös keskustelun aiheeksi. Tämä herätti kysymyksiä toimintakulttuurin arvo- ja tietopohjaa, koskien asiantuntijuutta ja moniammatillista yhteistyötä. Edellytysten luominen ryhmän ohjaamiseen osoittautui huomattavasti haastavammaksi, kuin itse vanhempainryhmän ohjaaminen.
Lastensuojelun avopalveluissa on tarve monipuolistaa palveluja, jotka tukevat lasten ja nuorten vanhempia. Kun lapsen tai nuoren sijoitus kodin ulkopuolelle alkaa näyttää viimeiseltä vaihtoehdolta on tärkeää, että lastensuojelulla on useampia keinoja tukea vanhempia, perhetyön, tukiperheiden, tukihenkilöiden ja kotipalvelun lisäksi . NVR vanhempainryhmä Itä-Uusimaalla osoittautui onnistuneeksi kokeiluksi. Osittain NVR:n tarjoamat työvälineet vanhemmille, olivat vanhempien palautteen perusteella avuksi, mutta vielä enemmän ryhmän muodostama vertaistuki osoittautui tärkeäksi vanhemmille. Tulevaisuudessa olisi tärkeä informoida ja tiivistää yhteistyötä lastensuojelun yhteistyötahojen kanssa, kuten esim. päihdepalveluiden, nuorisopsykiatrian ja koulun kanssa, jotta vanhemmat kuulisivat NVR työskentelystä.
Projektin viimeisinä kuukaksina järjestettiin oppimisverkosto NVR:stä kiinnostuneille työntekijöille tueksi oman ryhmän perustamista varten. Verkostoon osallistui kaksi työparia, jotka suunnittelivat omaa ryhmää, Itäiselle Uudellemaalle ja Hankoon. Kaksi sosiaalityön maisteriopiskelijaa osallistuivat tapaamisiin ja tekevät sosiaalityön käytäntötutkimusta haastattelemalla vanhempia lähes vuosi ryhmän päättymisen jälkeen. Tutkimuksen aihe on vanhempien kokemus ryhmästä lastensuojelun avohuollon tukitoimena.
NVR pilotissa kohderyhmä oli lastensuojelun asiakkaana olevien nuorten vanhemmat. Käytännön työssä lastensuojelun systeemisen tiimin perheterapeuttina yli kolmen vuoden ajan, näyttäytyi siltä, että vanhemmille tarjottava tuki ei välttämättä aina ollut riittävää, tai oikeanaikaista. Nämä vanhemmat kokevat usein häpeää perheen tilanteen takia, ja voivat jäädä yksin ongelmiensa kanssa, kuvitellen ettei kenelläkään muulla ole sellaista kun heillä. Vertaistuki on oleellinen osa vanhempien ryhmätoimintaa. Jokaisen tapaamisen jälkeen pyydettiin vanhempien palautetta siitä, kokivatko tulleen kuulluksi ja puhuimmeko oikeista asioista. Hankkeen aikana järjestettiin useampi webinaari NVR työskentelystä ja ryhmään osallistunut äiti kertoi omista kokemuksistaan ryhmästä.