NVR (Non Violent Resistance) Väkivallattoman vastarinnan vanhempaintyö

NVR, Non Violent Resistance, eli Väkivallaton vastarinta on systeemisen ajatteluun pohjautuva lähestymistapa ongelmallisesti käyttäytyvien nuorten kohtaamiseen. NVR tarjoaa sekä vanhemmille että muille kasvattajille välineitä itsehillintään ja aikuisena pysymiseen. 

Toimintamallin nimi
NVR (Non Violent Resistance) Väkivallattoman vastarinnan vanhempaintyö
Toimintamallin lyhyt kuvaus

NVR, Non Violent Resistance, eli Väkivallaton vastarinta on systeemisen ajatteluun pohjautuva lähestymistapa ongelmallisesti käyttäytyvien nuorten kohtaamiseen. NVR tarjoaa sekä vanhemmille että muille kasvattajille välineitä itsehillintään ja aikuisena pysymiseen. 

Toteutuspaikka
Itä-Uusimaa, lastensuojelu ja päihdepalvelut
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Hanko
Loviisa
Porvoo
Sipoo
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Liitteet ja linkit
NVR - Haim Omer explains non-violent resistance (40 min)

Luotu

11.12.2022

Viimeksi muokattu

10.02.2023
Toimintaympäristö

Vanhempainryhmän perustaminen monialaisena yhteistyönä lastensuojelun ja päihdepalveluiden välillä osoittautui suunniteltua monimutkaisempana. Hankkeen tavoite oli lisätä monialaista yhteistyötä päihdepalveluiden ja lastensuojelun välillä. Päihdepalveluiden sosiaalityöntekijän tehtävänkuvasta oli ristiriitaisia mielikuvia aikuissosiaalityössä, jonka alaisuudessa sosiaalityöntekijä hallinnollisesti oli. Keskusteltiin siitä, kuuluuko päihdepalveluiden sosiaalityöntekijän työkuvaan ryhmien ohjaaminen. Virkamiesten iltatyön tekeminen nousi myös keskustelun aiheeksi. Tämä herätti kysymyksiä toimintakulttuurin arvo- ja tietopohjaa, koskien asiantuntijuutta ja moniammatillista yhteistyötä. Edellytysten luominen ryhmän ohjaamiseen osoittautui huomattavasti haastavammaksi, kuin itse vanhempainryhmän ohjaaminen. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

NVR pilotissa kohderyhmä oli lastensuojelun asiakkaana olevien nuorten vanhemmat. Käytännön työssä lastensuojelun systeemisen tiimin perheterapeuttina  yli kolmen vuoden ajan, näyttäytyi siltä, että vanhemmille tarjottava tuki ei välttämättä aina ollut riittävää, tai oikeanaikaista. Nämä vanhemmat kokevat usein häpeää perheen tilanteen takia, ja  voivat jäädä yksin ongelmiensa kanssa, kuvitellen ettei kenelläkään muulla ole sellaista  kun heillä. Vertaistuki on oleellinen osa vanhempien ryhmätoimintaa. Jokaisen tapaamisen jälkeen pyydettiin vanhempien palautetta siitä, kokivatko tulleen kuulluksi ja puhuimmeko oikeista asioista. Hankkeen aikana järjestettiin useampi webinaari NVR työskentelystä ja ryhmään osallistunut äiti kertoi omista kokemuksistaan ryhmästä.