Ohjattu omahoito vammaispalveluissa
Vammaispalveluiden henkilöstön mielenterveys- ja päihdeosaamisen vahvistaminen ohjatun omahoidon toimintamallilla.
Vammaispalveluissa tuetaan asiakkaita, jotka eivät selviydy päivittäisistä toiminnoista vamman, vammautumisen tai sairauden johdosta. Yksilöiden väliset erot vammautumisen asteessa, toimintakyvyssä ja kognitiossa vaihtelevat suuresti. Asumispalveluja järjestetään asiakkaan tuen tarpeesta riippuen tuettuna asumisena, palveluasumisena tai tehostettuna palveluasumisena. Asiakas voi voimavarojensa mukaan osallistua päivä- ja työtoimintaan asumisyksikössä tai sen ulkopuolella. Vammaispalveluiden tuottamat palvelut voivat olla omatoimisuuteen, sosiaalisiin taitoihin, liikkumiseen, kommunikaatioon, vapaa-aikaan, työhön, turvallisuuteen, kirjallisiin taitoihin tai kodinhoitoon liittyviä.
Vammainen ihminen tarvitsee tukea, ohjausta ja palveluita, jotta hän voi elää tasa-arvoisesti yhteiskunnan jäsenenä. Arjessa voi olla vaikeuksia selviytyä erilaisista toimista, kuten kaupassa käymisestä, kodin siisteyden ylläpitämisestä, omien asioiden hoitamisesta tai ystävyyssuhteiden ylläpitämisestä. Vaikeudet voivat johtua vamman tai vammaisuuden lisäksi monista muistakin syistä, kuten kuormittavasta elämäntilanteesta, omasta tai läheisen pitkäkestoisesta työttömyydestä, mielenterveys- tai päihdeongelmasta tai sairaudesta.
Vammaisten ihmisten elämässä voi olla enemmän mielenterveyttä kuormittavia tekijöitä ja vähemmän suojaavia tekijöitä, mikä osaltaan altistaa mielenterveys- ja päihdeongelmien kehittymiselle.
Lisää luettavaa:
Vammaisen ihmisen mielenterveyden hoito ei ole pelkästään terveydenhuollon vastuulla, vaan arjen tukirakenteet (mm. asumisyksikkö tai vammaispalveluiden tuki) toimivat tärkeänä osana mielenterveyden tukemista ja arjessa jaksamista.
Ammattilaisilla on ajoittain haasteita tunnistaa, missä määrin asiakkaan psyykkinen oireilu liittyy vammaisuuteen ja missä määrin ne ovat itsenäistä mielenterveysoireilua. Tuetun asumisen ja asumisyksiköiden henkilökunta on tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Asiakkaan arjessa tapahtuvan tiiviin yhteistyön seurauksena syntyvä luottamussuhde mahdollistaa hyvät puitteet tarjota ensilinjan kevyttä mielenterveyden tukea silloin, kun asiakkaat voimavarat siihen soveltuvat.
Osalla asiakkaista voi olla haasteita hakeutua oman sosiaali- ja terveyskeskuksen vastaanotolle vamman tai vammaisuuden takia. Toisaalta myös perustason mielenterveys- ja päihdepalveluiden hoitajien osaaminen hoitaa vammaisen ihmisen mielenterveys- tai päihdehaasteita voi joiltain osin vaatia vahvistamista.
Asumisyksikön ja tuetun asumisen arjessa asiakkaiden kanssa ollaan päivittäin, mikä mahdollistaa ohjatun omahoidon luovemman soveltamisen vastaamaan asiakkaan yksilöllisiä tarpeita.
Toimintamallia pilotoidaan osana Päijät-Hämeen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hanketta.
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeen palvelumuotoilija ja mielenterveys- ja päihdetyön asiantuntijasairaanhoitaja käynnistivät valmistelevat keskustelut vammaispalveluiden tulosaluejohtajan, palveluesimiehen ja lähiesimiesten kanssa mielenterveys- ja päihdeosaamisen kehittämisestä tarpeista. Käytyjen keskustelujen pohjalta päädyttiin Terapiat etulinjaan -hankkeen tarjoamaan matalan kynnyksen ohjatun omahoidon toimintamallin pilotointiin valikoiduissa yksiköissä.
Ohjatun omahoidon koulutuksesta vastaavat Terapiat etulinjaan -hankeen terapiakoordinaattorit. Useita valmistelevia keskusteluja käytiin linjaorganisaation, Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeen ja Terapiat etulinjaan -hankkeen välillä. Erityistä huomiota kiinnitettiin vammaispalveluiden asiakkaiden erityistarpeisiin.
Pilottiin on lähdössä mukaan 34 työntekijää kuudesta asumisyksiköstä sekä tuetun asumisen yksiköstä. Myös lähiesimiehet osallistuvat koulutukseen.
Pilotilla tavoitellaan asiakkaille terveyshyötyä ja uusia taitoja arkeen mielenterveyden tueksi. Tavoitteena on lisätä vammaispalveluiden asumis- ja päivätoimintayksiköiden henkilökunnan mielenterveys- ja päihdeosaamista tunnistaa, ottaa puheeksi sekä kohdata lieviä ja keskivaikeita mielenterveys- ja päihdeongelmia.
Ohjatun omahoidon pilotointi kytkeytyy osaksi laajempaa kokonaisuutta, jossa tavoitellaan Kehitysvammaliiton kanssa yhteistyössä tuotetuilla koulutuksilla vammaisen tai vammautuneen asiakkaan kohtaamisen taitojen lisääntymistä koko hoitohenkilökunnassa.
- Pilotin edetessä kerätään kokemustietoa siitä, miten ohjattu omahoito toimintamallina soveltuu vammaispalveluiden yksiköihin arjen työn tueksi. Työntekijöiden ja asiakkaiden tuottama kokemustieto haasteista ja onnistumisista on mittaamisen keskiössä.
- Työntekijöiden osaamisen mittaaminen ja lisäosaamisen kehittämisen tarpeen mittaaminen ennen pilotin alkamista sekä pilotin päättyessä.
- Asiakkaiden voinnin mittaaminen soveltaen ohjatun omahoidon toimintamallin mukaisesti.
- Palautekeskustelut pilotin edetessä ja sen päättyessä.
- Suurelle työntekijämäärälle järjestettävä koulutus tulee aikatauluttaa ja tiedottaa riittävän ajoissa henkilöstölle
- Koulutuksen suorittamiseen tulee varata riittävästi aikaa
- Esihenkilöt osallistuvat aktiivisesti suunniteluun ja tukevat työntekijöitä koulutuksen käymisessä
- Luodaan selkeät rakenteet koulutuksen käymiselle sekä ohjattujen omahoitojen toteuttamiselle
- Omahoitajan arvion ja asiakkaan kanssa käytävän keskustelun pohjalta valikoidaan ohjattuun omahoitoon soveltuvat asiakkaat.
- Asiakkaalta pyydetään palautetta jokaisen ohjauksen yhteydessä sekä ohjatun omahoidon jakson päätyttyä.