Oirearvioiden palveluprosessin jatkokehittäminen Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella (RRP, P4, I1)

Toimintamalli keskittyy palveluprosessien ja ohjauksen tehostamiseen siirtämällä Omaolon oirearvioinnit  digitaaliseen sote-keskukseen kunnista. 

Toimintaympäristö

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (Pohde) on yksi Suomen 21 hyvinvointialueesta ja myös yksi Suomen laajimmista hyvinvointialueista. Hyvinvointialueen keskiössä on pohjoispohjalainen ihminen ja painopiste on peruspalveluissa ja varhaisessa ongelmien ehkäisyssä.  Pohde vastaa noin 416 000 asukkaan hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta Pohjois-Pohjanmaalla. Pohteella on töissä lähes 18 000 ammattilaista, joiden hyvinvointia ja osaamista halutaan vaalia. 

Pohde on saanut rahoitusta Suomen kestävän kasvun ohjelman kautta. Ohjelmalla tuetaan hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Ohjelma vauhdittaa kilpailukykyä, investointeja, osaamistason nostoa sekä tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita. Tämä on mahdollistanut Pohteella Omaolopalvelun jatkokehittämisen, käyttöönoton ja integroinnin alueen digitaalisiin palveluihin ja ammattilaisten järjestelmiin.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella Suomen kestävän kasvun hankkeen myötä Omaolo palvelua jatkokehitetään, käyttöönotetaan ja integroidaan alueen digitaalisiin palveluihin ja ammattilaisten järjestelmiin. Omaolon kehittäminen yksi RRP2 kehittämishankkeen toimenpiteistä.

Liitteet
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Pohteen yhtenä strategisena periaatteena on, että palvelut ovat tarpeenmukaiset ja lähellä saavutettavissa monin eri tavoin. Tavoitteena  on parantaa asiakkaiden palvelutarpeeseen pohjautuen palvelujen laatua, vaikuttavuutta ja hoidon jatkuvuutta. Myös henkilöstön osallistaminen ja vaikuttaminen hyvinvointialueen toimintaan ja palvelujen kehittämistyöhön yksi strategiassa mainituista asioista. 

Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa 1.1.2023.Lähtötilanteessa kuntien digitaalisissa palveluissa on ollut useita erilaisia toimintamalleja.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Digitaalisia palveluita on tarjottu alueen kansalaisille vähäisesti, eriarvoisesti.

Digitaalisten asiointi- ja palvelukanavien käyttö Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella on vaihtelevaa. Omaolopalvelun laajentamisella alueella tuetaan sähköisen asiointikanavien käyttöä ja mahdollistetaan oikea-aikainen ja tasavertainen palvelujen saanti. Toimintamalliin kuuluu yhtenäinen palveluprosessi, tavoitetila ja palveluohjaukset, joissa on huomioitu pohjoispohjalainen ihmislähtöinen hyvinvointikäsite.  Toimintamallilla lisätään palvelun laatua ja saatavuutta sekä tuetaan itsehoitoa.

 

Liitteet
Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Omaolon kehittäminen, käyttöönotto ja  ja toiminnan ylläpito toteutetaan kansallisten ohjeiden ja alueellisten toimintamallien ohjeiden mukaan. Omaolovastaavat ja pääkäyttäjät  suunnittelevat miten tuetaan ja ohjataan alueen ammattilaisia ja asukkaita Omaolon käytössä. 

Pohteen Omaolon tuotevastaavat, pääkäyttäjät ja omaolovastaavat  muodostavat yhdessä  kehittämisen, käyttöönoton ja ylläpidon verkoston. Yhteistyössä he suunnittelevat miten tuetaan ja ohjataan alueen ammattilaisia ja asukkaita Omaolon käytössä. 

Tavoiteltu muutos

Omaolopalvelun laajentumisella  mahdollistetaan oikea-aikainen, tasalaatuinen ja tasavertainen palvelujen saanti kaikille asukkaille. 

 

Toteutussuunnitelma

Kartoitetaaan nykyiset prosessit ja tunnistetaan tarpeet ja haasteet. Laaditaan selkeä suunnitelma, joka sisältää aikataulut, resurssit ja vastuut.

 Valitaan sopivat digitaaliset työkalut ja alustat, jotka tukevat oirearviointia ja palveluprosesseja. Varmistetaan, että uusi järjestelmä integroituu olemassa oleviin järjestelmiin ja toimii saumattomasti.

Tarjotaan koulutusta henkilöstölle, jotta he osaavat käyttää uusia digitaalisia työkaluja ja ymmärtävät prosessimuutokset. Informoidaan asukkaita uusista toimintatavoista ja koulutetaan heitä digitaalisten palvelujen käyttöön.

Laaditaan viestintäsuunnitelma, joka kattaa kaikki sidosryhmät, kuten työntekijät, asiakkaat ja yhteistyökumppanit.

Otetaan mukaan ammattilaisia prosessin kehittämiseen, jotta heidän tarpeensa ja näkemyksensä huomioidaan.: Toteutetaan pilottihankkeita, joissa testataan uusia prosesseja

Määritetään mittarit  muutoksen vaikutusten arvioimiseksi. Seurataan palveluiden laatua, asiakastyytyväisyyttä ja henkilöstön kokemuksia.

Kehitetään toimintaa jatkuvasti kerätyn palautteen ja arvioinnin perusteella.

Tarvittaessa rekrytoidaan lisää henkilökuntaa tai käytetään ulkopuolisia asiantuntijoita projektin tukemiseen.

Yhteenveto

Muutos vaatii laaja-alaista suunnittelua, koulutusta ja yhteistyötä eri sidosryhmien välillä. Huolellinen toteutus ja jatkuva seuranta varmistavat, että siirtyminen onnistuu ja tuottaa toivottuja tuloksia.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Omaolo on valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon verkkopalvelu, jonka tarkoituksena on edistää kansalaisten hyvinvointia ja terveyttä.  Palvelu on tarkoitettu yli 15-vuotiaille Suomessa vakituisesti asuville ja julkisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin oikeutetuille kansalaisille. Myös osa ei-lääkinnällisistä sisällöistä on tarkoitettu alle 15- vuotiaille. Omaoloa käyttävät terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaiset osallistuessaan Omaoloa käyttävän asiakkaan hoitoon sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen.

Toimintamallin kohderyhmä on Omaolo-palvelua käyttöönottavat ja käyttävät organisaatiot Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella. Laaditun yhtenäinen palveluprosessin, tavoitetilan ja palveluohjauksen avulla lisätään palvelun laatua ja saatavuutta sekä tuetaan itsehoitoa. Tämän mallin avulla tuetaan ja seurataan Omaolon yhtenäistä käyttöönottoa ja käyttöä.

 

Ratkaisun perusidea

Digitaalisten asiointi- ja palvelukanavien käyttö Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella on ollut vaihtelevaa. Omaolopalvelun laajentamisella alueella tuetaan sähköisen asiointikanavien käyttöä ja mahdollistetaan oikea-aikainen ja tasavertainen palvelujen saanti. Toimintamallin perusidea on parantaa ja tehostaa terveydenhuollon palveluprosesseja ja ohjausta digitaalisiin ratkaisuihin .Tässä mallissa asukkaat voivat tehdä oirearvion itsenäisesti Omaolo-palvelussa, joka on saatavilla verkossa. Kun asukas täyttää oirearvion se ohjaa hänet jatkotoimenpiteeseen, kuten omahoitoon, ajanvaraukseen tai yhteydenottoon terveydenhuollon ammattilaiseen. Digitaaliseen sotekeskukseen siirretyt oirearviot tuovat hyötyä sekä asukkaille että terveydenhuollolle. Asiakkaat voivat tehdä oirearvion ajasta ja paikasta riippumatta ja, mikä lisää helppoutta ja  nopeutta hoidon tarpeen arvioinnissa. Yöaikaan oirearviot ohjautuu tietyillä kriteereillä Digitaalisesta sotekeskuksesta päivystysapuun. Oirearviot auttavat priorisoimaan kiireellisiä tapauksia ja ohjaamaan asukkaan oikeaan palveluun, mikä vähentää turhia käyntejä ja vapauttaa terveydenhuollon resursseja. Tämä toimintamallin tavoitteena on parantaa  palveluiden saatavuutta, laatua ja kustannustehokkuutta.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Johdon sitoutumisella ja tuella on on ratkaiseva merkitys toimintamallin juurruttamiselle. Käyttöönoton suunnittelussa laaditaan selkeä käyttöönoton suunnitelma, jossa määritellään aikataulut, vastuut ja tarvittavat resurssit toimintamallin käyttöönotolle. Aloitetaan toiminta pienessä mittakaavassa valituissa kunnissa, jotta voidaan testata ja hienosäätää toimintamallia ennen laajaa käyttöönottoa. Koulutus ja perehdytys  järjestetään ammattilaisille , jotta he osaavat käyttää Omaolo-palvelua ja ymmärtävät sen hyödyt ja vaikutukset asiakaspalveluun ja työprosesseihin. Viestintää tehdään aktiivista ja jatkuvaa viestintää toimintamallin tarkoituksesta, tavoitteista ja hyödyistä koko Pohteen laajuisesti, jotta kaikilla asukkailla ja ammattilaisilla on ymmärrys miksi muutos tehdään. Seuranta ja arviointiin määritellään mittarit, joiden avulla toimintamallin käyttöönoton onnistumista ja vaikutuksia mitataan. Toimintamalli integroidaan osaksi Pohteen arjen työprosesseja ja käytäntöjä, jolloin siitä tulee luonnollinen osa työtä ja palvelutoimintaa.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Varmistakaa johdon sitoutuminen. Johdon vahva tuki ja sitoutuminen on avainasemassa toimintamallin onnistumisessa käyttöönotossa.

Panosta henkilöstön koulutukseen. Tarjoa kattavaa ja monipuolista ja käytännönläheistä koulutusta kaikille.

Aloittakaa toimintamallin kehittäminen pienessä mittakaavassa ennen laajamittaista käyttöönottoa. Tämä vähentää riskejä ja mahdollistaa toimintamallin hienosäädön.

Integroikaa toimintamalli osaksi olevia työprosesseja ja käytäntöjä, jotta siitä tulee luonnollinen osapäivittäistä työtä eikä irrallinen järjestelmä. 

Asettakaa selkeät mittarit ja indikaattorit, joiden avulla voidaan seurata toimintamallin tehokkuutta ja vaikutuksia. Analysoi tuloksia ja tehkää korjaavia muutoksia ja toimenpiteitä.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Palveluprosessien tehostuminen: Toimintamalli on parantanut palveluprosessien sujuvuutta ja tehokkuutta, erityisesti kiireellisten tapauksien priorisoinnissa ja hoitoon ohjautumisessa. Tämä on vähentänyt turhia käyntejä ja vapauttanut resursseja.

Asiakaskokemuksen ja tietämyksen parantuminen :Asukkaat ovat kokeneet palvelun hyödylliseksi, koska oirearviot ovat saatavilla digitaalisesti 24/7 ja Omaolo-palvelun kautta asukkaat saavat nopeasti apua. Tämä on parantanut asiakastyytyväisyyttä ja nopeuttanut ja helpottanut hoitoon pääsyä. 

Kustannustehokkuus: Turhien käyntien vähenemisellä ja tehokkaamman resurssin myötä syntyy kustannussäästöjä.