Olohuone - Matalan kynnyksen kohtaamispaikka alaikäisenä Suomeen ilman huoltajaa tulleille nuorille

Olohuone on matalan kynnyksen kohtaamispaikka, joka on tarkoitettu alaikäisenä Suomeen ilman huoltajaa tulleille 18-25 -v. nuorille. Olohuone tarjoaa konkreettista apua, ohjausta, neuvontaa ja tukea erilaisiin elämäntilanteisiin ja haasteisiin myös virka-aikojen ulkopuolella.

Toimintaympäristö **

Ennen vuotta 2015 Suomeen saapui vuositasolla muutamia satoja lapsia ilman huoltajiaan. Vuonna 2008 ilman huoltajaa tulleita lapsia saapui siihenastinen ennätysmäärä, noin 700. Vuonna 2015 heitä saapui ennätyssuuri määrä, 3024 alaikäistä lasta ja nuorta ilman huoltajiaan.  Tämän jälkeen ilman huoltajaa tulleiden alaikäisten määrä jälleen laski, niin että vuoteen 2021 mennessä yhteensä 970 lasta oli saapunut Suomeen ilman huoltajaa. Toisin sanoen Suomessa arvioidaan olevan noin 4000 alaikäisenä ilman huoltajaa maahan tullutta lasta ja nuorta. Vuonna 2015 ja pari vuotta siitä eteenpäin tulleet nuoret ovat tällä hetkellä iältään noin 19-22-vuotiaita ja tarvitsevat heitä tukevia palveluita ja toimia aikuistumisensa tueksi.

Kunnat voivat tarjota kotoutumislain (Laki kotoutumisen edistämisestä 30.12.2010/1386) perusteella tukipalveluita yksin ilman huoltajaa maassa olevalle, oleskeluluvan saaneelle nuorelle hänen täysi-ikäistyessään (Laki kotoutumisen edistämisestä, §49). Ilman huoltajaa oleva nuori voi olla tukitoimenpiteiden piirissä, kunnes hän täyttää 25 vuotta tai kunnes hänellä on huoltaja Suomessa. Vuonna 2015 tulleiden nuorten suuri määrä haastoi yhteiskuntaamme kehittämään heidän palveluitaan ja kehittämistyötä jatketaan edelleen. Itsenäistyvien nuorten palveluissa on paljon alueellista vaihtelua.

Sote-uudistuksen myötä sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät kuntia laajempien hyvinvointialueiden vastuulle vuoden 2023 alusta. Kotoutumislain mukaiset palvelut ovat jäämässä kuntien vastuulle. Tällä hetkellä osissa kuntia on järjestäydytty siten, että sosiaalihuolto suorittaa kotoutumislainmukaisien palveluiden toimeenpanoa.

Ilman huoltajaa maahan tulleiden nuorten osalta palveluita ja tukea tarkastellaan lain uudistamisen näkökulmasta. Huolena on, etteivät nuoret saa riittävää sosiaalihuollon tarjoamaa arviointia sekä pitkäjänteistä aikuistumisen tukea. Palveluiden toteutus on murroksessa. Pahimmillaan tuki ja palvelut eriytyvät siten, etteivät nuoret saa tarvitsemaansa riittävää psykososiaalista tukea sosiaalityön osaajilta.

Järjestöjen rooli tuen ja palveluiden tarjoamisessa on nykyisellään merkittävä, koska riittäviä tukitoimia ei eniten tukea ja palveluita tarvitseville ole aina tarjolla. Olohuone tarjoaa vastauksen yhteen sovitetun tuki- ja palvelumallin toteuttamiseksi kunta-järjestöyhteistyössä.

Liitteet
Kuva
Keittiön työpöytä, jossa liitutaulussa teksti Sinun keittiösi neljällä kielellä: suomi, somali, arabia ja dari
Olohuoneessa keittiön työpöydällä on pieni liitutaulu. Taulussa lukee sanat: Sinun keittiösi neljällä kielellä, suomeksi, somaliksi, arabiaksi ja dariksi. Olohuoneen nuoret ovat valtavan kielitaitoisia. Moni osaa useaa kieltä, jokainen vähintään kahta. Se on ehdottomasti rikkaus.
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Ilman huoltajaa alaikäisenä maahan tulleet nuoret ovat erityisen haavoittuvassa asemassa oleva nuorten ryhmä, joka tarvitsee riittävää tukea aikuistumiseen uudessa maassa ja yhteiskunnassa. Heidän palveluitaan on kehitetty erityisesti vuoden 2015 jälkeen, mutta nuorten itsensä sekä heitä lähellä toimivien ammattilaisten mukaan monet näistä nuorista tarvitsevat enemmän tukea kuin heille on tarjota.

Toiseksi, nuorten tarvitsema tuki ei typisty ainoastaan kotoutumislain mukaisten tukipalveluiden tai sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeeseen vaan nuoret kaipaavat muun muassa sosiaalisia suhteita, harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia ja ylipäätään luotettavia aikuisia elämäänsä. Heidän oman perheensä tuki on saavuttamattomissa ja nuoret ovat ilman tukiverkostoja Suomessa.

Ilman huoltajaa alaikäisenä turvapaikanhakijana tulleilla lapsilla ja nuorilla on lähtökohtaisesti hyvät mahdollisuudet integroitua onnistuneesti osaksi suomalaista yhteiskuntaa, opiskella ja työllistyä, jos he saavat riittävää, yksilöllisiin tarpeisiin perustuvaa tukea. Kotoutumisessa ei ole kyse vain kielen oppimisesta vaan koko käsitteisiin kiinnitetystä vieraasta maailmasta ja elämästä. Kielen oppimiseksi pitää opetella myös ymmärtämään esimerkiksi ennestään vieraita talouselämän ilmiöitä, teknologiaa, verotuskäytäntöjä tai omia oikeuksia ja velvoitteita. Useille nuorille kaikki tämä on uutta. Heillä on suuri tarve kulttuuritulkkaukselle, selittämiselle, myötätunnolle ja keskustelulle. 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Ilman huoltajaa tulleille nuorille olemassa olevat palvelut ja tuki ei vastaa heidän tarpeisiinsa riittävällä tavalla. Erityisen haavoittuvassa asemassa nuori on silloin, kun hän itsenäistyy ja muuttaa omilleen perheryhmäkodista tai kun nuori muuttaa pääkaupunkiseudulle muualta Suomesta. Nuoret ja heidän lähellään toimivat ammattilaiset kuvaavat nuorten kokevan muun muassa yksinäisyyttä ja turvattomuutta.

Monen kohdalla haasteena on se, että he viettävät vapaa-aikansa pääsääntöisesti kotona yksin. Pienellä osalla heistä ei ole asuntoa. Heillä ei lähtökohtaisesti ole sosiaalisia verkostoja, ihmisiä joita tavata tai paikkoja, jonne mennä. He eivät välttämättä kiinnity olemassa oleviin nuorille suunnattuihin vapaa-ajan toimintoihin tai ajanviettopaikkoihin, esimerkiksi nuorisotaloihin. Näin on siksi, että he eivät kertomansa mukaan koe niitä omikseen tai he eivät uskalla mennä sinne ilman tukea. Monille nuorisotaloille ylä-ikäraja on 18 vuotta, joten tämän iän ylittäneet eivät pääse niihin.

Koulunkäynti tuo monelle nuorelle arkeen rytmiä mutta erityisesti loma-ajat ovat raskaita nuorille, joilla ei ole kummiperhettä tai muuta sosiaalista verkostoa.

Koronapandemia vaikutti kaikkien nuorten, myös ilman huoltajaa tulleiden nuorten, hyvinvointiin merkittävästi ja sen lieveilmiöinä nähtiin ja nähdään edelleen psyykkisiä vaikeuksia, kotiin eristäytymistä sekä koulupudokkuutta. Yksinolo ei tue nuorten hyvinvointia vaan tuottaa erilaisia psykososiaalisia ongelmia. Pandemian seurauksena kotiin eristäytyminen kasvoi.

Nuorten elämäntilanne on ollut (ja osalla on edelleen) monella tapaa erityisen kuormittava heidän saapuessaan Suomeen. Heillä on traumahistoriaa, huoli lähtömaahan jääneestä perheestä, vaikeuksia koulussa, kielitaidottomuutta, jaksamattomuutta, uniongelmia ja muita arjen hallinnan pulmia.

Olemassa olevat palvelut eivät kykene riittävällä tavalla vastaamaan näiden nuorten psykososiaalisen tuen tarpeisiin tai sosiaalisten suhteiden rakentamisen tarpeisiin. Nuoret tulevat yhteisöllisistä kulttuureista ja he tarvitsevat mielekästä tekemistä ja toimintaa, yhteisöjä joihin liittyä, verkostoja ja sosiaalisia suhteita, apua ja tukea koulunkäyntiin, psykososiaalista tukea, tukea kielitaidon kehittämiseen, työmarkkinoille pääsyyn ja siellä navigointiin jne. Olemassa olevat palvelut ja tuki eivät vastaa näihin tarpeisiin riittävän matalalla kynnyksellä ja joustavasti, mikä aiheuttaa pahimmillaan nuorten kohtaamien vaikeuksien kärjistymistä. 

Liitteet
Kuva
Nuori tekee kotitehtävää.
Suurin osa Olohuoneella käyvistä nuorista opiskelee. Läksyklubi on ollut suosittu. Olohuoneella käy vapaaehtoisia, joilla on lähes supervoimia, kuten vähän aikaa sitten kirjoitettu lukion fysiikka. Yksi ehdoton supervoima on avoin mieli ja oman tietopohjan soveltaminen.
Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Olohuonetoiminta on lähtökohtaisesti palveluita ja tukea yhteensovittava toimintamalli.

Olohuoneella työskentelee yhteisötyöntekijöitä ja yhteistyötä tehdään kunnan kotoutumisen tukitoimien työntekijöiden (lähinnä sosiaalihuollon koulutuksen saaneita) kanssa.

Lisäksi yhteistyötä tehdään oppilaitosten, terveyspalveluiden, Ohjaamoiden, eri järjestöjen ja nuorten läheisten kanssa. Myös mielenterveyspalveluiden ja erityisesti traumatyön ammattilaisten kanssa tehdään yhteistyötä  ja työntekijät saavat myös työnohjauksellista tukea työhönsä.

Olohuoneella toimii vapaaehtoisten ryhmä, opiskelijoita ja nuoret voivat itse aktivoitua yhteiskehittämään tukea ja palveluita kaikissa osallistumisen vaiheissa.

Kehittäjäjoukko on moninainen joukko ihmisiä, joiden kanssa on sovittu yhteistyöverkostosta. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun kotoutumisen tuen työntekijöiden kanssa kokoustetaan säännöllisesti ja sovitaan yhteistyökäytännöistä

Tavoiteltu muutos

Nuorten osallisuus, arjessa pärjääminen, opinto- ja työelämätaidot vahvistuvat.

Nuoret saavat Olohuoneen, jonne on turvallinen ja hyvä tulla, toimia osana yhteisöä ja löytää ystäviä.

Pääkaupungin kotoutumisen työntekijöiden ja järjestön yhteistyö ja yhteensovitetut tuen ja palveluiden muodot kehittyvät ja jäsentyvät

Nuorten avun ja tuen tarpeet tulevat näkyviin siten, että niitä voi ratkoa yhdessä sekä Olohuoneen toiminnassa, että laajemmin muiden tahojen ja päättäjien kanssa sekä vaikuttamalla lainsäädännön uudistamiseen.

Muutoksen mittaaminen

Muutoksia mitataan nuoritasolla, paikallisesti sekä valtakunnallisesti osana YEE-hankkeen toimintaa.

Nuorten osallistumista ja osallistumisintensiteettiä seurataan. Nuorten tarpeita kartoitetaan ja seurataan Olohuoneelle kehitetyn tarvematriisin avulla. Nuorten saamaa tukea ja palveluita seurataan. Nuoret kertomat tarvitsemastaan ja saamastaan tuesta. Nuorten antavat palautetta ja kehittävät toimintaa yhdessä Olohuoneen yhteisötyöntekijöiden kanssa.

Nuoria haastatellaan ja nuorten tarinoita ja polkuja kuvataan (ks mm. Ikkuna aikuistumiseen-raportti)

Yhteistyökäytäntöjen kehittymistä ja tuloksellista toimintaa seurataan.

Haasteet tuodaan esiin ja viedään päätöksentekoon ministeriötä myöten ja vaikutetaan näin palveluiden ja lainsäädännön kehittämiseen nuorten tuen saamisen varmistamiseksi. Tuloksia on jo saatu, lainsäädännön muutoksia on Kotolakiin vireillä keväällä 2022.  

Toteutussuunnitelma

Olohuonetoiminta käynnistettiin osana YEE-hanketta 12/2020 ja toiminta jatkuu nykyisellä rahoituksella vuoden 2023 keväälle.

Tänä aikana Olohuonetoiminta on käynnistetty ja sitä on kehitetty kokeilevan kehittämiskulttuurin avulla yhteiskehittämisen periaatteilla.  

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Olohuoneen kohderyhmänä on alaikäisenä turvapaikanhakijana ilman huoltajaa maahan tulleet nuoret, jotka ovat nyt itsenäistymisvaiheessa ja kotoutumisen tukitoimien piirissä, eli 18-25-vuotiaita. Kohderyhmään on otettu mukaan myös tukitoimien ulkopuolelle jäävät 18-19-vuotiaina yksin maahan tulleet nuoret, sillä heillä on aivan samanlaista tuen tarvetta kuin alle 18-vuotiaina tulleilla. Myös 17-vuotiaat pian aikuistuvat nuoret ovat kohderyhmää. 

Asiakasymmärrystä on kerrytetty aiemmista hankkeista alaikäisenä ilman huoltajaa tulleiden nuorten parissa. Diakonissalaitoksella on kokemusta kohderyhmän kanssa vuodesta 2015 alkaen, jolloin DL perusti neljä ryhmäkotia. Vuonna 2016 Diakonissalaitos käynnisti nuorille kummiperhetoiminnan, joka toimii vieläkin, eli etsii ja yhdistää nuorille vapaaehtoisia kummiperheitä. Kummiperhetoiminnassa huomattiin nuorten alkaessa täysi-ikäistyä, että 18-vuotta täyttäessään ja omilleen muuttaessaan he jäävät arjessaan kovin yksin. Nivelvaihe on tunnistettu haasteelliseksi. Myös tukitoimien työntekijät ilmaisivat huolensa nuorista, sillä he pystyivät tapaamaan nuoria vain pari kertaa kuukaudessa virka-aikana ajanvarauksella. Nuorten asiat kuitenkin usein ovat akuutteja, ja tuen tarve painottuu ilta-aikaan ja viikonloppuihin. Samaan aikaan nuoret kaipasivat saada tutustua suomalaisiin ja tekemistä vapaa-aikaansa.

Olohuone perustettiin vastaamaan tähän tarpeeseen. Toimintaa ideoitiin yhteistyössä pääkaupunkiseudun kotoutumislain mukaisten tukitoimia tarjoavien kuntien kanssa ja asiakasymmärrystä luotiin yhteistyössä. Asiasta keskusteltiin myös osaltaan kohderyhmän nuorten kanssa. 

Asiakasymmärrystä on 13.4.2022 mennessä kertynyt jo 150 nuoresta.

Ratkaisun perusidea **

Olohuone on matalan kynnyksen kohtaamispaikka. Nuori voi tulla Olohuoneelle, jos ei halua olla yksin kotona, kaipaa tukea tai apua esim. läksyissä tai arjen asioissa tai juttuseuraa. Olohuone on auki muutamana iltapäivänä ja iltana viikossa. Lisäksi siellä järjestetään erilaisia ryhmiä ja toimintaa, esim. läksyklubeja, kielikahvilaa, retkiä, teemaryhmiä jne. nuorten tarpeiden ja toiveiden mukaan. Saatavilla on myös yksilöllistä tukea. Olohuone toimii Yhdessä aikuisuuteen – Elämässä Eteenpäin (YEE) -hankkeessa Euroopan Sosiaalirahaston rahoittamana ja toimintaa järjestetään yhteistyössä Diakonissalaitoksen nuorten kansalaistoiminnan kanssa.

Olohuoneella nuori tulee kohdatuksi ja ymmärretyksi omassa erityistilanteessaan. Toiminnalla ja osallisuutta vahvistamalla tuetaan nuorten toimijuutta ja autetaan heitä saavuttamaan omia potentiaalejaan haasteista huolimatta.

Olohuoneen saavutettava, kunnioittava ja luottamuksellinen ilmapiiri rakentuu välittävistä aikuisista ja yhteisöllisestä ja arvostavasta työotteesta. Kohtaavassa ja tutussa yhteisössä on myös helppo tuoda esiin tuen tarvetta ja saada ennaltaehkäisevää ohjausta ja neuvontaa ennen kuin ongelmat eskaloituvat. Läksyjen ääressä tai pelikentän laidalla nousee esiin myös mielen hyvinvointiin, jaksamiseen, motivaatioon, talousvaikeuksiin, peli- tai päihdeongelmiin liittyviä kysymyksiä, joista on helpompi puhua tutuille työntekijöille.

Olohuoneelle ei tulla asiakkaina, joilla on ongelmia, mutta neuvonnan varhainen saavutettavuus voi ehkäistä ongelmien syntymistä ja kannatella nuoria niitä ratkaistaessa.

Liitteet
Kuva
Uno-korttipeli
Jokainen on tervetullut omana itsenään. Olohuoneella tutustuu uusiin ihmisiin ja saa uusia ystäviä.
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Olohuone-mallin aloittaminen ja käytäntöön vieminen vaatii tilan, joka voi toimia matalan kynnyksen kohtaamispaikkana. Aukioloaikoja tulee olla riittävän usein ja myös virka-aikojen ulkopuolella, jotta nuori saa tukea matalalla kynnyksellä oikea-aikaisesti. Tapaamiset kohtaamispaikassa on tärkeää olla kasvokkain eikä etäyhteyksillä. Muualta Suomeen muuttavat nuoret ovat sanoittaneet kasvokkaisten kohtaamisten tärkeyttä.

Toiminnassa tulee olla riittävästi työntekijöitä, joilla on joustavat työajat ja aito halu kohdata nuoria ja muokata toimintaa nuorten tarpeista lähtien. Tarpeen on siis joustava työote, jossa nuori voi tulla minkä tahansa asian kanssa ja joustaviin aikoihin. Tarvittaessa nuori ohjataan eteenpäin oikeaan paikkaan. Yksittäisiin nuoren kohtaamisiin tulee järjestää aikaa. Suomea toisena kielenään puhuva nuori tarvitsee asiointiavussa (hakemukset, koulutehtävät tms) usein kaksinkertaisen ajan kantasuomalaisiin verrattuna. Jonkun työntekijöistä tulee koordinoida toimintaa ja ylläpitää kohtaamispaikkaa.  

Työntekijöillä on tärkeää olla kohderyhmän tuntemusta jo ennalta. 

Erityisesti ilman huoltajaa alaikäisenä Suomeen tulleiden kanssa toimiessa on tärkeä tehdä yhteistyötä kunnan kanssa (useissa kunnissa maahanmuuttajapalvelut).

Myös vapaaehtoiset kannattaa ottaa mukaan toimimaan nuorten kanssa niin läksyklubeilla, kielikahvilassa kuin vapaassa ajanvietossa ja pelailussa. Toimintaan on siis hyvä sisällyttää työntekijän vastuu rekrytoida, haastatella ja valmentaa vapaaehtoisia mukaan toimintaan.

Nämä huomioon ottaen malli on monistettavissa ja hyödynnettävissä. 

Liitteet
Kuva
hiihtosuksia lumella
Olohuoneen porukka on käynyt yhdessä mm. kokeilemassa hiihtämistä.
Vinkit toimintamallin soveltajille **
  1. Miksi juuri tämä toimintamalli pitäisi palkita?

Olohuone on ainutlaatuinen kohtaamispaikka, jollaista ei toista ole. Kun Olohuonetta ei vielä ollut, nuoret kertoivat ettei heillä ole mitään paikkaa minne mennä, jos ei halua olla yksin kotona tai tarvitsisi neuvoa johonkin stressaavaan ja huolta aiheuttavaan asiaan. Palveluissa voi asioida vain ajanvarauksella ja virka-aikana, jolloin nuori stressasi ja huolehti asiasta yksin tapaamista odottaessaan. Myös pk-seudun kotoutumisen tukitoimien työntekijät kertoivat huolestaan nuorten suhteen, koska nuorilla ei ollut juurikaan kontakteja tai paikkoja minne mennä. 

Ilman huoltajaa Suomeen tulleet nuoret eivät välttämättä kiinnity olemassa oleviin nuorille suunnattuihin vapaa-ajan toimintoihin tai ajanviettopaikkoihin, esimerkiksi nuorisotaloihin. Näin on siksi, että he eivät kertomansa mukaan koe niitä omikseen tai he eivät uskalla mennä sinne ilman tukea. Monille nuorisotaloille ylä-ikäraja on 18 vuotta, joten tämän iän ylittäneet eivät pääse niihin.

Olohuoneelle tullaan joko kotoutumisen tukitoimien tai muun tutun tahon ohjaamana tai kavereiden mukana. Kynnys sinne tulemiseen on matala, mikä nähdään siinä, että Olohuoneelle tulee viikoittain uusia nuoria. Toiminnan ja tekemisen lomassa nuori pääsee tutustumaan Olohuoneen aikuisiin, ja luottamussuhde syntyy. Tutustumisen edetessä nuoret kertovat elämästään ja tuen tarpeet tulevat esiin. Olohuoneella on myös mahdollisuus vastata näihin tarpeisiin, tai ohjata eteenpäin oikeaan paikkaan.

2. Näkyykö toimintamallissanne esimerkiksi hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sote-alan työn imun vahvistaminen tai pakolaisuuteen, maahanmuuttoon tai turvallisuuteen liittyvät asiat?

Olohuone on kohtaamispaikka alaikäisenä ilman huoltajaa Suomeen muuttaneille nuorille. Olohuone-toiminta lisää nuorten hyvinvointia ja terveyttä monella tavalla, tarjoamalla mahdollisuuden jutella päivän kuulumisista, saada neuvoja ja tukea niin koulutehtäviin kuin huolta aiheuttaviin asioihin, kuuntelevan korvan ja yhteisön, jonka kanssa syödä yhdessä, viettää aikaa, tehdä ja harrastaa erilaisia asioita. Olohuoneen kautta he pääsevät puhumaan suomea ja tutustumaan suomalaisiin ihmisiin ja kulttuuriin. Nuorten omaa toimijuutta tuetaan ja nuoret pääsevät kehittämään toimintaa omien toiveidensa mukaan. 

Myös ääriajattelua ehkäisevässä työssä pidetään nykyisin tärkeänä ihmisten osallisuuden ja elämäntilanteen hallinnan vahvistamista. Tutkimustenkin mukaan osallisuus on hyvin tärkeää ihmisen hyvinvoinnille. Se on myös kaikkien oikeus, sekä niin yksilön kuin yhteiskunnankin etu. Huono kotoutuminen johtaa epäaktiiviseen osallistumiseen uudessa yhteiskunnassa ja ihmisten eristäytymiseen toisistaan. Tämä voi johtaa myös isompiin ongelmiin, kuten ääriajatteluun ja rasismiin.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Olohuone tukee nuorten osallisuutta heidän omassa elämässään tarjoamalla taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti saavutettavan tilan ja toimintaa. Olohuone tarjoaa oman budjettinsa sekä yhteistyökumppaniensa avulla nuorille mahdollisuuden tutustua ja osallistua myös toimintaan, johon he eivät ehkä muuten löytäisi tai johon osallistuminen on heille taloudellisesti haastavaa.

Nuorten tavoittamisessa tärkeitä verkostoja ovat viranomaiset (kotoutumisen tukitoimet) ja järjestötoimijat (esim. HDL:n Kummiperhetoiminta), mutta parhaita ja aktiivisimpia ovat nuorten omat verkostot: erityisesti toiminnan päästyä hyvin käyntiin pandemiarajoitusten jälkeen nuoret tuovat viikoittain lisää omia kavereitaan: kotoutumista tukevassa toiminnassa erityisen tärkeiksi havaitut suosittelu ja luottamusverkostot ovat tärkeitä nuorten Olohuoneelle löytämisessä.

Nuoret kohdataan Olohuoneella kunnioittavasti ja arvostavasti yhteisön jäseninä. Jokainen tulija toivotetaan tervetulleeksi: avoimeen toimintaan tulleille yhtä hyvin kuin tukea tiettyyn asiaan hakeville kerrotaan toiminnasta ja osallistumismahdollisuuksista. Viestintäkanavana Whatsapp-ryhmä on palvellut erittäin hyvin.  Ryhmässä oli vuoden toiminnan jälkeen yli 100 nuorta, ja viikoittain tulee uusia. Yhteensä jo 150 nuorta on käynyt Olohuoneella reilun vuoden aikana. Kuukausittainen käyntimäärä on noin 106-262. 

Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa on Olohuoneella arkea

Olohuoneen vapaamuotoisessa toiminnassa nousee esiin nuorten tarpeita: pallokentän reunalla voidaan antaa neuvontaa ja palveluohjausta, toisaalta taas perheenyhdistämisasioissa neuvoja hakemaan tullut nuori saattaa jäädä peli-iltaan. Ilman huoltajaa tulleet nuorten ovat samanaikaisesti sekä pystyviä että haavoittuvia: heitä kohdattaessa voimavaralähtöinen ja toimijuutta kunnioittava kohtaaminen on erityisen tärkeää, jotta haasteissa ja haavoittuvuudessa tukemiseen syntyy luottamukselliset välit.

Olohuoneen toimintaan voi osallistua satunnaisesti tai intensiivisesti, osallistujille ei aseteta mitään velvoitteita. Nuoria kannustetaan toimijoiksi sekä informaalisti että formaalisti: säännöllisissä tapaamisissa nuoret ovat yleensä aloitteellisia pelailun tai keskustelujen käynnistämisessä, tarjoiluiden hankinnoissa, esillepanossa tai valmistamisessa. Nuorten aloitteita kerätään jatkuvasti, ja kuukausittain järjestetään myös yhteisökokouksia. Nuoret ovat mm. ideoineet ja järjestäneet suuren persialaisen uudenvuodenjuhlan, valmistaneet ruokaa kaikille Olohuoneella, ottavat vastuuta viikoittaisesta liikuntasalivuorosta, järjestäneet pop up -kahvilan jne. Nuorten osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia toiminnan suuntaamiseen ja kehittämiseen heidän tarpeidensa mukaisesti kehitetään jatkuvasti.

Olohuoneen yhteisöllisyyttä ja nuorten mahdollisuuksia irrottautua arjesta tukevat erilaiset yhteiset toiminnat ja retket: olemme järjestäneet juhlia, käyneet hiihto- ja uimakoulussa, teatterissa, jääkiekko-ottelussa, futismatsissa, museossa, luontoretkillä, saunomassa, grillaamassa – kesällä 2022 toteutetaan kaksi leiriä.

Osallistujien tarpeista oli jo toimintaa käynnistettäessä paljon ensi käden tietoa osallistujilta itseltään aikaisemman toiminnan pohjalta. Kokemusasiantuntijaosaamista on käytettävissä yhteistyöhankkeen kautta (HDL Kansalaistoiminnan nuoret). YEE-hankkeen ohjausryhmässä on kohderyhmän edustaja, ja toisen järjestön ilman huoltajaa tulleiden Vaikuttajatiimi on myös tiivisti mukana Olohuoneen toiminnassa. Yhteisökokoukset ja kesällä toteutettava CABLE-valmennus kehittävät edelleen yhteiskehittämisen toimintamalleja. Nuorten aloitteista nousevia toiminta- tai tapahtumaideoita lähdetään suunnittelemaan yhdessä, ja työntekijä pyrkii ottamaan tietoisesti tuki- ja fasilitointiroolin, ei vetovastuuta. Hyvä esimerkki oli 12 nuoren muodostaman työryhmän kokonaan suunnittelema, organisoima ja toteuttama 60 hengen persialainen uudenvuodenjuhla, jossa nuoret suunnittelivat ja toteuttivat itsenäisesti hankinnat, ohjelman, koristelut, ruuanvalmistuksen, tarjoilut ja siivouksen -  työntekijöiden roolina oli toimia autokuskina ja hankintojen mahdollistajana.

Olohuoneen nuorille tarjotaan tilaisuuksia ajatustensa, mielipiteidensä ja osaamisensa näkyväksi tekemiselle yhteistyökumppanuuksien kautta: YEE-hankkeen nuorten foorumeissa, YEE-hankkeessa tehtyjen nuorten haastattelujen ja Olohuoneesta tehtävän opinnäytetyön kautta nuorten ajatukset ja mielipiteet tavoittavat asiantuntijayhteisön. Diakonissalaitoksen Nuoriso-ohjelma nostaa esiin nuorten näkökulmia päättäjille ja medialle, ja Olohuoneelta mahdollistetaan ja tuetaan nuoria tuomaan näkemyksiään ja kysymyksiään näissä puitteissa. Nuorten ajatuksia tuodaan esiin myös HDL:n sosiaalisen median kanavissa.

Osallisuus yhteiseen hyvään toteutuu Olohuoneella yhdessä oppimalla ja jakamalla

Kansalais- ja demokratiataitoja Olohuoneen toiminnassa tuetaan sekä oheistoimintana kieli- ja digitaitojen kehittämisessä viikoittaisessa jatkuvassa toiminnassa että nostoin: Olohuoneella on järjestetty keskustelut esimerkiksi Afganistanin tilanteesta ja Ukrainan tapahtumista: vierailijoina Suomen Punaisen Ristin edustaja ja kansanedustaja. Yhteiskuntatietoa tarjotaan jatkuvasti neuvontatyössä, ja eri yhteistyökumppanien kanssa tutustutaan nuorille tärkeisiin asioihin työelämätaidoista seurusteluun (CV:n tekeminen, ensiaputaidot, harjoittelu hygieniapassitestiä varten, parisuhdetaidot, asumisneuvonta)

Olohuone pyrkii nuorista, työntekijöistä ja vapaaehtoisista koostuvana yhteisönä luomaan yhteisen ja yhdenvertaisen tilan, jossa kohtaamme toisemme tasavertaisina. Olohuone muodostaa turvallisen tilan kohderyhmän nuorille. Kohtaamisia ja vuorovaikutusta eri väestöryhmien kanssa luodaan kesätoiminnassa yhteistyössä toisten järjestöjen nuoristoiminnan kanssa.

Kohdatuksi tuleminen, omien potentiaalien hyödyntämisen mahdollisuus ja onnistunut kotoutuminen ennaltaehkäisevät parhaiten muualta muuttaneiden nuorten väkivaltaista radikalisaatiota. Ilman huoltajaa tulleilla nuorilla on elämässään ikäryhmäänsä enemmän omakohtaista kokemusta väkivaltaisista ympäristöistä, ja heidät on tutkimuksissa tunnistettu riskiryhmäksi rekrytointeihin pettymyksiä kohdatessaan. Olohuone-toiminta tavoittaa laajasti ilman huoltajaa tulleita nuoria, ja luottamuksellisten suhteiden rakentaminen toimii ennaltaehkäisevänä tukimuotona.

 

Liitteet
Kuva
Juhlapöytä Nowruz-juhlassa
Olohuoneen persialaisen uuden vuoden juhlassa oli nuoren toteuttama Haft Sin (seitsemän s:ää) juhlapöytä, jossa esimerkiksi ruoho (sabzeh) symboloi uudestisyntymistä ja kasvua, omena (seeb) kauneutta, etikka (serkeh) kärsivällisyyttä ja valkosipuli (sir) terveyttä ja lääketiedettä. Pöydässä on perinteisesti seitsemän s-kirjaimella alkavaa asiaa. Ja niiden lisäksi kunkin maan perinteeseen kuuluvia.