Olohuone - Matalan kynnyksen kohtaamispaikka alaikäisenä Suomeen ilman huoltajaa tulleille nuorille

Olohuone tukee nuorten osallisuutta heidän omassa elämässään tarjoamalla taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti saavutettavan tilan ja toimintaa. Olohuone tarjoaa oman budjettinsa sekä yhteistyökumppaniensa avulla nuorille mahdollisuuden tutustua ja osallistua myös toimintaan, johon he eivät ehkä muuten löytäisi tai johon osallistuminen on heille taloudellisesti haastavaa.

Nuorten tavoittamisessa tärkeitä verkostoja ovat viranomaiset (kotoutumisen tukitoimet) ja järjestötoimijat (esim. HDL:n Kummiperhetoiminta), mutta parhaita ja aktiivisimpia ovat nuorten omat verkostot: erityisesti toiminnan päästyä hyvin käyntiin pandemiarajoitusten jälkeen nuoret tuovat viikoittain lisää omia kavereitaan: kotoutumista tukevassa toiminnassa erityisen tärkeiksi havaitut suosittelu ja luottamusverkostot ovat tärkeitä nuorten Olohuoneelle löytämisessä.

Nuoret kohdataan Olohuoneella kunnioittavasti ja arvostavasti yhteisön jäseninä. Jokainen tulija toivotetaan tervetulleeksi: avoimeen toimintaan tulleille yhtä hyvin kuin tukea tiettyyn asiaan hakeville kerrotaan toiminnasta ja osallistumismahdollisuuksista. Viestintäkanavana Whatsapp-ryhmä on palvellut erittäin hyvin.  Ryhmässä oli vuoden toiminnan jälkeen yli 100 nuorta, ja viikoittain tulee uusia. Yhteensä jo 150 nuorta on käynyt Olohuoneella reilun vuoden aikana. Kuukausittainen käyntimäärä on noin 106-262. 

Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa on Olohuoneella arkea

Olohuoneen vapaamuotoisessa toiminnassa nousee esiin nuorten tarpeita: pallokentän reunalla voidaan antaa neuvontaa ja palveluohjausta, toisaalta taas perheenyhdistämisasioissa neuvoja hakemaan tullut nuori saattaa jäädä peli-iltaan. Ilman huoltajaa tulleet nuorten ovat samanaikaisesti sekä pystyviä että haavoittuvia: heitä kohdattaessa voimavaralähtöinen ja toimijuutta kunnioittava kohtaaminen on erityisen tärkeää, jotta haasteissa ja haavoittuvuudessa tukemiseen syntyy luottamukselliset välit.

Olohuoneen toimintaan voi osallistua satunnaisesti tai intensiivisesti, osallistujille ei aseteta mitään velvoitteita. Nuoria kannustetaan toimijoiksi sekä informaalisti että formaalisti: säännöllisissä tapaamisissa nuoret ovat yleensä aloitteellisia pelailun tai keskustelujen käynnistämisessä, tarjoiluiden hankinnoissa, esillepanossa tai valmistamisessa. Nuorten aloitteita kerätään jatkuvasti, ja kuukausittain järjestetään myös yhteisökokouksia. Nuoret ovat mm. ideoineet ja järjestäneet suuren persialaisen uudenvuodenjuhlan, valmistaneet ruokaa kaikille Olohuoneella, ottavat vastuuta viikoittaisesta liikuntasalivuorosta, järjestäneet pop up -kahvilan jne. Nuorten osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia toiminnan suuntaamiseen ja kehittämiseen heidän tarpeidensa mukaisesti kehitetään jatkuvasti.

Olohuoneen yhteisöllisyyttä ja nuorten mahdollisuuksia irrottautua arjesta tukevat erilaiset yhteiset toiminnat ja retket: olemme järjestäneet juhlia, käyneet hiihto- ja uimakoulussa, teatterissa, jääkiekko-ottelussa, futismatsissa, museossa, luontoretkillä, saunomassa, grillaamassa – kesällä 2022 toteutetaan kaksi leiriä.

Osallistujien tarpeista oli jo toimintaa käynnistettäessä paljon ensi käden tietoa osallistujilta itseltään aikaisemman toiminnan pohjalta. Kokemusasiantuntijaosaamista on käytettävissä yhteistyöhankkeen kautta (HDL Kansalaistoiminnan nuoret). YEE-hankkeen ohjausryhmässä on kohderyhmän edustaja, ja toisen järjestön ilman huoltajaa tulleiden Vaikuttajatiimi on myös tiivisti mukana Olohuoneen toiminnassa. Yhteisökokoukset ja kesällä toteutettava CABLE-valmennus kehittävät edelleen yhteiskehittämisen toimintamalleja. Nuorten aloitteista nousevia toiminta- tai tapahtumaideoita lähdetään suunnittelemaan yhdessä, ja työntekijä pyrkii ottamaan tietoisesti tuki- ja fasilitointiroolin, ei vetovastuuta. Hyvä esimerkki oli 12 nuoren muodostaman työryhmän kokonaan suunnittelema, organisoima ja toteuttama 60 hengen persialainen uudenvuodenjuhla, jossa nuoret suunnittelivat ja toteuttivat itsenäisesti hankinnat, ohjelman, koristelut, ruuanvalmistuksen, tarjoilut ja siivouksen -  työntekijöiden roolina oli toimia autokuskina ja hankintojen mahdollistajana.

Olohuoneen nuorille tarjotaan tilaisuuksia ajatustensa, mielipiteidensä ja osaamisensa näkyväksi tekemiselle yhteistyökumppanuuksien kautta: YEE-hankkeen nuorten foorumeissa, YEE-hankkeessa tehtyjen nuorten haastattelujen ja Olohuoneesta tehtävän opinnäytetyön kautta nuorten ajatukset ja mielipiteet tavoittavat asiantuntijayhteisön. Diakonissalaitoksen Nuoriso-ohjelma nostaa esiin nuorten näkökulmia päättäjille ja medialle, ja Olohuoneelta mahdollistetaan ja tuetaan nuoria tuomaan näkemyksiään ja kysymyksiään näissä puitteissa. Nuorten ajatuksia tuodaan esiin myös HDL:n sosiaalisen median kanavissa.

Osallisuus yhteiseen hyvään toteutuu Olohuoneella yhdessä oppimalla ja jakamalla

Kansalais- ja demokratiataitoja Olohuoneen toiminnassa tuetaan sekä oheistoimintana kieli- ja digitaitojen kehittämisessä viikoittaisessa jatkuvassa toiminnassa että nostoin: Olohuoneella on järjestetty keskustelut esimerkiksi Afganistanin tilanteesta ja Ukrainan tapahtumista: vierailijoina Suomen Punaisen Ristin edustaja ja kansanedustaja. Yhteiskuntatietoa tarjotaan jatkuvasti neuvontatyössä, ja eri yhteistyökumppanien kanssa tutustutaan nuorille tärkeisiin asioihin työelämätaidoista seurusteluun (CV:n tekeminen, ensiaputaidot, harjoittelu hygieniapassitestiä varten, parisuhdetaidot, asumisneuvonta)

Olohuone pyrkii nuorista, työntekijöistä ja vapaaehtoisista koostuvana yhteisönä luomaan yhteisen ja yhdenvertaisen tilan, jossa kohtaamme toisemme tasavertaisina. Olohuone muodostaa turvallisen tilan kohderyhmän nuorille. Kohtaamisia ja vuorovaikutusta eri väestöryhmien kanssa luodaan kesätoiminnassa yhteistyössä toisten järjestöjen nuoristoiminnan kanssa.

Kohdatuksi tuleminen, omien potentiaalien hyödyntämisen mahdollisuus ja onnistunut kotoutuminen ennaltaehkäisevät parhaiten muualta muuttaneiden nuorten väkivaltaista radikalisaatiota. Ilman huoltajaa tulleilla nuorilla on elämässään ikäryhmäänsä enemmän omakohtaista kokemusta väkivaltaisista ympäristöistä, ja heidät on tutkimuksissa tunnistettu riskiryhmäksi rekrytointeihin pettymyksiä kohdatessaan. Olohuone-toiminta tavoittaa laajasti ilman huoltajaa tulleita nuoria, ja luottamuksellisten suhteiden rakentaminen toimii ennaltaehkäisevänä tukimuotona.

Olohuoneen mallinnusta on arvioitu liitteenä olevalla arviointilomakkeella ohjelmateoreettisella viitekehyksellä toimintaa tiivistäen, osallisuuden toteutumisen kannalta ja hyvän käytännön kriteereihin.

Itse toimintaa on kehitetty kokeilevan kehittämisen periaattein yhdessä nuorten ja sidosryhmien kanssa. Toimintaa on arvioitu eri tavoin vertaamalla nuorten tuen tarpeita heidän saamaansa tukeen Olohuoneella. Nuorten kokemaa hyötyä on arvioitu mm. palautekyselyin ja keskusteluin ja sidosryhmien kanssa on käyty keskusteluja.

Kokonaisuudessaan toiminta voidaan arvioida vaikuttavaksi ja tarpeen mukaiseksi toiminnaksi. Toimintamalli on kuvattu Innokylään ja mallia voidaan soveltaa käytettäväksi myös muualla Suomessa ja kansainvälisesti.