| Innokylä

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Omaishoitajien ja -hoidettavien kuormittuneisuus lisääntyi koronapandemian aikana yhteiskunnan palveluiden rajoittuneisuuden vuoksi. Koronapandemia vaikutti merkittävästi omaishoitajien ja omaishoidettavien arkeen. Yhteiskunnan palvelut olivat heikommin saatavissa, jolloin omaishoitajien ja -hoidettavien kuormitus lisääntyi entisestään. Tähän pyritään vastaamaan kehittämällä uusia palvelumuotoja omaishoitajien ja hoidettavien kasvaneisiin tuen tarpeisiin sekä tiivistämällä yhteistyötä eri toimijoiden välillä.

Omaishoidon varhaisen tuen kehittäminen linkittyy Päijät-Hämeen hyvinvointialue- ja palvelustrategiaan. Linjauksissa on nostettu esiin ennaltaehkäisevien, varhaisen toiminnan ja kotona asumista edistäviä palvelujen vahvistaminen. Omaishoitajien ja -hoidettavien varhaisen tuen palveluiden kehittäminen ja omaishoitajien jaksamisen tukeminen on asetettu yhdeksi tavoitteeksi ikääntyneiden palveluiden järjestämissuunnitelmassa.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Omaishoitajien arki on usein hyvin sitovaa ja kuormittavaa. Pitkäaikainen hoitovastuu voi vaikuttaa merkittävästi omaishoitajan hyvinvointiin, jaksamiseen ja kykyyn huolehtia itsestä. Sitova tilanne saattaa rajoittaa omaishoitajien mahdollisuuksiaan sosiaaliseen kanssakäymiseen sekä ylläpitää sosiaalisia suhteita. Etäryhmätoimintaan pyritään erityisesti tavoittamaan ne omaistaan hoitavat, jotka eivät ole hakeutuneet vertaistuen piiriin esim. sitovan omaishoitotilanteen takia.

Omaishoidettavat voivat myös kokea yksinäisyyttä, jolla on vaikutusta heidän hyvinvointiinsa. Sairaudet ja toimintakyvyn rajoitteet voivat vähentää heidän sosiaalisia kontaktejaan ja lisätä eristäytymistä.

Etäryhmätoiminnassa pääpaino on omaishoitoperheen hyvinvoinnin tukemisessa, omaishoitajan voimavarojen tunnistamisessa ja vahvistamisessa sekä vertaistuen mahdollistamisessa. Tavoitteena on tarjota myös ikääntyneille omaishoidettaville mahdollisuutta osallistua ryhmämuotoiseen toimintaan.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Omaishoidon etäryhmiä toteutetaan yhteistyössä eri sote- sekä 3. sektorin toimijoiden kanssa. Ryhmäkerroilla on mukana mm. terveysliikuntakoordinaattori, kuntoutusohjaaja lasten - ja nuorten kuntoutuksesta, sosiaalityöntekijä, asiakasohjaaja, Päijät-Hämeen Omaishoitajien ja Päijät-Hämeen Muistiyhdistyksen toimijoita ja kokemusasiantuntijoita. Piloteissa ikääntyneille suunnatut ryhmät lainattavilla laitteille toteutetaan yhteistyössä Avainsäätiön kanssa.

Lainaksi annettavien laitteiden osalta yhteistyötä on tehty Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ikääntyneiden kotiin vietävien palveluiden etähoiva-yksikön kanssa.

Tavoiteltu muutos

Tavoitteena on, että omaishoitajien kuormittuneisuus vähenee, omaishoitajien ja -hoidettavien subjektiivinen hyvinvointi kasvaa. Omaishoitajat saavat emotionaalista tukea, apua käytännön asioissa sekä hoidon ja hoivan koordinaatiota.

Etäryhmätoiminta tukee omaishoitoperheen hyvinvointia. Lisää voimavaroja ja tarjoaa emotionaalista tukea omaistaan hoitavalle sekä mahdollistaa vertaistuen saamisen. Toiminnalla halutaan myös vahvistaa hoitajan ja hoidettavan välistä yhteyttä, joka hoidettavan toimintakyvyn heikkenemisen myötä on saattanut muuttua.

Muutoksen mittaaminen

Tavoitteen saavuttamista seurataan seuraavien mittareiden avulla.

Jokaisen tapaamiskerran jälkeen mitataan välitöntä palautetta ja fiilistä järjestelmän mahdollistamalla tavalla kuten hymiöillä ja peukuilla.

Pilottiryhmän päättymisen jälkeen tehdään kysely, jossa mitataan osallistujien kokemuksia ja mielipiteitä väittämillä Likertin-asteikolla (1-5). Kyselyn sisällöt on:

Kokemukseni etäyhteyden käytöstä
Ryhmässä käsitellyt aiheet
Ajankäyttö
Ryhmässä toimiminen ja tunnelma
Palaute ryhmänohjaajille
Vapaa sana

Toteutussuunnitelma

Etäryhmätoimintaa toteutetaan eri kohderyhmille monipuolisella sisällöllä joko maksutta lainaan saatavalla etälaitteella tai omalla laitteella Teams-yhteydellä. Lainaksi annetut etälaitteet ovat kohdennettu ikääntyneille omaishoitajille ja Teams-ryhmiin on mahdollisuus osallistua kaikenikäiset kohderyhmään kuuluvat omaishoitajat.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat läheistään hoitavat. Omaishoidon tuen sopimus ei ole edellytys etäryhmään osallistumiseen. Erityisesti pyritään tavoittamaan omaishoitajia, joiden on vaikea sitovan omaishoitotilanteen takia lähteä pois kotoa.

Etäryhmätoiminnan kohderyhmää on tarkoituksenmukaista rajata, jotta toiminta vastaa osallistujien tarpeisiin ja mahdollistaa vertaisuuden kokemuksen esimerkkinä muistisairaiden omaishoitajat, erityistä tukea tarvitsevien lasten vanhemmat.

Asiakasymmärrystä kerätään pilottien aikana ja jälkeen. Pilotteja on mahdollista muokata ketterästi myös pilotin aikana osallistujilta tulleiden toiveiden ja kokemusten mukaan tai seuraavaa pilottia suunnitellessa.

Kuvittele ja kokeile

Idean konkretisointi ja visualisointi

Omaishoitoperheiden etäryhmätoiminnassa toiminnan sisältö tukee omaishoitoperheiden hyvinvointia. Omaishoitaja saa keinoja ja vinkkejä voimavarojen lisäämiseen arkeensa. Tapaamisissa tärkeässä roolissa ovat myös emotionaalisen tuen sekä vertaistuen saaminen.

Tapaamiskerrat, joissa hoidettava on myös mukana vahvistaa omaishoidettavan merkityksellisyyden tunteita ja kokemuksia sekä hoitajan ja hoidettavan välistä yhteyttä esim. muistelun avulla.

Pilotteja etäryhmistä tehdään perheelle lainaksi annettavalla tabletilla sekä Teams-yhteyden kautta. Lainaksi annettavat laitteet on kohdennettu ikääntyneille omaishoitoperheille ja alustana ryhmätoiminnassa käytetään hyvinvointialueella käytössä olevaa alustaa. Piloteissa laitteita on käytettävissä viisi.

Ratkaisun testaaminen

Etäryhmäpilotteja on ollut yhteensä seitsemän. Neljä ryhmää on toteutettu lainaksi annettavilla laitteilla ja kolme Teams -alustalla. Jaksojen pituudet ovat ovat olleet 6-8 viikkoa ja yksi pilotti pidettiin kaksiosaisena 4+4 viikkoa (liite 1). Lainalaitteilla toteutuneet ryhmät kohdennettiin yli 65-vuotiaiden omaishoitajille. Tabletit vietiin perheisiin pilotin ajaksi lainaan. Teams-ryhmistä yksi (liite 4) oli avoin ryhmä, johon ei tarvinnut ilmoittautua etukäteen.

Etäryhmätoimintaan osallistuminen ei edellyttänyt omaishoidon sopimusta hyvinvointialueen kanssa. Markkinointia tehtiin monikanavaisesti. Ikääntyneiden ja vammaispalveluiden asiakasohjauksen työntekijät tiedottivat alkavista ryhmistä ja markkinoivat omalle asiakaskunnalleen toimintaa henkilökohtaisesti. Mainoksia jaettiin hyvinvointialueen some-kanavilla sekä myös omaishoitoperheitä kohtaaville järjestöille ja verkostoille. Liitteissä on ryhmien mainoksia.

Tapaamisessa oli läsnä kaksi työntekijää. He suunnittelivat tapaamisten sisällön aina kohderyhmä ja aikaisempien pilottien palautteet huomioiden. Kaikissa sisällöissä korostui kuitenkin omaishoitajan omien voimavarojen löytyminen ja hyvinvointia lisäävien asioiden esille tuominen sekä vertaistuen mahdollisuus.

Tapaamiset, joissa hoidettava oli myös mukana toteutti yhteistyökumppani Avainsäätiö. Tapaamisten sisältönä oli monipuolista ohjelmaa, joka vahvisti omaishoidettavan merkityksellisyyden tunteita ja kokemuksia ja tuki hoidettavan ja hoitajan välistä yhteyttä esim. muistelun avulla.

Esimerkkinä Omaishoitaja löydä voimavarasi ryhmän sisältö. Ryhmä toteutettiin Teamsissä ja tapaamiset olivat kerran viikossa.

Mielen hyvinvointi
- Tutustumista toisiin ja ryhmän säännöt
- Mielen hyvinvointiin virittäytyminen, mielenterveyden käsi (mieli.fi)
Arjen valinnat
- Uni, liikunta, ravinto, toimeliaisuus, sosiaaliset suhteet 
- Terveysliikuntakoordinaattori mukana
Mielen ja kehon vaikutus toisiinsa
- Miten löytyy tasapaino?
- Tietoisen läsnäolon omahoito-ohjelma (mielenterveystalo.fi)
Tahdonvoima- ja läsnäolotaidot 
- Miten ajattelu vaikuttaa vointiini?
- Huolihetki (mielenterveystalo.fi)
Elämän haasteet
- Vaikeat elämäntilanteet (mieli.fi)
- Miten selvitä haasteista?
Tyytyväinen elämä ja myönteisyyden taidot 
- Kiitollisuuspäiväkirja (mieli.fi)
- Loppuyhteenveto

Liite 1: Etäryhmä miesomaishoitajille

Mainos voimavaroja erityiseen vanhemmuuteen etäryhmästä

Liite 2: Voimavaroja erityiseen vanhemmuuteen

Liite 3: Elämäntaitojen etäryhmä omaishoitajille

Mainos Teemaluennot omaistaan hoitaville

Liite 4: Teemaluennot omaistaan hoitaville

Kokeilussa opittua

Etäryhmätoiminnan markkinointiin ja osallistujien saamiseen on hyvä panostaa huolellisesti. Kynnys etävälitteiseen toimintamuotoon on vielä iso.

Kahdessa osassa toteutettu ryhmämuoto ei sovellu omaishoitoperheille. Perheiden tilanteet muuttuvat jatkuvasti, mikä vaikuttaa osallistujien mahdollisuuksiin sitoutua. Tämän vuoksi ryhmän kokoonpanon jatkuvuutta ei voida taata.

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Etäryhmätoiminta tukee omaishoitoperheen hyvinvointia. Lisää voimavaroja ja tarjoaa emotionaalista tukea omaistaan hoitavalle sekä mahdollistaa vertaistuen saamisen helposti ja joustavasti. Etäryhmätoiminta auttaa omaishoitajaa löytämään omaa hyvinvointia tukevia keinoja vertaisten ja ammattilaisten avulla. Ryhmät kokoontuvat säännöllisesti verkossa ja tarjoavat tietoa, tukea ja neuvoja omaishoitajille.

Miksi omaishoitajana kannattaa osallistua etäryhmätoimintaan?

Helppo saavutettavuus – Voi osallistua kotoa käsin.

Vertaistuki – Mahdollisuus keskustella muiden samassa tilanteessa olevien kanssa.

Asiantuntijatieto – Ryhmässä voi saada neuvoja ja tietoa asiantuntijoilta.

Mielen hyvinvointi – Vähentää yksinäisyyttä ja tarjoaa emotionaalista tukea.

Digilaitteet tutuksi – Helppo tapa tutustua digilaitteiden käyttöön.

Miksi hyvinvointialueen, kunnan ja/tai järjestön kannattaa järjestää etäryhmätoimintaa omaishoitajille?

Kustannustehokkuus – Etätoiminta on edullisempaa kuin fyysiset tapaamiset.

Laajempi tavoittavuus – Palvelu tavoittaa helposti kaikki hyvinvointialueella asuvat.

Ennaltaehkäisevä vaikutus – Tukee omaishoitajien jaksamista, vähentää uupumusta ja voi ehkäistä tilanteen kriisiytymistä.

Monipuolinen tuki – Mahdollisuus yhdistää eri asiantuntijoita ja palveluita helposti ja joustavasti.

Helppo käyttöönotto – Ei vaadi suuria resursseja tai tiloja.

Verkostoituminen – Vahvistaa yhteistyötä omaishoitoperheiden parissa työskentelevien kesken.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Hyvinvointialue ei jatka toimintamallin toteuttamista omana toimintanaan, mutta mallin juurruttamista on tuettu ohjaamalla ja markkinoimalla sitä kolmannen sektorin toimijoille.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Vinkit ja muistilista toimintamallin soveltajille ja etäryhmätoiminnan aloittamiseen:

Vastuuhenkilöiden nimeäminen
Perehtyminen etäryhmien ohjaamiseen
- Etänä vuorovaikutus on erilaista ja vaatii enemmän ohjausta.
Perehtyminen tekniseen toteutukseen, onko mahdollisuus lainaksi annettaviin laitteisiin.
- Toimivat yhteydet vahvistavat positiivisia kokemuksia etätoimintaa kohtaan.
Kartoita mahdolliset yhteistyökumppanit
Tietosuoja-asioihin perehtyminen
Kohderyhmä
- Mieti tarkasti, jotta vertaistuki toteutuu.
- Ryhmän kokoa on tärkeä pohtia. Mikä on hyvä lukumäärä osallistujia, jotta ryhmä pysyy ryhmänä, vaikka joku on pois (min 4 hlö).
Toiminnan aikataulutus
- Kestoksi 6-8 viikkoa todettu sopivimmaksi.
- Viikossa sopiva määrä 1-2 (4 kertaa oli liikaa)
Sisällön suunnittelutyö mahdollisten kumppaneiden kanssa.
- Huomioi kohderyhmä huolella, onko erityispiirteitä?
- Asiantuntijat/vierailijat sekä toiminnalliset harjoitukset toimivia.
- Sisältö vastaa omaishoitajien tarpeeseen
- Rakenne: virittäytyminen aiheeseen tai alkujumppa, tiedollinen/keskusteluosuus, loppurentoutus oli toimiva.
- Työntekijöiden vastuiden sopiminen sisällön suunnittelusta.
Markkinointi, aloita ajoissa. Etätoimintaa kohtaan vielä ennakkoluuloja.
- Materiaalin teko
- Monipuolisesti eri kanavia hyödyntäen (Some-kanavat, jaettavat esitteet/flaijerit, palvelupolut, henkilökohtainen ohjaus, perinteinen media)
- Kaikkien omaishoitoperheitä kohtaavien tahojen (yhdistykset, kunnat, sote) informointi ja voivatko he osallistua markkinointiin omien kanaviensa kautta.
Ilmoittautuminen
- Tarvitaanko/kuka vastaanottaa?
- Onko asiakkaalla tarvittavat laitteet ja osaako käyttää niitä. Tuen järjestäminen tarvittaessa.
Toteutus
- Vastuunjako sisällön toteuttamisesta
- Teknisiin ongelmiin varautuminen
Arviointi ja palaute
- Miten seuraat tavoitteiden saavuttamista ja ryhmän toteutumista ja keräät osallistujilta palautetta?

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Etäryhmä koettiin pääosin toimivaksi, hyödylliseksi ja hyvin järjestetyksi. Osallistujat arvostivat ohjaajien tukea ja ryhmän ilmapiiriä, vaikka osa kaipasi pidempää kestoa ja kasvokkaisia tapaamisia. Teknisiä haasteita esiintyi jonkin verran, mutta ne eivät merkittävästi heikentäneet kokonaiskokemusta.

Arviointiasteikko on 1 = täysin eri mieltä, 5 = täysin samaa mieltä.

Etäyhteyden käyttö

Etäyhteys koettiin pääosin toimivaksi (keskiarvo 4,3 / 5).

Ryhmäkokemus innosti etälaitteiden käyttöön kohtalaisesti (keskiarvo 3,3).

Yhteenveto: Etäyhteys toimi hyvin, mutta ryhmän vaikutus teknologian käyttöön oli vaihtelevaa.

Ryhmässä käsitellyt aiheet

Aiheet tukivat hyvinvointia (keskiarvo 4,1).

Tarjosivat uutta tietoa ja ideoita (keskiarvo 4,1).

Yhteenveto: Sisältö oli osallistujien mielestä hyödyllistä ja informatiivista.

Ajankäyttö

Tapaamisten määrä, kellonajat ja keskusteluajan määrä koettiin sopiviksi (keskiarvot 4,1–4,9).

Tapaamisten kesto sai erityisen korkean arvion (keskiarvo 4,9).

Vapaa palaute: Toivottiin pidempää ryhmäjaksoa ja iltapäiväaikoja.

Yhteenveto: Ajankäyttö oli hyvin suunniteltu, mutta osa olisi kaivannut lisää tapaamiskertoja.

Ryhmäkokemus ja tunnelma

Osallistujat kokivat kuuluvansa ryhmään ja pystyivät ilmaisemaan itseään (keskiarvot 4,4–4,7).

Turvallisuuden tunne ja ryhmään tulo koettiin myönteisesti.

Yhteenveto: Ryhmän ilmapiiri oli lämmin ja osallistava.

Avoin palaute

Ohjaajat saivat kiitosta kannustavuudesta ja hyvästä järjestämisestä.

Toivottiin ryhmän jatkumista keväällä.

Kasvokkaisia tapaamisia pidettiin parempina kuin etäryhmiä.

Äänenlaatuun liittyviä teknisiä ongelmia mainittiin.

Toivottiin lisää ryhmiä ja iltapäiväaikoja.

Omaishoidon etäryhmätoiminta, Päijät-Hämeen hyvinvointialue, (RRP, P4, I1)

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva