Omaishoidon etäryhmätoiminta, Päijät-Hämeen hyvinvointialue, (RRP, P4, I1)

Etäryhmätoiminta tukee omaishoitoperheiden hyvinvointia tarjoamalla vertaistukea, emotionaalista tukea sekä keinoja omaishoitajan jaksamisen vahvistamiseen ammattilaisten ja vertaisten avulla verkossa.

Toimintamallin nimi
Omaishoidon etäryhmätoiminta, Päijät-Hämeen hyvinvointialue, (RRP, P4, I1)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Etäryhmätoiminta tukee omaishoitoperheiden hyvinvointia tarjoamalla vertaistukea, emotionaalista tukea sekä keinoja omaishoitajan jaksamisen vahvistamiseen ammattilaisten ja vertaisten avulla verkossa.

Toteutuspaikka
Päijät-Häme
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Päijät-Hämeen hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Toimintamallin kokonaisuus

Tekijä

Mari Räsänen

Luotu

03.11.2023

Viimeksi muokattu

26.06.2025
Ratkaisun perusidea

Etäryhmätoiminta tukee  omaishoitoperheen hyvinvointia. Lisää voimavaroja ja tarjoaa emotionaalista tukea omaistaan hoitavalle sekä mahdollistaa vertaistuen saamisen helposti ja joustavasti. Etäryhmätoiminta auttaa omaishoitajaa löytämään omaa hyvinvointia tukevia keinoja vertaisten ja ammattilaisten avulla. Ryhmät kokoontuvat säännöllisesti verkossa ja tarjoavat tietoa, tukea ja neuvoja omaishoitajille.

Miksi omaishoitajana kannattaa osallistua etäryhmätoimintaan?

Helppo saavutettavuus – Voi osallistua kotoa käsin.

Vertaistuki – Mahdollisuus keskustella muiden samassa tilanteessa olevien kanssa.

Asiantuntijatieto – Ryhmässä voi saada neuvoja ja tietoa asiantuntijoilta.

Mielen hyvinvointi – Vähentää yksinäisyyttä ja tarjoaa emotionaalista tukea.

Digilaitteet tutuksi – Helppo tapa tutustua digilaitteiden käyttöön.

 

Miksi hyvinvointialueen, kunnan ja/tai järjestön kannattaa järjestää etäryhmätoimintaa omaishoitajille?

Kustannustehokkuus – Etätoiminta on edullisempaa kuin fyysiset tapaamiset.

Laajempi tavoittavuus – Palvelu tavoittaa helposti kaikki hyvinvointialueella asuvat.

Ennaltaehkäisevä vaikutus – Tukee omaishoitajien jaksamista, vähentää uupumusta ja voi ehkäistä tilanteen kriisiytymistä.

Monipuolinen tuki – Mahdollisuus yhdistää eri asiantuntijoita ja palveluita helposti ja joustavasti.

Helppo käyttöönotto – Ei vaadi suuria resursseja tai tiloja.

Verkostoituminen – Vahvistaa yhteistyötä omaishoitoperheiden parissa työskentelevien kesken.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat läheistään hoitavat. Omaishoidon tuen sopimus ei ole edellytys etäryhmään osallistumiseen. Erityisesti pyritään tavoittamaan omaishoitajia, joiden on vaikea sitovan omaishoitotilanteen takia lähteä pois kotoa. 

Etäryhmätoiminnan kohderyhmää on tarkoituksenmukaista rajata, jotta toiminta vastaa osallistujien tarpeisiin ja mahdollistaa vertaisuuden kokemuksen esimerkkinä muistisairaiden omaishoitajat, erityistä tukea tarvitsevien lasten vanhemmat.

Asiakasymmärrystä kerätään pilottien aikana ja jälkeen. Pilotteja on mahdollista muokata ketterästi myös pilotin aikana osallistujilta tulleiden toiveiden ja kokemusten mukaan  tai seuraavaa pilottia suunnitellessa.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Hyvinvointialue ei jatka toimintamallin toteuttamista omana toimintanaan, mutta mallin juurruttamista on tuettu ohjaamalla ja markkinoimalla sitä kolmannen sektorin toimijoille.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Etäryhmä koettiin pääosin toimivaksi, hyödylliseksi ja hyvin järjestetyksi. Osallistujat arvostivat ohjaajien tukea ja ryhmän ilmapiiriä, vaikka osa kaipasi pidempää kestoa ja kasvokkaisia tapaamisia. Teknisiä haasteita esiintyi jonkin verran, mutta ne eivät merkittävästi heikentäneet kokonaiskokemusta.

Arviointiasteikko on 1 = täysin eri mieltä, 5 = täysin samaa mieltä.

Etäyhteyden käyttö

Etäyhteys koettiin pääosin toimivaksi (keskiarvo 4,3 / 5).

Ryhmäkokemus innosti etälaitteiden käyttöön kohtalaisesti (keskiarvo 3,3).

Yhteenveto: Etäyhteys toimi hyvin, mutta ryhmän vaikutus teknologian käyttöön oli vaihtelevaa.

Ryhmässä käsitellyt aiheet

Aiheet tukivat hyvinvointia (keskiarvo 4,1).

Tarjosivat uutta tietoa ja ideoita (keskiarvo 4,1).

Yhteenveto: Sisältö oli osallistujien mielestä hyödyllistä ja informatiivista.

Ajankäyttö

Tapaamisten määrä, kellonajat ja keskusteluajan määrä koettiin sopiviksi (keskiarvot 4,1–4,9).

Tapaamisten kesto sai erityisen korkean arvion (keskiarvo 4,9).

Vapaa palaute: Toivottiin pidempää ryhmäjaksoa ja iltapäiväaikoja.

Yhteenveto: Ajankäyttö oli hyvin suunniteltu, mutta osa olisi kaivannut lisää tapaamiskertoja.

Ryhmäkokemus ja tunnelma

Osallistujat kokivat kuuluvansa ryhmään ja pystyivät ilmaisemaan itseään (keskiarvot 4,4–4,7).

Turvallisuuden tunne ja ryhmään tulo koettiin myönteisesti.

Yhteenveto: Ryhmän ilmapiiri oli lämmin ja osallistava.

Avoin palaute 

Ohjaajat saivat kiitosta kannustavuudesta ja hyvästä järjestämisestä.

Toivottiin ryhmän jatkumista keväällä.

Kasvokkaisia tapaamisia pidettiin parempina kuin etäryhmiä.

Äänenlaatuun liittyviä teknisiä ongelmia mainittiin.

Toivottiin lisää ryhmiä ja iltapäiväaikoja.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Vinkit ja muistilista toimintamallin soveltajille ja etäryhmätoiminnan aloittamiseen:

  • Vastuuhenkilöiden nimeäminen 
  • Perehtyminen etäryhmien ohjaamiseen
    • Etänä vuorovaikutus on erilaista ja vaatii enemmän ohjausta. 
  • Perehtyminen tekniseen toteutukseen, onko mahdollisuus lainaksi annettaviin laitteisiin.
    • Toimivat yhteydet vahvistavat positiivisia kokemuksia etätoimintaa kohtaan.
  • Kartoita mahdolliset yhteistyökumppanit
  • Tietosuoja-asioihin perehtyminen
  • Kohderyhmä
    • Mieti tarkasti, jotta vertaistuki toteutuu.
    • Ryhmän kokoa on tärkeä pohtia. Mikä on hyvä lukumäärä osallistujia, jotta ryhmä pysyy ryhmänä, vaikka joku on pois (min 4 hlö). 
  • Toiminnan aikataulutus
    • Kestoksi 6-8 viikkoa todettu sopivimmaksi.
    • Viikossa sopiva määrä 1-2 (4 kertaa oli liikaa)
  • Sisällön suunnittelutyö mahdollisten kumppaneiden kanssa.
    • Huomioi kohderyhmä huolella, onko erityispiirteitä?
    • Asiantuntijat/vierailijat sekä toiminnalliset harjoitukset toimivia.
    • Sisältö vastaa omaishoitajien tarpeeseen
    • Rakenne: virittäytyminen aiheeseen tai alkujumppa, tiedollinen/keskusteluosuus, loppurentoutus oli toimiva.
    • Työntekijöiden vastuiden sopiminen sisällön suunnittelusta.
  • Markkinointi, aloita ajoissa. Etätoimintaa kohtaan vielä ennakkoluuloja.
    • Materiaalin teko 
    • Monipuolisesti eri kanavia hyödyntäen (Some-kanavat, jaettavat esitteet/flaijerit, palvelupolut, henkilökohtainen ohjaus, perinteinen media)
    • Kaikkien omaishoitoperheitä kohtaavien tahojen (yhdistykset, kunnat, sote) informointi ja voivatko he osallistua markkinointiin omien kanaviensa kautta.
  • Ilmoittautuminen
    • Tarvitaanko/kuka vastaanottaa?
    • Onko asiakkaalla tarvittavat laitteet ja osaako käyttää niitä. Tuen järjestäminen tarvittaessa.
  • Toteutus
    • Vastuunjako sisällön toteuttamisesta
    • Teknisiin ongelmiin varautuminen
  • Arviointi ja palaute
    • Miten seuraat tavoitteiden saavuttamista ja ryhmän toteutumista ja keräät osallistujilta palautetta?

Kehittämisen vaihe

Kehitteillä

Ilmiöt