Omaishoidon etäryhmätoiminta, Päijät-Hämeen hyvinvointialue, (RRP2, P4, I1)

Tiivistelmä

Etäryhmätoiminta tukee omaishoitoperheen hyvinvointia. Lisää voimavaroja ja tarjoaa emotionaalista tukea omaistaan hoitavalle sekä mahdollistaa vertaistuen saamisen helposti ja joustavasti. Etäryhmätoiminta auttaa omaishoitajaa löytämään omaa hyvinvointia tukevia keinoja vertaisten ja ammattilaisten avulla. Ryhmät kokoontuvat säännöllisesti verkossa ja tarjoavat tietoa, tukea ja neuvoja omaishoitajille.

Miksi omaishoitajana kannattaa osallistua etäryhmätoimintaan?

Helppo saavutettavuus – Voi osallistua kotoa käsin.

Vertaistuki – Mahdollisuus keskustella muiden samassa tilanteessa olevien kanssa.

Asiantuntijatieto – Ryhmässä voi saada neuvoja ja tietoa asiantuntijoilta.

Mielen hyvinvointi – Vähentää yksinäisyyttä ja tarjoaa emotionaalista tukea.

Digilaitteet tutuksi – Helppo tapa tutustua digilaitteiden käyttöön.

Miksi hyvinvointialueen, kunnan ja/tai järjestön kannattaa järjestää etäryhmätoimintaa omaishoitajille?

Kustannustehokkuus – Etätoiminta on edullisempaa kuin fyysiset tapaamiset.

Laajempi tavoittavuus – Palvelu tavoittaa helposti kaikki hyvinvointialueella asuvat.

Ennaltaehkäisevä vaikutus – Tukee omaishoitajien jaksamista, vähentää uupumusta ja voi ehkäistä tilanteen kriisiytymistä.

Monipuolinen tuki – Mahdollisuus yhdistää eri asiantuntijoita ja palveluita helposti ja joustavasti.

Helppo käyttöönotto – Ei vaadi suuria resursseja tai tiloja.

Verkostoituminen – Vahvistaa yhteistyötä omaishoitoperheiden parissa työskentelevien kesken.

Kohderyhmä

Ammattilaiset

Ikäihmiset

Kehitysvammaiset, vammaiset

Omaiset

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Omaishoitajien ja -hoidettavien kuormittuneisuus lisääntyi koronapandemian aikana yhteiskunnan palveluiden rajoittuneisuuden vuoksi. Koronapandemia vaikutti merkittävästi omaishoitajien ja omaishoidettavien arkeen. Yhteiskunnan palvelut olivat heikommin saatavissa, jolloin omaishoitajien ja -hoidettavien kuormitus lisääntyi entisestään. Tähän pyritään vastaamaan kehittämällä uusia palvelumuotoja omaishoitajien ja hoidettavien kasvaneisiin tuen tarpeisiin sekä tiivistämällä yhteistyötä eri toimijoiden välillä.

Omaishoidon varhaisen tuen kehittäminen linkittyy Päijät-Hämeen hyvinvointialue- ja palvelustrategiaan. Linjauksissa on nostettu esiin ennaltaehkäisevien, varhaisen toiminnan ja kotona asumista edistäviä palvelujen vahvistaminen. Omaishoitajien ja -hoidettavien varhaisen tuen palveluiden kehittäminen ja omaishoitajien jaksamisen tukeminen on asetettu yhdeksi tavoitteeksi ikääntyneiden palveluiden järjestämissuunnitelmassa.

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Omaishoitajat tekevät yhteiskunnallisesti merkittävää työtä läheistensä hyvinvoinnin eteen, mutta samalla he ovat usein kuormittuneita sekä fyysisesti että henkisesti. Jaksamisen tukeminen on keskeinen osa omaishoitajien hyvinvoinnin edistämistä, ja siihen tarvitaan monipuolisia ja saavutettavia tukimuotoja. Yksi kasvava ja potentiaalinen menetelmä on etäryhmätoiminta.

Digitaalisten palveluiden kehittäminen ja saavutettavuuden lisääminen ovat keskeisiä teemoja niin valtakunnallisesti kuin hyvinvointialueiden kehittämistyössä. Etäryhmätoiminta tarjoaa joustavan ja saavutettavan tavan osallistua vertaistukeen, ohjattuun toimintaan ja ammatilliseen neuvontaan.

Päijät-Hämeen hyvinvointialueella on noin 900 sopimusomaishoitajaa, mutta huomattavasti enemmän henkilöitä, jotka huolehtivat läheisestään sitovassa omaishoitotilanteessa ilman virallista sopimusta. Tämä osoittaa tarpeen kehittää tukimuotoja, jotka tavoittavat laajasti eri elämäntilanteissa olevat omaishoitajat.

Etätoiminnan juurtuminen osaksi omaishoitajien tukipalveluja edellyttää tiivistä yhteistyötä hyvinvointialueiden, kuntien ja järjestöjen välillä. Lisäksi toimintaympäristön jatkuva arviointi ja kehittäminen on tärkeää, jotta palvelut vastaavat käyttäjien tarpeisiin ja ovat teknisesti saavutettavia.

Etätoiminta ei korvaa fyysisiä kohtaamisia, mutta se voi merkittävästi vahvistaa omaishoitajien tukiverkostoja ja hyvinvointia, kun se toteutetaan yhteistyössä ja käyttäjälähtöisesti. Se tarjoaa mahdollisuuden osallistua omista lähtökohdista käsin – asuinpaikasta riippumatta.

Omaishoitajien arki on usein hyvin sitovaa ja kuormittavaa. Pitkäaikainen hoitovastuu voi vaikuttaa merkittävästi omaishoitajan hyvinvointiin, jaksamiseen ja kykyyn huolehtia itsestä. Sitova tilanne saattaa rajoittaa omaishoitajien mahdollisuuksiaan sosiaaliseen kanssakäymiseen sekä ylläpitää sosiaalisia suhteita. Etäryhmätoimintaan pyritään erityisesti tavoittamaan ne omaistaan hoitavat, jotka eivät ole hakeutuneet vertaistuen piiriin esim. sitovan omaishoitotilanteen takia.

Omaishoidettavat voivat myös kokea yksinäisyyttä, jolla on vaikutusta heidän hyvinvointiinsa. Sairaudet ja toimintakyvyn rajoitteet voivat vähentää heidän sosiaalisia kontaktejaan ja lisätä eristäytymistä.

Etäryhmätoiminnassa pääpaino on omaishoitoperheen hyvinvoinnin tukemisessa, omaishoitajan voimavarojen tunnistamisessa ja vahvistamisessa sekä vertaistuen mahdollistamisessa. Tavoitteena on tarjota myös ikääntyneille omaishoidettaville mahdollisuutta osallistua ryhmämuotoiseen toimintaan.

Kohderyhmänä ovat läheistään hoitavat. Omaishoidon tuen sopimus ei ole edellytys etäryhmään osallistumiseen. Erityisesti pyritään tavoittamaan omaishoitajia, joiden on vaikea sitovan omaishoitotilanteen takia lähteä pois kotoa.

Etäryhmätoiminnan kohderyhmää on tarkoituksenmukaista rajata, jotta toiminta vastaa osallistujien tarpeisiin ja mahdollistaa vertaisuuden kokemuksen esimerkkinä muistisairaiden omaishoitajat, erityistä tukea tarvitsevien lasten vanhemmat.

Asiakasymmärrystä kerätään pilottien aikana ja jälkeen. Pilotteja on mahdollista muokata ketterästi myös pilotin aikana osallistujilta tulleiden toiveiden ja kokemusten mukaan tai seuraavaa pilottia suunnitellessa.

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Tavoitteena on, että omaishoitajien kuormittuneisuus vähenee, omaishoitajien ja -hoidettavien subjektiivinen hyvinvointi kasvaa. Omaishoitajat saavat emotionaalista tukea, apua käytännön asioissa sekä hoidon ja hoivan koordinaatiota.

Etäryhmätoiminta tukee omaishoitoperheen hyvinvointia. Lisää voimavaroja ja tarjoaa emotionaalista tukea omaistaan hoitavalle sekä mahdollistaa vertaistuen saamisen. Toiminnalla halutaan myös vahvistaa hoitajan ja hoidettavan välistä yhteyttä, joka hoidettavan toimintakyvyn heikkenemisen myötä on saattanut muuttua.

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Tavoitteen saavuttamista seurataan seuraavien mittareiden avulla.

Jokaisen tapaamiskerran jälkeen mitataan välitöntä palautetta ja fiilistä järjestelmän mahdollistamalla tavalla kuten hymiöillä ja peukuilla.

Pilottiryhmän päättymisen jälkeen tehdään kysely, jossa mitataan osallistujien kokemuksia ja mielipiteitä väittämillä Likertin-asteikolla (1-5). Kyselyn sisällöt on:

Kokemukseni etäyhteyden käytöstä
Ryhmässä käsitellyt aiheet
Ajankäyttö
Ryhmässä toimiminen ja tunnelma
Palaute ryhmänohjaajille
Vapaa sana

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Tuki ja resurssien varmistaminen ovat keskeisiä toimintamallin juurruttamiseksi. Toimintamalli tulee sisällyttää organisaation rakenteisiin ja palveluprosesseihin.
Henkilöstön osallistuminen suunnitteluun ja osaamisen varmistaminen etäväitteiseen toimintaan varmistavat onnistuneen lopputuloksen.
Laitehallinta ja käytön tuki, mikäli ei käytetä osallistujien omia laitteita.
Yhteistyöverkostojen rakentaminen ja muiden kumppanien mukaan ottaminen tukee mallin laajentamista ja juurtumista eri toimintaympäristöihin.
Viestintä ja etäryhmätoiminnan näkyväksi tekeminen ovat erittäin keskeisiä asioita uuden toiminnan alkaessa.
Säännöllinen seuranta ja arviointi esim. asiakaskokemukset ja toiminnan vaikutukset.

Toimintamallin ydinsisältö