Omaishoidon etäryhmätoiminta, Päijät-Hämeen hyvinvointialue, (RRP, P4, I1)
Etäryhmätoiminta tukee omaishoitoperheiden hyvinvointia tarjoamalla vertaistukea, emotionaalista tukea sekä keinoja omaishoitajan jaksamisen vahvistamiseen ammattilaisten ja vertaisten avulla verkossa.
Toimintamallin nimi
Etäryhmätoiminta tukee omaishoitoperheiden hyvinvointia tarjoamalla vertaistukea, emotionaalista tukea sekä keinoja omaishoitajan jaksamisen vahvistamiseen ammattilaisten ja vertaisten avulla verkossa.
Kuva
Etäryhmätoiminta tukee omaishoitoperheen hyvinvointia. Lisää voimavaroja ja tarjoaa emotionaalista tukea omaistaan hoitavalle sekä mahdollistaa vertaistuen saamisen helposti ja joustavasti. Etäryhmätoiminta auttaa omaishoitajaa löytämään omaa hyvinvointia tukevia keinoja vertaisten ja ammattilaisten avulla. Ryhmät kokoontuvat säännöllisesti verkossa ja tarjoavat tietoa, tukea ja neuvoja omaishoitajille.
Miksi omaishoitajana kannattaa osallistua etäryhmätoimintaan?
Helppo saavutettavuus – Voi osallistua kotoa käsin.
Vertaistuki – Mahdollisuus keskustella muiden samassa tilanteessa olevien kanssa.
Asiantuntijatieto – Ryhmässä voi saada neuvoja ja tietoa asiantuntijoilta.
Mielen hyvinvointi – Vähentää yksinäisyyttä ja tarjoaa emotionaalista tukea.
Digilaitteet tutuksi – Helppo tapa tutustua digilaitteiden käyttöön.
Miksi hyvinvointialueen, kunnan ja/tai järjestön kannattaa järjestää etäryhmätoimintaa omaishoitajille?
Kustannustehokkuus – Etätoiminta on edullisempaa kuin fyysiset tapaamiset.
Laajempi tavoittavuus – Palvelu tavoittaa helposti kaikki hyvinvointialueella asuvat.
Ennaltaehkäisevä vaikutus – Tukee omaishoitajien jaksamista, vähentää uupumusta ja voi ehkäistä tilanteen kriisiytymistä.
Monipuolinen tuki – Mahdollisuus yhdistää eri asiantuntijoita ja palveluita helposti ja joustavasti.
Helppo käyttöönotto – Ei vaadi suuria resursseja tai tiloja.
Verkostoituminen – Vahvistaa yhteistyötä omaishoitoperheiden parissa työskentelevien kesken.
Omaishoitajat tekevät yhteiskunnallisesti merkittävää työtä läheistensä hyvinvoinnin eteen, mutta samalla he ovat usein kuormittuneita sekä fyysisesti että henkisesti. Jaksamisen tukeminen on keskeinen osa omaishoitajien hyvinvoinnin edistämistä, ja siihen tarvitaan monipuolisia ja saavutettavia tukimuotoja. Yksi kasvava ja potentiaalinen menetelmä on etäryhmätoiminta.
Digitaalisten palveluiden kehittäminen ja saavutettavuuden lisääminen ovat keskeisiä teemoja niin valtakunnallisesti kuin hyvinvointialueiden kehittämistyössä. Etäryhmätoiminta tarjoaa joustavan ja saavutettavan tavan osallistua vertaistukeen, ohjattuun toimintaan ja ammatilliseen neuvontaan.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueella on noin 900 sopimusomaishoitajaa, mutta huomattavasti enemmän henkilöitä, jotka huolehtivat läheisestään sitovassa omaishoitotilanteessa ilman virallista sopimusta. Tämä osoittaa tarpeen kehittää tukimuotoja, jotka tavoittavat laajasti eri elämäntilanteissa olevat omaishoitajat.
Etätoiminnan juurtuminen osaksi omaishoitajien tukipalveluja edellyttää tiivistä yhteistyötä hyvinvointialueiden, kuntien ja järjestöjen välillä. Lisäksi toimintaympäristön jatkuva arviointi ja kehittäminen on tärkeää, jotta palvelut vastaavat käyttäjien tarpeisiin ja ovat teknisesti saavutettavia.
Etätoiminta ei korvaa fyysisiä kohtaamisia, mutta se voi merkittävästi vahvistaa omaishoitajien tukiverkostoja ja hyvinvointia, kun se toteutetaan yhteistyössä ja käyttäjälähtöisesti. Se tarjoaa mahdollisuuden osallistua omista lähtökohdista käsin – asuinpaikasta riippumatta.
Kohderyhmänä ovat läheistään hoitavat. Omaishoidon tuen sopimus ei ole edellytys etäryhmään osallistumiseen. Erityisesti pyritään tavoittamaan omaishoitajia, joiden on vaikea sitovan omaishoitotilanteen takia lähteä pois kotoa.
Etäryhmätoiminnan kohderyhmää on tarkoituksenmukaista rajata, jotta toiminta vastaa osallistujien tarpeisiin ja mahdollistaa vertaisuuden kokemuksen esimerkkinä muistisairaiden omaishoitajat, erityistä tukea tarvitsevien lasten vanhemmat.
Asiakasymmärrystä kerätään pilottien aikana ja jälkeen. Pilotteja on mahdollista muokata ketterästi myös pilotin aikana osallistujilta tulleiden toiveiden ja kokemusten mukaan tai seuraavaa pilottia suunnitellessa.
- Tuki ja resurssien varmistaminen ovat keskeisiä toimintamallin juurruttamiseksi. Toimintamalli tulee sisällyttää organisaation rakenteisiin ja palveluprosesseihin.
- Henkilöstön osallistuminen suunnitteluun ja osaamisen varmistaminen etäväitteiseen toimintaan varmistavat onnistuneen lopputuloksen.
- Laitehallinta ja käytön tuki, mikäli ei käytetä osallistujien omia laitteita.
- Yhteistyöverkostojen rakentaminen ja muiden kumppanien mukaan ottaminen tukee mallin laajentamista ja juurtumista eri toimintaympäristöihin.
- Viestintä ja etäryhmätoiminnan näkyväksi tekeminen ovat erittäin keskeisiä asioita uuden toiminnan alkaessa.
- Säännöllinen seuranta ja arviointi esim. asiakaskokemukset ja toiminnan vaikutukset.
Etäryhmä koettiin pääosin toimivaksi, hyödylliseksi ja hyvin järjestetyksi. Osallistujat arvostivat ohjaajien tukea ja ryhmän ilmapiiriä, vaikka osa kaipasi pidempää kestoa ja kasvokkaisia tapaamisia. Teknisiä haasteita esiintyi jonkin verran, mutta ne eivät merkittävästi heikentäneet kokonaiskokemusta.
Arviointiasteikko on 1 = täysin eri mieltä, 5 = täysin samaa mieltä.
Etäyhteyden käyttö
Etäyhteys koettiin pääosin toimivaksi (keskiarvo 4,3 / 5).
Ryhmäkokemus innosti etälaitteiden käyttöön kohtalaisesti (keskiarvo 3,3).
Yhteenveto: Etäyhteys toimi hyvin, mutta ryhmän vaikutus teknologian käyttöön oli vaihtelevaa.
Ryhmässä käsitellyt aiheet
Aiheet tukivat hyvinvointia (keskiarvo 4,1).
Tarjosivat uutta tietoa ja ideoita (keskiarvo 4,1).
Yhteenveto: Sisältö oli osallistujien mielestä hyödyllistä ja informatiivista.
Ajankäyttö
Tapaamisten määrä, kellonajat ja keskusteluajan määrä koettiin sopiviksi (keskiarvot 4,1–4,9).
Tapaamisten kesto sai erityisen korkean arvion (keskiarvo 4,9).
Vapaa palaute: Toivottiin pidempää ryhmäjaksoa ja iltapäiväaikoja.
Yhteenveto: Ajankäyttö oli hyvin suunniteltu, mutta osa olisi kaivannut lisää tapaamiskertoja.
Ryhmäkokemus ja tunnelma
Osallistujat kokivat kuuluvansa ryhmään ja pystyivät ilmaisemaan itseään (keskiarvot 4,4–4,7).
Turvallisuuden tunne ja ryhmään tulo koettiin myönteisesti.
Yhteenveto: Ryhmän ilmapiiri oli lämmin ja osallistava.
Avoin palaute
Ohjaajat saivat kiitosta kannustavuudesta ja hyvästä järjestämisestä.
Toivottiin ryhmän jatkumista keväällä.
Kasvokkaisia tapaamisia pidettiin parempina kuin etäryhmiä.
Äänenlaatuun liittyviä teknisiä ongelmia mainittiin.
Toivottiin lisää ryhmiä ja iltapäiväaikoja.
Kansikuva
