Omaishoidon palveluvalikko, Ikääntyneiden perhehoitomallin kehittäminen, Helsinki, (RRP P4, I1)
Ikääntyneiden perhehoidolla tarkoitetaan ikääntyneen hoivan ja huolenpidon järjestämistä perhehoitajan tai hoidettavan kodissa, minkä toteuttaa tehtävään soveltuva ja ennakkovalmennuksen käynyt perhehoitaja (perhehoitolaki 263/2015).
Toimintamallia ohjaa eri lait, strategiat, ja toimintasuunnitelmat. Omaishoidon palveluvalikon kehittämistyö perustuu osana Helsingin kaupunkistrategiaan, jossa on mainittu omaishoidon kehittäminen painopisteenä, ”Omaishoidon merkitys ja arvo kasvavat väestön ikääntyessä. Kaupunki huolehtii omaishoitajien jaksamisesta ja tuesta.” Helsingin vuoden 2024 toimintasuunnitelmaan on kirjattu, "Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluissa tuemme omaishoitajien jaksamista tehostamalla lakisääteisten vapaiden käyttöä ja turvaamme muiden omaishoidon jatkumiseen tähtäävien palvelujen käyttöä. Sujuvoitamme omaishoidon tuen hakemusten käsittelyprosessia. Lisäämme yhteisöllistä asumista ja valmistelemme ikääntyneiden perhehoitoa siten, että se on otettavissa palveluvalikoimaan vuonna 2025."
Ikääntyneiden perhehoito on valtakunnallisesti kasvava kevyen tuen palvelumuoto, joka on sosiaalihuoltolain (2014/1301) 14 §:n mukaista sosiaalipalvelua. Perhehoidon järjestäminen, tuottaminen ja toteuttaminen on Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialanvastuulla.
Helsingin ikääntyneiden palveluvalikkoon tarvitaan monipuolisempaa palvelutarjontaa, jolla pystytään vastata erilaisten asiakkaiden oikea-aikaiseen palvelutarpeeseen ja tukea ikääntyneiden kotona asumista. Ikääntyneiden lyhytaikainen perhehoitoa on yksilöllinen ja inhimillinen osa- tai ympärivuorokautinen hoivan ja huolenpidon palvelumuoto, jossa koti on asiakkaan toimintaympäristönä. Tuttu ympäristö, joka tukee asiakkaan toimintakykyä ja itsenäisyyttä. Perhehoito soveltuu käytettäväksi monin eri tavoin, kuten tukemaan
- Yksin asuvien kotona pärjäämistä
- Omaishoidontuen lakisääteisten vapaiden käyttämistä
- Sairaalasta kotiutumisen tuki- ja kuntoutusvaiheena
- Kriisipaikkana
Perhehoidon kuntouttavat vaikutukset ovat suuria kaikilla osa-alueilla ja se tukee asiakkaan toimintakykyä monella eri tasolla, kuten
- Omatoimisuuden vahvistamista
- Mahdollistavaa ja tukee asiakkaan osallisuuden vahvistamista
- Yksinäisyyden vähentämistä
- Mielen hyvinvoinnin tukemiseen
- Turvattomuuden poistamiseen
Perhehoito on yhteiskunnallisesti merkittävä ja taloudellisesti kustannustehokas palvelumuoto, jolloin varhaisena tukimuotona käytettävänä se ennaltaehkäisee asiakkaan raskaampien palvelujen tarvetta. Perhehoito toimii elinkeinona perhehoitajille, jonka avulla mahdollistetaan perhehoitajien työurien pituutta
Helsingissä ei ole ollut aiemmin tarjolla ikääntyneiden perhehoitoa. Toimintamallin pilotointijakson (2024-2025) tavoitteena on selvittää
- vastaako perhehoito ikääntyneiden tarpeisiin
- lisääkö palvelun käyttö omaishoitajien lakisääteisten vapaiden pitämistä ja
- miten palvelu toimii osana Helsingin ikääntyneiden palveluvalikkoa
Osaprojektia on koordinoinut projektiasiantuntija.
Projektiasiantuntija on tehnyt osaprojektin selvitystyön ja koordinoinut osaprojektin etenemistä palveluiden toiminnan puolelle yhdessä henkilöstön kanssa.
Osaprojektin kehitystyötä on ollut tukemassa moniammatillinen ydinryhmä, jossa on käyty läpi eri näkökulmia ja huomioita kehitettäviä toimintoja kohtaan. Eri kehitysprosesseja on työstetty eri toimijoiden kanssa, kuten asiakasohjauksen, hallintoassistenttien ja sisäisten verkostojen, kuten lastensuojelun ja vammaisten perhetyön, sekä kotihoidon ja aikuissosiaalityön kanssa.
Projektiasiantuntija on vastannut osaprojektin linjauksista yhdessä Sairaala-, kuntoutus- ja hoivan-, sekä Arviointitoiminnan johdon kanssa.
Osaprojektin ajalle on nimetty pilotointi- ryhmä henkilöstöstä, jotka ovat olleet sitoutuneita kehitettävää palvelua kohtaan muun muassa osallistumalla erilaisiin työpajoihin ja koulutuksiin.
Eri hyvinvointialueiden, sekä järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö on ollut eriarvoisen merkityksellistä kehittämistyön perustaksi.
Helsingin ikääntyneiden palveluvalikkoon kehitetään uusi toimintamalli, ikääntyneiden perhehoito, joka tukee asiakkaiden kotina asumista. Toimintamallilla tuetaan ikääntyneiden kotona asumista kevyemmillä palvelumuodoilla.
Parannetaan helsinkiläisten ikääntyneiden palveluita kehittämällä ja tuottamalla yksilöiden eri palvelutarpeisiin vastaavia palvelumuotoja. Mahdollistetaan omaishoitoasiakkaille oikeatyyppisen tuen löytyminen, ja näin ollen tuetaan omaishoitajia lakisääteisten vapaapäivien pitämisessä.
Toimintamalli on käynnistetty, ikääntyneiden perhehoidon pilotointijakso on käynnissä 1.10.2024-31.12.2025.
Pilotointijakson aikana on saatu mitattua vaikuttavuudenarviointia siitä, onko helsinkiläisillä ikääntyneillä tarvetta ikääntyneiden perhehoidolle, sekä millaisia perhehoidon muotoja eri asiakasryhmät hyödyntävät.
Asiakkaan toimintakyvyn arviointi. RAI- pisteytys on huomioitu ikääntyneiden perhehoidon myöntämisen perusteissa (Kyllä).
Myöntämisen perusteita on analysoitu, miten ne ovat toimineet osana toimintamallia (Kyllä); miten asiakassijoitukset on saatu toteutettua myöntämisen perusteiden pohjalta, miten ne ovat toteutuneet käytännön tasolla. Henkilöstölle on teetetty kysely (03/2025) myöntämisen perusteiden toimivuudesta ja kehittämistarpeista. Yksinasuvien kohdalla tarkennetaan ja sovelletaan myöntämisen perusteita. Jatketaan pilotointijakson aikana myöntämisen perusteiden analysointia.
Palvelun käyttäminen perustuu yksilölliseen asiakastarpeeseen, jossa on huomioitu eri asiakasryhmät (omaishoitoasiakkaat, yksin asuvat, ruotsinkieliset) (Kyllä). Pilotointijakson aikaiset omaishoitoasiakkaat ovat käyttäneet osavuorokautista 6 tuntia perhehoitoa, ja yksinasuvat ympärivuorokautista perhehoitoa. Toimintamallia pystytään toteuttamaan myös ruotsinkielisille asiakkaille.
Kustannusvaikuttavuuden selvittäminen: Realistisia kustannusvaikutuksia on vielä liian varhaista todeta. Perhehoito on vielä asiakkailla täydentävänä palveluna muiden palveluiden rinnalla, täyttä muiden palveluiden korvattavauutta ei vielä voida todeta. Analysointia on suoritettu perhehoito versus muut asiakkaiden käytetyimmät avohuollon palvelut.
- Perhehoito 3 tuntia on verrattu kotihoidon 2 käynti/kotiin annettavan hoidon palveluseteli 3 tuntia
- Perhehoito 6 tuntia on verrattu päivätoimintaan 1 päivä
- Perhehoito 24 tuntia on verrattuna ympärivuorokautiseen lyhytaikaishoitoon
Perhehoito 3 tuntia on kaikissa hoitoisuusluokissa soteammattilaisen tuottamana kalliimpaa kuin kotihoidon ostopalveluissa, mutta halvempaa kuin oman tuotannon kotihoito ja palveluseteli.
Hoitoisuusluokassa 1 perhehoito 24 tuntia ja 6 tuntia on soteammattilaisen tuottamana kalliimpaa kuin osto- ja omana tuotantona.
Toimintamallin käyttöönottaminen asiakkaalle vaatii asiakas- ja palveluohjausta (Kyllä). Henkilöstö tulee kouluttaa ja heidän osaamistaan tulee vahvistaa, sekä saatavilla tulee olla päivitetyt ohjeet perhehoitosijoitusprosessiin liittyen, sekä asiakassegmentointia tulee tarkentaa.
Toimintamallin pilotointijaksolle osallistuvien perhehoitajien ja asiakkaiden määriä on kartoitettu, ja toimintamallia on kehitetty sen pohjalta (Kyllä). Perhehoitajia/perhekoteja on saatu rekrytoitua lisää. Kiertävät perhehoitajat, jotka tuottavat asiakkaalle hoivaa ja huolenpitoa kotiin, ovat aloittaneet toimintansa. Tämän toiminnan myötä nähdään, pystytäänkö pilotointijaksolla vastata asiakkaiden kotiin annettavan hoivan ja huolenpidon tarpeeseen.
Asiakas-, henkilöstö- ja perhehoitajakyselyt on toteutettu osana opinnäytetyötä yhteistyössä YAMK opiskelijan kanssa (Kyllä). Tulosten analysointi on käynnissä syksyn aikana.
Toimintamallin vakiinnuttaminen: Toimintamallin prosessit ovat alusta alkaen määritelty toimimaan toiminnan omissa prosesseissa, niin henkilöstön kuin järjestelmienkin osilta. Tämä helpottaa merkittävästi toimintamallin vakiinnuttamista pilotointijakson aikana ja sen jälkeen.
Osaprojekti on tehnyt selvitystyön palveluiden lähtökohdista, jossa on muun muassa tarkasteltu lainsäädännöllisiä ehtoja palveluille, sekä sisäisten ja lähi hyvinvointialueiden ikääntyneiden perhehoidon tilannekatsausta.
Osaprojektin aikana osallistetaan henkilöstöä kehitettäviä palveluita kohtaan.
Henkilöstölle laadittiin syksyllä 2023 Forms- kysely, jossa kartoitettiin ikääntyneiden perhehoidon ja henkilökohtaisen budjetoinnin tarpeita.
Osaprojektin kohderyhmänä toimivat ikääntyneet helsinkiläiset, jotka muodostuvat omaishoitoasiakasperheistä ja muista ikääntyneistä asiakkaista, kuten yksinasuvista.
Omaishoidon lakisääteisten vapaiden käyttöä tehostetaan eri palvelumuotoja kehittämällä. Ikääntyneiden perhehoito tarjoaa palvelumuodon kotihoidon ja pitkäaikaisen ympärivuorokautisen laitoshoidon välille, tukien asiakkaan kotona asumista kohdistamalla yksilöllisen hoivan ja huolenpidon palvelua oikea-aikaiseksi.
Asiakkaita, omaishoidon kokemusasiantuntijoita ja perhehoitajia on otettu mukaan kehittämistyöhön, ja ovat näin ollen päässeet ilmaisemaan näkemyksiään kehitettäviä palveluita kohtaan.
Henkilöstölle on tuotettu kysely syksyllä 2023, jossa on kartoitettu ikääntyneiden perhehoidon asiakasryhmiä ja -tarpeita.
Omaishoidon asiakkaille on laadittu omaishoitajakysely 2023- 2024, jossa on kartoitettu omaishoitajien jaksamista, ja tuen tarvetta. Kysely on toimitettu postitse niin suomen-, kuin ruotsinkielisenäkin. Kyselyyn on voinut vastata postitse tai sähköisesti.
Asiakkaille ja eri ammattikuntien henkilöstölle on pidetty avoin tilaisuus Perhehoidon- info, Kampissa helmikuussa 2024 , jossa asiakkailla on ollut mahdollisuus päästä kuulemaan ikääntyneiden perhehoidosta ja sen vaikuttavuudesta.
Kesällä 2025 on suoritettu asiakas-, henkilöstö- ja perhehoitajakyselyt miten pilotointijakso on toteutunut Helsingissä.