Omaishoitajan terveys- ja hyvinvointitarkastus, Päijät-Hämeen hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Tavoitteena on luoda yhtenäinen toimintamalli omaishoitajien terveys- ja hyvinvointitarkastuksiin P-H hyvinvointialueelle sekä ottaa käyttöön sähköinen esitietolomake, joka tukee omaishoitajan hyvinvoinnin arviointia ja ammattilaisten työskentelyä.
Omaishoidolla tarkoitetaan ikääntyneen, vammaisen tai sairaan henkilön hoitoa, jota antaa omainen tai muu läheinen henkilö. Omaishoitaja huolehtii läheisestään, joka ei selviydy arjesta omatoimisesti ja hoito ja huolenpito järjestetään kotioloissa. Sopimusomaishoitoa säätelee laki omaishoidon tuesta (937/2005). Omaishoidon tuki on hoidettavan henkilön sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa hyvinvointialue. Omaishoitolain mukaan omaishoitajaksi katsotaan henkilö, joka on tehnyt sopimuksen omaishoidosta hyvinvointialueen kanssa.
Omaishoidon tuki muodostuu hoidettavalle tarjottavista palveluista, hoitajalle maksettavasta hoitopalkkiosta ja oikeudesta vapaapäiviin sekä omaishoitoa tukevista palveluista, kuten omaishoitajan terveys- ja hyvinvointitarkastuksesta. Omaishoitajalla on oikeus maksuttomaan ja vapaaehtoiseen terveystarkastukseen ja tarkastusmahdollisuutta suositellaan tarjottavaksi kahden vuoden välein. Tarkastuksen tarkoituksena on edistää omaishoitajan terveyttä, jaksamista ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Päijät-Hämeen hyvinvointialueella on 8/2025 879 terveys- ja hyvinvointitarkastukseen oikeutettua omaishoitajaa.
Nykytilanne ja kehittämistarve
Päijät-Hämeessä omaishoitajille on tarjottu mahdollisuus hakeutua terveystarkastuksiin kahden vuoden välein. Tiedottaminen ja ohjaus ovat tapahtuneet pääasiassa omaishoidon sopimuksen teon yhteydessä asiakasohjauksen toimesta, ja tarkastukset on toteutettu alueen sote-keskuksissa. Sekä omaishoitajilta saadun palautteen että ammattilaisten havaintojen perusteella on tunnistettu tarve kehittää käytäntöjä, sillä tarkastuksiin liittyvät toimintamallit eivät ole yhtenäisiä hyvinvointialueen sisällä. Nykytilaa selvitettiin myös kyselyllä alueen sote-keskuksiin.
Strateginen yhteys
Hyvinvointialueen strategiassa painotetaan ennaltaehkäiseviä ja varhaisen toiminnan palveluja, yhdenvertaisuutta, asiakaslähtöisyyttä sekä kotona asumisen tukemista. Digitaalisten palveluiden hyödyntäminen tekee asioinnista sujuvampaa ja parantaa palvelujen saavutettavuutta. Terveystarkastusten kehittäminen linkittyy näihin tavoitteisiin. Samalla selkeytetään ohjauskäytäntöjä ja tarkastusten sisältöä, mikä parantaa sekä ammattilaisten työskentelyä että omaishoitajien kokemusta.
Kehittämistyöhön ovat osallistuneet terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden esihenkilöiden lisäksi omaishoitajien kanssa työskentelevät ammattilaiset, kuten terveydenhoitajat ja asiakasohjaajat sekä digipalveluiden kehittäjät.
Kehittämistyöstä on viestitty aktiivisesti omaishoidon verkostossa, mikä on mahdollistanut vuoropuhelun ja palautteen hyödyntämisen eri toimijoiden kesken. P-H Omaishoitajat ry:n rooli on ollut merkittävä myös asiakaskokemuksen keruun mahdollistamisessa.
Tavoitteena oli selvittää omaishoitajien terveystarkastusten nykytilaa Päijät-Hämeen hyvinvointialueella sekä luoda yhtenäinen toimintamalli, joka on valmis käyttöönotettavaksi.
Toimintamalli omaishoitajan terveystarkastukseen on luotu ja valmis käyttöönotettavaksi Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle.
kyllä/ei
Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi
Yhtenäisen toimintamallin käyttöönotto
- Sovitaan ajankohta
- Sisäinen ja ulkoinen viestintä
- Esitietolomakkeen käyttöönotto sähköisesti (Päijät-Sote-sovellus) ja paperiversiona. Tarvittavan ohjauksen ja tuen järjestäminen omaishoitajille.
Henkilöstön perehdytys ja koulutus
- Perehdytyksen järjestäminen omaishoitajien tarkastuksia tekeville ammattilaisille, sisältäen prosessin, fraasit, tilastoinnin ja Beepron käytön.
Prosessin omistajuuden selkeyttäminen
- Omistajuuden määrittäminen
- IMS-kuvaus
Seuranta ja arviointi
Kehittämistyön kohderyhmänä ovat sekä omaishoitajat että ammattilaiset asiakasohjauksessa ja sote-keskuksissa.
Asiakasymmärrystä on kerätty omaishoitajilta työpajassa, jossa kuultiin heidän ajatuksia ja ehdotuksia
-
Omaishoitajien terveystarkastuksen esitietolomakkeeseen
-
Omaishoitajan polkuun ajanvarauksesta tarkastuksen toteutumiseen.
Ammattilaisilta asiakasymmärrystä on kerätty kyselyllä, haastattelemalla, pyytämällä palautetta ja keskustelemalla kehittämistyön eri vaiheissa.
Kehittämistyö lähti liikkeelle lähtötilanteen selvittämisellä. Kyselyssä sote-keskuksiin sekä keskusteluissa asiakasohjaajien kanssa tuli esille, että
- Terveystarkastusten toteuttamisessa on eroja sote-keskusten välillä.
- Tarkastuksen sisältö painottuu enemmän fyysisen terveydentilan arviointiin kuin jaksamiseen tai omaishoitotilanteesta johtuviin kuormitustekijöihin ja niiden arviointiin ja ratkaisujen löytymiseen.
- Yhteistä kirjaamisen fraasia ei ollut.
- Toteutuneista tarkastuksista ei ollut luotettavaa tietoa saatavana.
- Ohjauksessa haasteena koettiin epätietoisuus tarkastuksen toteuttamisesta ja sisällöstä.
Alkukartoituksen jälkeen päätettiin lähteä edistämään omaishoitajan terveys- ja hyvinvointitarkastuksen toimintamallia. Toimintamalliin sisältyy:
- Prosessikuvaus
- Sähköisen esitietolomakkeen käyttöönotto
- Potilastietojärjestelmään fraasin luominen
- Tilastointiohjeet
Kehittämistyön toteutussuunnitelma
- Kysely nykytilasta sote-keskuksiin
- Alustavan prosessin kuvaaminen
- Työntekijöiden haastattelut ja keskustelu esihenkilöisen kanssa
- Syvennetään ja tarkennetaan kyselyn tuloksia ja saadaan asiakasymmärrystä miten prosessi toimisi parhaiten
- Esitietolomakkeen muotoilu
- Omaishoitajien työpaja
- Prosessin viimeistely
- Esitietolomake Päijät-Sote sovellukseen
- Fraasit potilastietojärjestelmään
- Palaute terveyden- ja sairaanhoitajilta
- Henkilöstön perehdytyksen suunnittelu ja toteutus
- Toimintamallin käyttöönotto
- Dokumentit ja prosessikuvaus IMS:n
-
Seuranta ja arviointi
Tiedottaminen ja avoin keskustelu koko kehittämistyön aikana!