Omaishoitajien mielen hyvinvointi puheeksi
Toimintamalli tarjoaa välineitä omaishoitajien mielen hyvinvointiin liittyvien tekijöiden tunnistamiseen, puheeksi ottamiseen ja vahvistamiseen. Se on tarkoitettu omaishoidon asiakasohjaajille ja omaishoitajia kohtaaville ammattilaisille.
Suomessa arvioidaan olevan noin 350 000 henkilöä, jotka ovat pääasiallisessa vastuussa läheisensä huolenpidosta. Noin 60 000 henkilöä toimii sitovassa ja vaativassa omaishoitotilanteessa. Omaishoito koskettaa eri ikäisiä ja erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Väestön ikääntyessä ja hoivan tarpeiden kasvaessa omaishoidon merkitys kasvaa entisestään.
Omaishoitoon liittyy monenlaisia kokemuksia, joista osa haastaa ja osa tukee omaishoitajan hyvinvointia ja jaksamista. Omaishoito on usein pitkäkestoista ja intensiivistä hoivaa, joka on sekä emotionaalisesti että fyysisesti vaativaa. Omaishoitajia kuormittavat esimerkiksi huoli läheisen voinnista ja omasta jaksamisesta, ongelmat palveluiden saatavuudessa sekä tulevaisuuden ennakoimattomuus.
Kuormitustekijöistä huolimatta läheisestä huolehtiminen antaa omaishoitajalle myös voimia. Se vahvistaa esimerkiksi tarpeellisuuden ja merkityksellisyyden kokemusta sekä omaishoitajan luottamusta siihen, että hänellä on kykyä selviytyä myös tulevista haasteista.
Omaishoitajan jaksamisesta riippuu paljon. Se vaikuttaa paitsi omaishoitajan elämänlaatuun ja terveyteen, myös hoidettavan läheisen hyvinvointiin ja hänen saamaansa hoitoon. Palvelujärjestelmässä ei kuitenkaan riittävästi huomioida omaishoitajan hyvinvointia, vaan tuen tarpeita tarkastellaan lähinnä hoidettavan läheisen ja tämän toimintakyvyn näkökulmasta.
Vuoden 2023 alusta siirtyi kunnilta hyvinvointialueille järjestämisvastuu sosiaali- ja terveyspalveluista, myös omaishoidon sopimuksista, palkkioista ja palveluista. Uusilla hyvinvointialueilla yhtenäistetään ja kehitetään omaishoidon palvelupolkuja. Tämä olisi oiva mahdollisuus myös omaishoitajien mielen hyvinvointia edistävien käytäntöjen juurruttamiseen pysyväksi osaksi hyvinvointialueiden omaishoidon ohjausta.
Kohderyhmänä ovat hyvinvointialueilla työskentelevät omaishoidon asiakasohjaajat sekä muut omaishoitajia kohtaavat ammattilaiset, kuten omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastuksia tekevät terveydenhoitajat, kotihoidon työntekijät ja järjestöjen työntekijät. Lisäksi kohderyhmänä ovat ammattilaisten ohjaustyössään kohtaamat omaishoitajat.
Tässä toimintamallissa omaishoitajalla tarkoitetaan henkilöä, joka pitää huolta perheenjäsenestään tai muusta läheisestään, joka sairaudesta, vammaisuudesta tai muusta erityisestä hoivan tarpeesta johtuen ei selviydy arjestaan omatoimisesti. Omaishoito on laajempi asia kuin pelkkä sopimusomaishoito, jossa omaishoitaja on tehnyt omaishoidon sopimuksen hyvinvointialueen kanssa.
Kehittämisen eri vaiheissa toimintamallia on ideoitu ja työstetty työpajoissa yhdessä omaishoidon asiakasohjaajien ja omaishoitajayhdistysten toimijoiden kanssa hankkeen toiminta-alueilla. Lisäksi aihetta on käsitelty vuorovaikutuksellisissa koulutustapahtumissa ammattilaisten ja omaishoitajien kanssa.
Mielen hyvinvointia voi vahvistaa kaikenlaisissa elämäntilanteissa. Aiheesta kannattaa keskustella jokaisen omaishoitajan kanssa.
Toimintamalli sisältää seuraavat omaishoitajan mielen hyvinvoinnin tukemiseen liittyvät asiat:
- Mielen hyvinvoinnin puheeksi ottaminen
- Omaishoitajan kannustaminen omasta mielen hyvinvoinnistaan huolehtimiseen
- Omaishoitajan rohkaiseminen järjestöjen tuen ja toiminnan pariin
- Yksilölliset palvelut ja tuki
- Huolen puheeksi ottaminen
Toimintamallissa on kuvattu omaishoitajan mielen hyvinvointiin vaikuttavia keskeisiä tekijöitä: arjen perusta, merkityksellisyyden kokemus, voimavarat, ihmissuhteet, suhde apua tarvitsevaan läheiseen, tunteet, elämänmuutokseen sopeutuminen ja avun vastaanottaminen. Lisäksi on koottu kysymyksiä, joiden avulla ammattilainen voi herätellä keskustelua näistä teemoista.
Jokainen tilanne on yksilöllinen, ja keskusteluun voi poimia niitä aiheita ja kysymyksiä, jotka siinä kohtaamisessa ovat tarpeellisia.
Voimavaroja korostavat kysymykset rohkaisevat omaishoitajaa kertomaan kokemuksistaan ja pohtimaan tilannetta eri näkökulmista. Ammattilaiselta tämä edellyttää pysähtymistä asian äärelle sekä kysymisen taitoa ja aitoa kuuntelua.
Mielen hyvinvoinnin vahvistamisessa pienet teot ja päivittäiset valinnat ovat avainasemassa. Ammattilainen voi tukea omaishoitajaa huomaamaan voimavarojaan ja huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan sekä jäsentämään, mikä auttaisi voimaan paremmin ja millaista tukea hän tarvitsee.
Ammattilaisen tehtävänä on tarjota aktiivisesti eri tukimuotoja ja kannustaa niiden hyödyntämiseen. Lisäksi tarvitaan valmiuksia tunnistaa ja kohdata tilanteet, joissa on huoli omaishoitajan hyvinvoinnista ja tilanteeseen tarvitaan enemmän apua.
Omaishoitajan mielen hyvinvoinnin ja jaksamisen kivijalka ovat yksilöllisiin tarpeisiin vastaavat ja riittävät palvelut. Niiden toteutumisesta on huolehdittava omaishoidon kaikissa muuttuvissa vaiheissa. Myös ilman omaishoitosopimusta toimivat on huomioitava.
Toimintamalli on kuvattu oppaassa:
Omaishoitajan mielen hyvinvoinnin tukeminen – Opas omaishoitajia kohtaaville ammattilaisille
Kuva
Kuva
Kaikki omaishoitajia työssään kohtaavat sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset voivat ottaa toimintamallin käyttöönsä ja hyödyntää sitä mielen hyvinvoinnista keskustelemisen tukena. Tämä ei välttämättä vaadi erityistä koulutusta tai lisäresursseja.
Jotta omaishoitajien mielen hyvinvoinnin tukeminen juurtuisi pysyväksi osaksi omaishoidon palveluita, on toimintamallin käyttöönotosta ja soveltamisen käytännöistä kuitenkin sovittava laajemmin organisaatiossa/työyksikössä ja sille tarvitaan johdon tuki.
Käyttöönoton lähtökohtana on, että omaishoitajien mielen hyvinvoinnin tukeminen nähdään tärkeäsi osaksi työntekijöiden työtehtäviä ja osaamista. Työntekijällä tulee olla mahdollisuus varata aikaa mielen hyvinvoinnista keskustelulle. Puheeksioton ja tukemisen käytännöt osana jokapäiväistä asiakastyötä tulee suunnitella työyhteisössä yhdessä, jotta niistä tulee vakiintunut tapa toimia. Mielen hyvinvoinnin edistämisessä on huomioitava sekä sopimusomaishoitajat että ilman omaishoitosopimusta toimivat.
Lisäksi on hyvä ottaa selvää alueella toimivista muista toimijoista, jotka ovat keskeisiä omaishoitajien hyvinvoinnin ja jaksamisen tukemisessa. Mitä omaishoitajia tukevia järjestöjä alueella toimii? Millaisia yhteistyökäytäntöjä voidaan sopia, jotta omaishoitajat saavat niistä tiedon ja rohkaistuvat osallistumaan järjestöjen toimintaan? Entä miten toimitaan silloin, kun huoli omaishoitajan voinnista ja jaksamisesta on suuri ja hänet tulee ohjata esimerkiksi terveydenhuollon palveluihin? Etukäteen luotu suunnitelma ja olemassa olevat yhteistyösuhteet auttavat, kun asia on ajankohtainen.
Työntekijöille kannattaa myös järjestää koulutusta mielen hyvinvoinnin vahvistamisesta. Hankkeen aikana pilottialueiden asiakasohjaajille ja muille ammattilaisille toteutettiin koulutuksia esimerkiksi mielen hyvinvoinnin puheeksi ottamisesta ja tukemisen keinoista, voimavaralähtöisyydestä ja itsemyötätunnon vahvistamisesta, omaishoidon muutostilanteisin liittyvistä tunteista ja voimavaroista sekä kriisissä olevan omaishoitajan kohtaamisesta. Koulutuksista saatiin uutta tietoa, näkökulmia, työvälineitä, motivaatiota sekä vahvistusta omille toimintavoille omaishoitajien kohtaamistilanteisiin.
Omaishoitajaliitossa tullaan jatkossakin järjestämään koulutustilaisuuksia ja tuottamaan materiaalia hyvinvoinnin teemoista omaishoitajia kohtaaville toimijoille . Omaishoitajaliiton verkkosivuilla on mielen hyvinvoinnin tietopankki, joka sisältää tietoa, harjoituksia, podcasteja ja videoita. Ammattilainen voi hyödyntää tietopankkia työnsä tukena, esimerkiksi oman osaamisensa vahvistamiseksi tai käyttämällä tietopankin sisältöjä puheeksi ottamisen tukena. Tietopankista kannattaa vinkata myös omaishoitajille.
Palautteiden mukaan toimintamalli edistää omaishoitajien hyvinvoinnin huomioimista osana asiakasohjaajien jokapäiväistä työtä. Se on selkeä ja käytännönläheinen työväline, joka tarjoaa esimerkiksi konkreettisia sanoituksia ja kysymyksiä mielen hyvinvoinnista keskustelemisen tueksi. Tämä tukee ja helpottaa asiakasohjaajien työtä. He ovat kokeneet saavansa rohkeutta sekä keinoja aiheen esille nostamiseksi.
Lisäksi toimintamalli osaltaan tukee omaishoitajayhdistysten ja hyvinvointialueiden yhteistyötä. Se nostaa esiin järjestöissä olevaa osaamista ja toimintaa omaishoitajien mielen hyvinvoinnin tukemiseksi sekä tarjoaa hyviä käytäntöjä yhteistyöhön.
Toimintamallin kehittäminen on tapahtunut hyvinvointialuemuutoksen aikoihin. Vastuu omaishoidon sopimuksista, palkkioista ja palveluista on siirtynyt kunnilta hyvinvointialueille, mikä on ollut iso ja resursseja vievä muutos. Toimintamallin juurtuminen uusiin alueellisiin omaishoidon polkuihin ja toimintatapoihin on vielä kesken. On monin paikoin vielä liian aikaista arvioida muutosta omaishoitajien hyvinvoinnin tukemisen käytännöissä ja vaikutuksia omaishoitajien jaksamiseen.