| Innokylä

Toimintaympäristö

Etelä-Savo on järvistä seutua ja asutusta on myös pitkien etäisyyksien päässä. Omaishoitajat asuvat erilaisissa olosuhteissa, joissa hoitavat omaishoidettavaa erilaisin tukiverkostoin. Omaishoitajien näkökulmasta palveluiden saatavuus vaihtelee, sillä heillä on erilaisia kykyjä ja valmiuksia hyödyntää erilaisia yhteydenottokanavia palveluihin, kuten digitaalisia palveluita, yhteydenottoja puhelimitse sekä paikan päällä asiointia.

Omaishoitoa tuetaan puhelimitse ja heitä ohjataan voimavaralähtöisesti sekä vahvistetaan heidän kykyjä hoitaa asioita itsenäisesti. Omaishoitajien tuen tarve on yksilöllinen, johon vaikuttaa esimerkiksi omaishoitajan jaksaminen. Omaishoitajan tuen tarve vaihtelee omaishoitosuhteen aikana. Tuen tarpeen eri asteita on erilaisia:

Pärjää itsenäisesti
Ohjauksen ja neuvonnan tarve
Konkreettisen avun tarve

Omaishoitajia avustetaan yhdessä tekemisen teemalla.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Etelä-Savon hyvinvointialueella yli 65 vuotiaita sopimusomaishoitajia yli 800. Aikaisemmin toteutetussa pilotissa on havaittu omaishoitajien tuen tarve.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Omaishoitaja tarvitsee tukea omaishoitajan työhön. Omaishoitajan työ voi olla fyysisesti, psyykkisesti kuormittavaa ja hyvin sitovaa. Hyvinvointialueen tavoitteena on kehittää omaishoidon ennakoivia palveluja ja tukea haavoittuvassa asemassa olevia omaishoitajia.

Omaishoitajien hyvinvointia tukemalla tuetaan myös omaishoidettavan hyvinvointia. Tukemalla omaishoitajaa tehtävässään edistetään vuorovaikutukseen omaishoitajan, kotihoidon, palveluohjauksen sekä muiden tahojen välillä. Kotihoito hoitaa hoidettavaa, ei omaishoitajaa.

Omaishoitajan tilanteeseen ja edelleen jaksamiseen vaikuttavia tekijöitä on esimerkiksi omaishoitajan oma terveydentila, omaishoitajan oma aika, uni, hoidettavan kuntoisuus, omaishoitotyön sitovuus ja tukiverkosto.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Palvelun kehittämiseen osallistuu tärkeimmässä roolissa itse omaishoitajat. Omaishoitajat saavat tuoda esille mielipiteitä, ongelmakohtia, tarpeita ja kehittämiskohtia oman arjen tasolta jokaisessa puhelinkontaktissa hoitajan kanssa. Omaishoitajilta tulevia palautteita hyödynnetään palvelujen kehittämisessä.

Palvelua markkinoidaan ja kehitetään verkostojen kanssa, johon kuuluvat organisaation omaishoidon palveluohjaajat, kotihoito ja omaisjärjestöt. Viestinnässä on hyödynnetty Teams-tapaamisia. Palvelusta kertovaa esitettä on lähetetty perhehoitoon ja ikäneuvolaan edelleen omaishoitajille jaettavaksi. Lisäksi palvelusta kertovaa markkinointia tehdään organisaation some-kanavissa.

Tavoiteltu muutos

Omaishoitajien systemaattisella tuella pyritään auttamaan omaishoitajia oikea-aikaisesti mahdollisimman kevyesti silloin, kun riski hoitoisuuden lisääntymiseen tunnistetaan. Tuen avulla mielekäs ja omannäköinen arki omassa kodissa voi jatkua pitempään. Palvelun avulla tuetaan omaishoitoon liittyvää henkistä kuormitusta.

Muutoksen mittaaminen

Asiakaskohtaista muutosta seurataan jokaisen yhteydenoton yhteydessä sekä palautekyselyjen avulla. Tuen tarpeen kestoa arvioidaan asiakaskohtaisesti. Lisäksi seurataan ohjauksen tarvetta muihin palveluihin.

Toteutussuunnitelma

Kohderyhmään soveltuville omaishoitajille lähetetään kirje ja kerrotaan palvelusta. Omaishoidon tuesta hoitaja soittaa omaishoitajalle ja puhelun aikana kartoitetaan tuen tarve ja tehdään suunnitelma miten edetään. Tuki voi olla kertaluonteinen, määräaikainen tai toistaiseksi jatkuva omaishoitotilanteen mukaan.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Toimintamallia on testattu vuonna 2021 Luona-Omaishoidon mallina entisen Essoten (Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä) alueella. Tällöin tavoitteena oli oppia ja tunnistaa 1) voidaanko systemaattisella puhelinkontaktilla tukea riittävästi kotona pärjäämistä 2) voidaanko puhelinkontaktilla siirtää asiakkaiden siirtymistä raskaampien sosiaali - ja terveydenhuollon palvelujen piiriin. Omaishoitajilta saatu palaute oli positiivista eli he kokivat puhelut hyödylliseksi ja olivat kiinnostuneet jatkamaan vastaavanlaisessa palvelussa.

Asiakasymmärrystä on kasvatettu palvelun aikana puhelinkontaktien myötä sekä sosiaalisen kanssakäymisen perusteella. Esiin on noussut seuraavat osa-alueet:

Omaishoitajan jaksaminen ja vointi
Omaishoidettavan muuttuva tila
Omaishoitajan vapaapäivät
Arjen jakaminen
Normaali sosiaalinen kontakti tai keskusteluapu
Yhteydenotot eri tahoille (ohjaus, neuvonta tai apu)

Asiakkaat vastaavat asiakaskyselyyn palvelujakson aikana. Palveluohjaajilta saadun palautteen perusteella on muodostunut ymmärrys, että on paljon omaishoitajia, jolla on tarvetta saada tukea omaan omaishoitajuuteen. Omaishoitajat kokevat etänä puhelimitse annettavan tuen merkitykselliseksi ja vastaa heidän tarpeisiinsa arjen tukena.

Kuvittele ja kokeile

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Luona pilotti jatko ja soveltaminen

Ideointi

Ennen palvelun aloittamista palvelua on suunniteltu idea tiimissä ja tämän jälkeen on koottu lista yli 65- vuotiaista omaishoitajista ja tehty lähetettävä kirje omaishoitajille. Teknisiä valmisteluja on tehty Lifecare ja Pegasos ohjelmiin mm. tilastointi ja ajanvarauskirjat, lisäksi on kehitetty puheluihin sopivat kirjaamisen fraasit.

Kaikille yli 65 vuotiaille omaishoitajille on lähetetty kirje, jossa on kerrottu palvelusta ja johon vastaamalla pääsee osallistumaan palveluun. Asiakkaat kontaktoitiin ensimmäisen kerran kartoituspuhelulla, jonka jälkeen heille aloitettiin soittamaan säännöllisiä tukipuheluita.

Vuoden 2023 ja 2024 vaihteessa asiakkaille pidettiin asiakaskyselyä, josta kerättiin palvelun kehittämisen kohteita, palvelua on muokattu myös omaishoitajien suullisen palautteen perusteella mm. takaisinsoitto mahdollisuus.

Puheluiden sisällöt

Idea tiimit, kehittämisen kohteet, mitä kehitetty, muokattu, työstetty

kaikkien näkökulmat, takaisinsoitot

viestinnän väylät, keinot

yksilölliset ja alueellisia eroja, viestinnälliset, palveluntarpeet

Kuvaa ja jaa

Omaishoitajien tukipalvelu