Omaisyhteistyön toimintamalli vanhuspalveluissa ohjaa omaisten ja ammattihenkilöstön välisen yhteistyön kehittämiseen ja vahvistamiseen. Tavoitteena on selkeyttää omaisten roolia hoidon ja hoivan kokonaisuudessa. Hoidon laatu sekä osapuolten keskinäinen luottamus vahvistuvat.
* Toimintamallin julkaisemiseksi riittää minimissään perustietolomakkeen tähdellä merkittyjen kohtien täyttäminen. Suosittelemme kuitenkin, että kuvaatte toimintamallin laajemmin hyödyntäen kehittämisen polun eri vaiheita.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Kehittäkää tarvelähtöisesti huomioimalla eri toimijoiden näkökulmat ja tarpeet. Ottakaa kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijat ja kumppanit mukaan heti kehittämisprosessin alusta alkaen. Ohjatkaa ja fasilitoikaa muutosta.
Toimintamallin kehittämisvuosien (2009 -2011) aikana eri puolilla Suomea alettiin vähitellen toteuttaa laitoshoitoon liittyvää palvelurakenteen muutosta.
Kanta-Hämeessä kyseisenä ajanjaksona vanhainkoteja vielä oli, mutta kehitystyö käynnistyi sielläkin. Todettiin, että laitospaikkoja on liian paljon ja vanhainkoteja alettiin muuttaa tehostetun palveluasumisen yksiköiksi. Myös laaja kuntaliitos toteutui kyseisenä ajankohtana, kun Hauho, Hämeenlinna, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos liittyivät yhteen yhdeksi kaupungiksi, jonka nimeksi tuli Hämeenlinna. Kuntaliitos loi paineita yhtenäistää liittyneiden kuntien vanhuspalveluiden toimintojen sisältöjä.
Vuonna 2020 palvelurakenteen muutos näkyy varsin selkänä: tehostetun palveluasumisen piirissä on nykyisin suurin osa ympärivuorokautista hoitoa tarvitsevista iäkkäistä. Vuosikymmenen aikana ikääntyneiden laitoshoivaa on vähennetty suunnitelmien mukaisesti (vanhainkodeissa vuoden 2018 lopussa oli enää 5339 asiakasta, vähennystä edellisestä vuodesta 13,1%). Ympärivuorokautista hoitoa tarvitseville suositaan tehostetun palveluasumisen yksiköiden paikkoja. Näiden hoitoyksiköiden piirissä vuonna 2018 oli 44 959 asukasta. Omaisyhteistyön toimintamallia voidaan hyödyntää myös muissa asumisen palveluissa tai hoitoympäristöissä. Lisäksi esimerkiksi kehitysvammaisten henkilöiden autetun asumisen piirissä oli vuonna 2018 asukkaita 8664 psykiatrisen asumispalveluita käytti puolestaan 7484 henkilöä. Säännöllisen kotihoidon asiakkaita oli reilut 73 000. (Tilastoraportti 41 / 2019, THL, Suomen virallinen tilasto. ISSN 1798-0887)
Keväällä 2019 käynnistyi vilkas julkinen keskustelu hoitokotien hoidon ja hoivan laadusta. Vastaavasti koronapandemian keväällä 2020 ajankohtaistama omaisten huoli tehostetun palveluasumisen yksiköissä/ hoivakodeissa asuvista läheisistään osoittaa,että omaisyhteistyön kehittämiselle, luottamuksen vahvistamiselle ja uusille omaisyhteistyön käytänteille on edelleen kasvava tarve. Kevään ja kesän 2020 aikana monet hoitokodit innovoivat aktiivisesti uusia käytäntöjä asukkaiden ja omaisten tapaamisten mahdollistamiseksi. Omaisyhteistyötä tukevissa digitaalisissa palveluissa otettiin iso askel eteenpäin lyhyen ajanjakson aikana. Asukkaiden ja omaisten kohtaamisia järjestettiin verkkovälitteisesti hyödyntäen etäyhteyksiä, ja löydettiin myös uusia ratkaisuja kuten turvallisia kohtaamisia mahdollistavia kontteja ja tarkoitusta varten uudelleen sisustettuja autoja otettiin käyttöön hoitoyksiköiden pihoilla.
Omaisyhteistyön kehittämisen tavoitteena on omaisten ja ammattihenkilöstön välisen yhteistyön edistäminen ja omaisen roolin selkeyttäminen osana vanhuksen hoidon ja hoivan kokonaisuutta. Omaisilla on läheisensä elämänhistoriaan, tapoihin ja tottumuksiin liittyvää tietoa, jonka tulisi näkyä nykyistä paremmin vanhuksen hoidossa ja sitä suunniteltaessa. Varsinkin muistisairaiden ihmisten tarpeiden ja toiveiden kuuleminen edellyttää hyvää yhteistyötä omaisten kanssa. MIkäli omaisten ja ammattihenkilöstön välinen yhteistyö toimii hyvin , se näkyy hoidon laadun vahvistumisena. Hyvin hoidon laadukkaaseen toteuttamiseen tarvitaan omaisten ja henkilöstön välistä konkreettista yhteistyötä ja yhteisesti sovittuja toimintatapoja.
Omaisyhteistyön toimintamallin kehittämistyö on esimerkki ison maakunnallisen hankkeen, kaupungin ja valtakunnallisen järjestön välisestä käytännön yhteistyöstä.
Toimintamallia lähdettiin rakentamaan Väli-Suomen IKÄKASTE-ÄLDRE-KASTE hankkeen/Kanta-Hämeen POLKKA-hankkeen, Hämeenlinnan kaupungin vanhuspalveluiden ja Omaisena edelleen ry:n kehittämisprojektin yhteistyönä (2009-2011).
POLKKA-hankkeessa (Palvelujen, osaamisen ja laadun kehittäminen Kanta-Hämeessä asiakaslähtöisesti) omaisten kohtaamiseen liittyvät haasteet nousivat keskeisesti esille vanhuspalveluiden kehittämisessä. Yhteistyökumppaniksi löytyi Omaisena edelleen ry, jonka kehittämisprojekti (Omaiset rakentamassa asukaslähtöisyyttä 2009 -2011) liittyi omaisyhteistyön edistämiseen.
Omaisyhteistyön kehittämisen pilottialueena oli Hämeenlinnan kuntaliitosalue (Hauho, Hämeenlinna, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos) Toimijat: vanhuspalveluiden johto, esimiehet, työntekijät, omaiset sekä POLKKA-hanke (Taina Laakso) ja Omaisena edelleen ry (Tuija Kotiranta). Yhteistyössä suunniteltiin toimintastrategia vanhuspalveluiden omaisyhteistyön kehittämiseksi. POLKKA-hanke vastasi pilotin operatiivisesta käytännöistä ja neuvotteluista Hämeenlinnan kaupungin kanssa, esim yhteydet pitkäaikaishoivan palvelujohtajaan, yksiköiden esimiehiin sekä hoitotiimeihin.
Omaisena edelleen ry:n kanssa toteutettiin omaisyhteistyön edistämisen tilaisuudet, kuten omaisyhteistyön työpajat ja omaisten tilaisuudet. Omaisyhteistyön juurruttamiseksi suunniteltiin ja toteutettiin omaisyhdyshenkilökoulutus. Sen tuloksena luotiin omaisyhdyshenkilöverkosto, joka kehittää ja juurruutta omaisyhteistyötä edelleen. Omaisyhteistyön toimintamalli siirtyi osaksi Hämeenlinnan vanhuspalveluiden toimintaa.
Omaisyhteistyön kehittämisen keskeisiä toimijoita olivat alueelliset vanhuspalveluiden pitkäaikaishoivan ja koti- ja asumispalveluiden työntekijät, esimiehet, johtajat sekä asiakkaiden/asukkaiden omaiset. Omaisyhteistyön edistämistä toteutettiin paikallisina kehittämisen kokonaisuuksina vanhuspalveluissa, vanhainkodeissa, tehostetussa asumispalvelussa ja kotihoidossa.
Hoitoyksiköiden esimiehet ja muut vastaavat tiiminvetäjät olivat keskeisessä asemassa tavoitteellisessa omaisyhteistyön kehittämisen aloittamisessa ja työn tukena. Omaisten kehittämisen tueksi ammattihenkilöstölle tarjottiin myös omaisyhteistyön teemaa syventäviä luentoja tai miniseminaareja, teemoina esimerkiksi muutos- ja siirtymävaiheen merkitys vanhustyössä, perhelähtisyys, suru ja luopuminen, kohtaamisen haasteet.
Omaisyhteistyön konkreettinen kehittäminen käynnistyi henkilöstölle suunnatuilla työpajoilla. Asukkaiden omaiset osallistettiin kehittämistyöhön tarjoamalla mahdollisuuksia omaisten tilaisuuksiin ja yhteisiin työpajoihin.
Vanhuspalveluiden asiakkaan turvallisuuden tunne säilyy ja vahvistuu muutos- ja siirtymätilanteissa.
Omaisten luottamus hoidon laatuun ja hoitoympäristön toimijoihin vahvistuu.
Omaisten ja ammattihenkilöstön välinen yhteistyö syvenee.
Ammattihenkilöstö ymmärtää omaisten osuuden hoidon ja hoivan kokonaisuudessa merkityksellisenä.
Ammattihenkilöstö saa työnsä tueksi uusia välineitä kohtaamisen tilanteisiin.
Omaisyhteistyötä kehitetään erilaisissa hoitoympäristöissä.
Omaisyhteistyötä tukevia uusia käytäntöjä löydetään ja otetaan käyttöön.
Omaisyhteistyön kehittäminen siirtyy vanhuspalveluiden rakenteisiin paikallisesti ja alueellisesti.
Ammattihenkilöstön osaamisen vahvistuminen
Tukeeko toimintamalli ja siihen liittyvä kehittämisprosessi omaisyhteistyön leviämistä Hämeenlinnan alueella?
Kuinka monessa yksikössä käynnistyy omaisyhteistyön kehittäminen?
Kuinka paljon kaupunki resurssoi työntekijöiden omaisyhteistyön ohjaukseen, omaisyhteistyön kehittämisen työpajoihin osallistumisen mahdollistaminen?
Innostuvatko hoitoyksiköiden esimiehet, hoitajat omaisyhteistyön kehittämisestä?
Otetaanko yksittäisissä hoitoyksiköissä omaisyhteistyö kehittämisen kohteeksi, millä laajuudella?
Juurtuvatko ammattihenkilöstön työpajoista yhdessä löytämät uuden käytännöt arkeen hoitokodissa?
Miten omaisyhteistyön kehittämistyö näkyy hoitoyksiköissä?
Rohkaistuvatko omaiset nostamaan esille heitä mietityttäviä asioita, ongelmia, aiempaan verrattuna?
Näkyykö muutosta omaisten ja ammattihenkilöstön välillä kohtaamisen tilanteissa?
Kaikista omaisyhteistyön ohjauksen työpajoista kerätään palautteet, tehdään palautekoosteet sekä kirjataan työpajoista muistiot ammattihenkilöstön käyttöön omaisyhteistyön kehittämisen tueksi.
Omaisten tilaisuuksista, vertaistoiminnasta kerätään myös palautteet ja toiveet omaisyhteistyön kehittämisen tarpeista
Kohderyhmä: vanhuspalveluiden, pitkäaikaishoivan ja koti- ja asumispalveluiden työntekijät, esimiehet, johtajat, asukkaiden ja asiakkaiden omaiset.
Toimintamallia pilotoitaessa on koottu runsaasti sisältömateriaalia Hämeenlinnan alueella toimineilta vanhuspalvelujen (vanhainkodit, kotihoito) työntekijöiltä ja asukkaiden sekä hoitoa tarvitsevien omaisilta. Tiedot on kerätty 2009-2011 aikana. Tietoja on kerätty henkilöstölle suunnatuista työpajoista (7 vanhainkotia, 1 asumispalveluyksikkö ja kotihoito) sekä omaisille järjestetyistä tilaisuuksista. Osassa yksiköistä on ensimmäisen työpajakierroksen jälkeen järjestetty myös omaisyhteistyön syventävät työpajat.
Henkilöstölle suunnatut työpajatyöskentelyt, omaisten tilaisuudet ja niiden pohjalta dokumentoidut muistiot ja palautekoosteet ovat olleet kehittämistyön keskeistä kokemustietoa ja arviontimateriaalia. Jokaisen työpajatyöskentelyn päätteeksi on päätetty yhteistyössä keskeisimmät omaisyhteistyöhön liittyvät kehittämistehtävät, joita on jalostettu edelleen POLKKA-työntekijä Tainan Laakson johdolla. Työntekijöille on tehty kirjallisia kyselyitä siitä, miten käsitellyt asiat ovat vaikuttaneet heidän tapaansa kohdata omainen ja kehittää edelleen omassa työympäristössään omaisyhteistyötä. Edellä kuvatun osallistamisen prosessin tuloksena syntyi Omaisyhteistyön toimintamallin tuotoksena esim. Toimivan omaisyhteistyön edellytykset -kooste.
1. Ammattihenkilöstölle suunnatut omaisyhteistyön kehittämisen työpajat omassa työyhteisössä
2. Omaisille suunnatut tilaisuudet omaisyhteistyöhön liittyvistä toiveista
Tilaisuudessa on keskeistä hoitoon liittyvien huolenaiheiden ja toiveiden kuuleminen sekä luottamuksen ja yhteistyön vahvistaminen.
3. Toiminnan vakiinnuttua järjestetään omaisyhteistyöhön liittyviä säännöllisiä omaisten ja ammattihenkilöstön yhteisiä tilaisuuksia
4. Omaisille suunnattu vertaisryhmä, esimerkiksi paikallisena järjestöyhteistyönä
Hyödyntäkää jo kehitettyjä malleja ja ratkaisuja. Kokeilkaa rohkeasti uusia ideoita. Oppikaa yhdessä kokeilusta ja parantakaa ratkaisua vähitellen.
Tämä toimintamalli aloitettiin kokeilemalla Hämeenlinnan kuntaliitosalueella erilaisissa vanhainkodeissa omaisten ja ammattihenkilöstön välisiä yhteistyötä edistäviä tilaisuuksia. Erilaisten kokeilujen tuloksena kehittämistyössä vakiintui omaisyhteistyön edistämisen metodina erityisesti työpajatoiminta. Työpajoja suunnattiin sekä ammattihenkilöstölle että omaisille. Järjestettiin myös hoitajien ja omaisten yhteisiä työpajoja sekä muita tilaisuuksia.
Erilaisille potilasryhmille tai omaishoitajille on paljon vertaistoimintaa järjestöillä ja muilla toimijoilla. Vastaavasti ennakkoon pohdittiin myös hyötyisivätkö hoitokodeissa asuvien omaiset heille suunnatuista vertaisryhmistä tai vertaistilaisuuksista. Tätä haluttiin myös selvittää hoitokotien omaisille suunnatuissa tilaisuuksissa.
Hankkeiden työntekijät kävivät keskusteluja paikallisten ja alueellisten hoitoalan toimijoiden sekä hoitokodeissa asuvien omaisten kanssa. Kävi selkeästi esille, että asukkaiden omaisten ja heitä kohtaavan ammattihenkilöstön yhteistyölle ja vuoropuhelun kehittämiselle on suuri tarve. Mietimme miten voisimme mahdollistaa myönteistä ja rakentavaa vuoropuhelua eri osapuolten välille. Päädyimme järjestämään omaisille suunnattuja tilaisuuksia hoitokodeissa yhteistyössä ammattihenkilöstön kanssa. Tämän lisäksi näytti olevan tarvetta myös hoitajien keskuudessa omaisyhteistyön sisältöjen selkeyttämiseksi. Ammattihenkilöstö toi lisäksi esille, että mahdollisuuksia pohtia omaisyhteistyön kehittämistä ei juurikaan hoitotyön arjessa ole. Päädyimme pilotoimaan omaisyhteistyön työpajoja ja järjestämään erilaisia foorumeita omaisyhteistyön kehittämiseksi.
Matkan varrella pohdimme miten tukea omaisyhteistyön toimintamallin käyttöönottoa ja hyvien käytäntöjen juurruttamista hoitoyksiköissä. Aloimme miettiä mahdollisuutta omaisyhdyshenkilöiden löytymiseen eri yksiköistä.
Omaisyhteistyön työpajatoiminta käynnistyi Hämeenlinnan alueella hyvin, ja saamamme palautteet työpajoista olivat myönteisiä. Tästä rohkaistuneena päätimme käynnistää myös omaisyhteistyöstä kiinnostuneiden verkoston, ja näin tuli hankevuosien aikana luotua myös alueellinen omaisyhteistyön verkosto.
Omaisyhteistyön työpajojen tuloksena ja kolmen hankevuoden aikana saatiinkin perustettua Hämeenlinnan alueelle myös omaisyhteistyön verkosto, joka kokoontui kahdesti vuodessa. Alueelliseen vanhuspalveluiden johto muokkasi vanhuspalveuiden rakenteisiin resurssit omaisyhteistyön levittämiseksi ja juurtumiseksi. Jokaisesta vanhuspalveluiden hoitoyksiköstä yksikön johto mahdollisti kahden omaisyhdyshenkilön osallistumiselle näihin säännöllisiin verkostotapaamisiin, jossa työntekijät jakoivat hyviä käytäntöjä ja kokemuksiaan omaisyhteistyön edistämiseksi.
Hanke ja siihen liittyvä yhteistyö toteutettiin vuosina 2009 -2011. Toimintamallin kuvaus kirjattiin syksyn 2011 aikana.
Hoitokotien ammattihenkilöstön työpajoista kerättyjen palautteiden ja muistioiden mukaisesti hoitajat valitsivat omaisyhteistyön kehittämisen kohteiksi omissa työyksiköissään mm.:
Omaisyhteistyön kehittämisen polkujen tuotoksia:
Jakakaa kehittämistuloksia ja arviointitietoa avoimesti muiden hyödynnettäväksi. Vakiinnuttakaa uusi toimintatapa osaksi strategiaa tai organisaation toimintaa, palvelukokonaisuutta tai ketjua. Kertokaa, miten se tapahtuu ja mitä se vaatii.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Omaisyhteistyön toimintamalli ohjaa omaisten ja ammattihenkilöstön välisen yhteistyön lisääntymiseen ja omaisten osallisuuden vahvistumiseen vanhuspalveluissa. Omaisyhteistyön tavoitteena on selkeyttää omaisten roolia hoidon ja hoivan kokonaisuudessa. Tämä edistää hoidon ja hoivan laatua ja lisää luottamuksellista yhteistyötä. Toimintamalli sisältä omaisyhteistyön kehittämistä tukevat sisältökokonaisuudet ammattihenkilöstölle sekä omaisten osallistamiseksi hoivayksikön arkeen.
1.Ammattihenkilöstölle suunnatut omaisyhteistyön kehittämisen työpajat omassa työyhteisössä
Työpajojen tavoitteena on edistää omaisten ja hoitohenkilökunnan välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta sekä ohjata työntekijöitä kohtaamaan muutos- ja siirtymätilanteita läpikäyviä asukkaita ja heidän omaisiaan. Työpajatyyppisessä toiminnassa keskeistä on luoda työntekijöille foorumi, jossa voi pohtia omaisyhteistyön haasteita ja mahdollisuuksia, ja etsiä omalle yksikölle keskeisimmät käytännöt omaisyhteistyön edistämiseen.
(Omaisyhteistyön työpaja ammattihenkilöstölle kuvattuna liitteessä: omaisyhteistyön toimintamalli vanhuspalveluissa tarkemmat sisältöliitteet)
2. Omaisille suunnatut tilaisuudet omaisyhteistyöhön liittyvistä toiveista
(Omaisten tilaisuudet kuvattuna liitteessä)
3. Toiminnan vakiinnuttua järjestettävät omaisyhteistyötä tukevat säännölliset omaisten ja ammattihenkilöstön yhteiset tilaisuudet (esim. omaisyhteistyön toimintasuunnitelma)
4. Tarvittaessa omaisille suunnattu vertaisryhmä tai muu vertaistoiminta, esimerkiksi paikallisena järjestöyhteistyönä
(Omaisten vertaisryhmät kuvattuna liitteessä)
Hoitoyksikön vastaava työntekijä on keskeisessä asemassa omaisyhteistyön käynnistämisessä. Kyse on tavoitteellisesta hoiva- ja hoitotyön kehittämisestä. Heti alkuun on hyvä työyhteisössä sopia omaisyhteistyön kehittämisen vastuuhenkilöt.
Omaisyhteistyön kehittäminen on hyvä käynnistää henkilöstölle suunnatulla työpajalla, joka on helppo toteuttaa työyhteisössä tiiminvetäjän tai osastonhoitajan johdolla. Työpajat järjestetään yksinkertaisimmillaan vanhuspalveluiden tiloissa tai resurssien salliessa työpaikan ulkopuolisissa tiloissa. Työpajaan liitetty kahvitus tai lounas luo puitteet arvostavalle ja innostavalle kehittämistyölle. Työpajojen tuloksena päätetään, millaisia kehittämisen polkuja lähdetään yksittäisessä hoitoyhteisössä tai kotihoidon asiakastyössä viemään eteenpäin. Tällaisia käytännön kehittämiskohteita voivat olla esimerkiksi asukkaan/ asiakkaan perheen ensikohtaamisen tilanne, lyhytaikaishoitoon tulevan ohjaaminen tai palvelusuunnitelman kirjaamiseen liittyvät asiat, tiedottamisen käytännöt tai erilaiset haastavat tilanteet hoitotyön arjessa. Kun ammattihenkilöstön kanssa on voitu yhdessä pohtia omaisyhteistyön kehittämisen hyötyjä hoitoa tarvitsevan henkilön ja hänen lähipiirinsä näkökulmasta sekä myös hyötyjä hoitajan omaan työhön, kehittämisen tarve tulee perusteltua monesta eri näkökulmasta.
Omaisyhteistyön kehittämiseen liittyviä resursseja (henkilöstön työpaja, aika, osallistujien määrä ja työpajan sisältöteemat) on kuvattu yksityiskohtaisesti toimintamallin liitetiedostossa: Omaisyhteistyön toimintamalli vanhuspalveluissa tarkemmat sisältöliitteet.
Omaisyhteistyön toimintamalliin sisältyneen työskentelyprosessin myötä hoitajat ovat kuvanneet omaisten kohtaamiseen liittyvien taitojensa vahvistuneen. Ymmärrys muutos- ja siirtymävaihetta läpikäyviä asukkaita ja omaisia kohtaan on lisääntynyt. Tämä näkyy myös työntekijän ammatti-identiteetin vahvistumisena. Työntekijät ovat kuvanneet rohkeuden lisääntyneen omaisten ja työntekijän välisissä kohtaamisen tilanteissa sekä saaneensa konkreettisia välineitä omaisyhteistyöhön ja sen suunnitteluun.
Kynnys omaisten tilaisuuksien järjestämiseen on madaltunut, ja tätä työtä tehdään aiempaan verrattuna suunnitelmallisemmin (vanhainkodeissa omaisyhteistyön toimintasuunnitelmat ja -kertomukset laaditaan yksiköittäin). Omaisyhteistyön toimintamalli on ohjannut Hämeenlinnan vanhuspalveluissa ja kaikissa vanhainkodeissa järjestämään säännöllisesti kahdesti vuodessa omaisten tilaisuudet. Hoitajat ja omaiset ovat kuvanneet rohkaistuneensa yhteydenpitoon, ja asioista puhuminen on lisääntynyt. Pulmallisiin tilanteisiin on tartuttu aiempaa nopeammin. Myös haastavissa kohtaamisen tilanteissa on saatu omasta työyhteistöstä ja työtoverilta aiempaa enemmän tukea. Eri osapuolten näkökulmat ovat tulleet kuuluville ja vaikeiden asioiden käsittelemisen kynnys on madaltunut. Hoitajat ovat havahtuneet huomaamaan myös asukkaiden omaisten yksinäisyyden ja ohjanneet aiempaa enemmän omaisia esim. turvautumaan ulkopuoliseen tukeen jaksamiseen liittyvissä kysymyksissä. Omaisten kertomia tietoja asukkaan elämänhistoriasta on hyödynnetty hoito- ja palvelusuunnitelmassa sekä hoitotyössä. Asukkaan hyvinvointi on lisääntynyt. Omaisilta on saatu myönteistä palautetta hoitotyöstä.
Arviointiedon keruu:
Toimintamallia pilotoitaessa on koottu arviointimateriaalia Hämeenlinnan alueella toimineilta vanhuspalvelujen (vanhainkodit, kotihoito) työntekijöiltä ja asukkaiden/hoitoa tarvitsevien omaisilta. Tiedot on kerätty 2009-2011 aikana. Arviointia on saatu henkilöstölle suunnatuista työpajoista (7 vanhainkotia, 1 asumispalveluyksikkö ja kotihoito) sekä omaisille järjestetyistä tilaisuuksista. Osassa yksiköistä on ensimmäisen työpajakierroksen jälkeen järjestetty myös omaisyhteistyön syventävät työpajat.
Henkilöstölle suunnatut työpajatyöskentelyt, omaisten tilaisuudet ja niiden pohjalta dokumentoidut muistiot ja palautekoosteet ovat olleet kehittämistyön keskeistä kokemustietoa ja arviontimateriaalia. Jokaisen työpajatyöskentelyn päätteeksi on päätetty yhteistyössä keskeisimmät omaisyhteistyöhön liittyvät kehittämistehtävät, joita on jalostettu edelleen POLKKA-työntekijä Tainan Laakson johdolla. Työntekijöille on tehty kirjallisia kyselyitä siitä, miten käsitellyt asiat ovat vaikuttaneet heidän tapaansa kohdata omainen ja kehittää edelleen omassa työympäristössään omaisyhteistyötä.
VINKKI: Hyödynnä Oivalla ja ymmärrä -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvittele ja kokeile -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvaa ja jaa -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
Tarkistakaa vielä, että olette varmasti täyttäneet kaikki tähdillä (**) merkityt kohdat, ennen kuin merkitsette toimintamallin valmiiksi. Näiden kohtien täyttäminen takaa sen, että toimintamallista löytyvät ne tiedot, jotka edistävät mallin käyttöönottoa ja leviämistä.