Omaisyhteistyön toimintamalli vanhuspalveluissa ohjaa omaisten ja ammattihenkilöstön välisen yhteistyön  kehittämiseen ja vahvistamiseen. Tavoitteena on selkeyttää omaisten roolia hoidon ja hoivan kokonaisuudessa. Hoidon  laatu sekä osapuolten keskinäinen luottamus vahvistuvat. 

Toimintaympäristö

Toimintamallin kehittämisvuosien (2009 -2011) aikana eri puolilla Suomea alettiin vähitellen toteuttaa  laitoshoitoon liittyvää palvelurakenteen muutosta. 

Kanta-Hämeessä kyseisenä ajanjaksona vanhainkoteja vielä oli,  mutta kehitystyö käynnistyi sielläkin. Todettiin, että laitospaikkoja on liian paljon ja vanhainkoteja alettiin muuttaa tehostetun palveluasumisen yksiköiksi. Myös laaja kuntaliitos toteutui kyseisenä ajankohtana, kun Hauho, Hämeenlinna, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos liittyivät yhteen yhdeksi kaupungiksi, jonka nimeksi tuli Hämeenlinna. Kuntaliitos loi paineita yhtenäistää liittyneiden kuntien vanhuspalveluiden toimintojen sisältöjä.

 Vuonna 2020 palvelurakenteen muutos näkyy varsin selkänä: tehostetun palveluasumisen piirissä on  nykyisin suurin osa  ympärivuorokautista hoitoa tarvitsevista iäkkäistä. Vuosikymmenen aikana  ikääntyneiden laitoshoivaa  on vähennetty suunnitelmien mukaisesti  (vanhainkodeissa vuoden 2018 lopussa oli enää  5339 asiakasta, vähennystä edellisestä vuodesta  13,1%). Ympärivuorokautista hoitoa tarvitseville suositaan tehostetun palveluasumisen yksiköiden paikkoja.  Näiden hoitoyksiköiden piirissä vuonna 2018 oli 44 959 asukasta.  Omaisyhteistyön toimintamallia voidaan hyödyntää myös muissa asumisen palveluissa tai hoitoympäristöissä.  Lisäksi  esimerkiksi  kehitysvammaisten henkilöiden autetun asumisen piirissä oli vuonna 2018   asukkaita  8664  psykiatrisen asumispalveluita käytti   puolestaan 7484 henkilöä. Säännöllisen kotihoidon asiakkaita oli  reilut 73 000. (Tilastoraportti  41 / 2019,  THL, Suomen virallinen tilasto. ISSN 1798-0887)

Keväällä 2019  käynnistyi  vilkas  julkinen keskustelu hoitokotien hoidon ja hoivan laadusta. Vastaavasti koronapandemian  keväällä 2020 ajankohtaistama  omaisten huoli  tehostetun  palveluasumisen yksiköissä/ hoivakodeissa asuvista läheisistään osoittaa,että omaisyhteistyön kehittämiselle, luottamuksen vahvistamiselle  ja uusille omaisyhteistyön käytänteille on edelleen kasvava tarve.  Kevään ja kesän 2020 aikana  monet hoitokodit innovoivat  aktiivisesti uusia käytäntöjä  asukkaiden ja omaisten tapaamisten mahdollistamiseksi.  Omaisyhteistyötä tukevissa digitaalisissa palveluissa  otettiin iso askel eteenpäin lyhyen ajanjakson aikana. Asukkaiden  ja omaisten kohtaamisia järjestettiin  verkkovälitteisesti hyödyntäen etäyhteyksiä,  ja löydettiin  myös uusia ratkaisuja kuten  turvallisia kohtaamisia mahdollistavia kontteja ja tarkoitusta varten uudelleen sisustettuja autoja otettiin käyttöön hoitoyksiköiden pihoilla.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

 Omaisyhteistyön kehittämisen tavoitteena on omaisten ja ammattihenkilöstön välisen yhteistyön edistäminen ja omaisen roolin selkeyttäminen osana vanhuksen hoidon ja hoivan kokonaisuutta. Omaisilla on läheisensä elämänhistoriaan, tapoihin ja tottumuksiin liittyvää tietoa, jonka tulisi näkyä nykyistä paremmin vanhuksen hoidossa ja sitä suunniteltaessa.  Varsinkin muistisairaiden ihmisten tarpeiden ja toiveiden kuuleminen edellyttää hyvää yhteistyötä omaisten kanssa. MIkäli omaisten ja ammattihenkilöstön  välinen yhteistyö toimii hyvin , se näkyy hoidon laadun vahvistumisena. Hyvin hoidon laadukkaaseen toteuttamiseen tarvitaan omaisten ja henkilöstön välistä konkreettista yhteistyötä ja yhteisesti sovittuja toimintatapoja.

 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Hoitoa tarvitseva henkilö ja perheen/ lähipiirin merkitys :

Omaisyhteistyön kehittämisessä  hoitoa ja hoivaa tarvitseva henkilö  on hoitotyön keskiössä. Vanhuksen hyvinvoinnin edistäminen elämänkaaren loppuvaiheessa niin kotiympäristössä kuin kodin ulkopuolisessa hoitoyksikössä  edellyttää monialaista osaamista häntä kohtaavilta työntekijöiltä. 

Vanhus  ja hänen lähipiirinsä muodostavat usein tiiviin perheyhteisön, joka jo sinällään luo turvallisuutta muutos- ja siirtymätilanteissa.  Perhesiteiden merkitystä hoidon  kokonaisuudessa ei ole vielä riittävästi huomioitu vanhuspalveluissa. Kehittämistoiminnan suunnittelussa on tästä syystä valittu perhelähtöisyys   ja sen edistäminen hoidon ja hoivan kokonaisuudessa keskeiseksi  tärkeäksi elementiksi.

Sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstö:

Omaisyhteistyön kehittämiselle on tarvetta erilaisissa elämänkaaren tilanteissa ja asiakaskohtaamisissa. Turvallisuuden tunteen vahvistaminen niin kotona asumisen tukemisessa kuin uudessa hoitoympäristössä on keskeistä vanhuspalveluissa. Luottamuksellisen suhteen syntyminen ja ylläpitäminen  asiakkaan, hänen lähipiirinsä ja heitä kohtaavien työntekijöiden kesken on  monin tavoin merkityksellistä.  Osapuolten keskinäinen luottamus välittyy myös kokemuksiin hoidon ja hoivan laadusta. Toimiva eri osapuolten välinen yhteistyö  tukee myös osaltaan hoitajien hyvinvointia työssään ja työympäristössä.  Omaisyhteistyön kehittämisen kautta ammatillinen osaaminen erilaisissa haastavissa ongelmatilanteissa vahvistuu ja työn aiheuttama tunnetaakka kevenee.

Organisaatio:   Hoitokoteihin liittyvässä julkisessa keskustelussa toistuvasti  ovat nousseet esille  hoidon  ja hoivan laatuun liittyvät puutteet ja  epäluottamus eri osapuolten kesken hoitoympäristössä. Monet muistisairaiden henkilöiden omaisista  kantavat erityistä  huolta hoitokodeissa asuvista läheisistään. "Koska kahdella kolmesta ympärivuorokautisen hoidon asiakkaasta on muistisairaus ja sairauden aste on vähintään keskivaikea, ympärivuorokautisen hoidon laatu on ydinkysymys erityisesti muistisairaille ihmisille." Lähde:https://www.kaypahoito.fi/nix01676 

Omaisyhteistyön kehittämisellä on mahdollista löytää  paitsi yksittäisiä asukkaita ja heidän lähipiiriään palvelevia omaisyhteistyön käytäntöjä  sekä myös  hoidon ja hoivan laadun vahvistumista kyseisessä organisaatiossa. On tärkeää, että hoitoyksikössä kyetään rakentavaan keskusteluun esimerkiksi esille nostetuista hoidossa ilmenevistä puutteista.  Yhtä tärkeää on myös tuoda esille hoitoyksikön vahvuudet ja kannustaa organisaationa niin ammattihenkilöstöä kuin asukkaita ja heidän läheisiään osallistumaan yhdessä hoitoympäristön kehittämiseen. Tämä organisaation myönteinen asenne omaisyhteistyön kehittämiseen välittyy  jatkossa myös hoitoyksikön paikalliseen julkisuuskuvaan  ja hoitotyön ja hoitotyötä tekevien  työntekijöiden  arvostamiseen kyseisessä organisaatiossa.

 

Yhteiskunta:

Vanhuspalveluiden haasteet ovat isoja. Väestön ikääntyessä asiakasmäärät kasvavat, kotihoidossa asiakkaat ovat heikkokuntoisempia ja paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden määrä kasvaa jatkuvasti.  Sosiaali- ja terveydenhuoltoalalle on odotettavissa 15:n vuoden sisällä työntekijäpulaa.On arvioitu, että sote-alalle tarvittaisiin n 200 000 uutta työntekijää  vuoteen 2035 mennessä.  

Vanhustyön vetovoimaisuuden vahvistumiselle on entistä suurempi tarve sosiaali- ja terveydenhuoltoon hakeutuvien opiskelijoiden ja työntekijöiden joukossa. Suomeen tarvitaan tulevina vuosikymmeninäkin  osaavia  ja motivoituneita hoitoalan työntekijöitä.  Omaisyhteistyön kehittämisellä voidaan osaltaan tukea  vanhustyön laadun kehittämistä sekä rakentavaa keskustelukulttuuria  asukkaan, omaisten ja hoivapalveluja tarjoavien toimijoiden välillä.

 

 

 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Omaisyhteistyön toimintamallin kehittämistyö on  esimerkki ison maakunnallisen hankkeen, kaupungin ja  valtakunnallisen järjestön  välisestä käytännön yhteistyöstä.

 Toimintamallia lähdettiin rakentamaan  Väli-Suomen IKÄKASTE-ÄLDRE-KASTE hankkeen/Kanta-Hämeen  POLKKA-hankkeen, Hämeenlinnan kaupungin vanhuspalveluiden ja Omaisena edelleen ry:n  kehittämisprojektin yhteistyönä (2009-2011).

POLKKA-hankkeessa (Palvelujen, osaamisen ja laadun kehittäminen Kanta-Hämeessä  asiakaslähtöisesti) omaisten kohtaamiseen liittyvät haasteet nousivat keskeisesti esille vanhuspalveluiden kehittämisessä.  Yhteistyökumppaniksi löytyi Omaisena edelleen ry, jonka kehittämisprojekti (Omaiset rakentamassa asukaslähtöisyyttä 2009 -2011) liittyi omaisyhteistyön edistämiseen.

Omaisyhteistyön kehittämisen pilottialueena oli Hämeenlinnan kuntaliitosalue (Hauho, Hämeenlinna, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos) Toimijat: vanhuspalveluiden johto, esimiehet, työntekijät, omaiset sekä POLKKA-hanke (Taina Laakso) ja  Omaisena edelleen ry (Tuija Kotiranta).  Yhteistyössä suunniteltiin toimintastrategia vanhuspalveluiden  omaisyhteistyön kehittämiseksi. POLKKA-hanke vastasi pilotin operatiivisesta käytännöistä ja neuvotteluista Hämeenlinnan kaupungin kanssa, esim yhteydet pitkäaikaishoivan palvelujohtajaan, yksiköiden esimiehiin sekä hoitotiimeihin. 

Omaisena edelleen ry:n kanssa toteutettiin omaisyhteistyön edistämisen tilaisuudet, kuten omaisyhteistyön työpajat ja omaisten tilaisuudet.  Omaisyhteistyön juurruttamiseksi  suunniteltiin ja toteutettiin omaisyhdyshenkilökoulutus. Sen tuloksena luotiin omaisyhdyshenkilöverkosto, joka kehittää ja juurruutta omaisyhteistyötä edelleen.  Omaisyhteistyön toimintamalli siirtyi osaksi Hämeenlinnan vanhuspalveluiden toimintaa.

Omaisyhteistyön kehittämisen keskeisiä  toimijoita olivat alueelliset  vanhuspalveluiden  pitkäaikaishoivan  ja koti- ja asumispalveluiden työntekijät, esimiehet, johtajat sekä asiakkaiden/asukkaiden omaiset. Omaisyhteistyön edistämistä toteutettiin  paikallisina kehittämisen kokonaisuuksina vanhuspalveluissa, vanhainkodeissa, tehostetussa asumispalvelussa ja kotihoidossa. 

Hoitoyksiköiden esimiehet ja  muut vastaavat tiiminvetäjät  olivat keskeisessä asemassa  tavoitteellisessa omaisyhteistyön kehittämisen aloittamisessa ja työn tukena. Omaisten kehittämisen tueksi ammattihenkilöstölle tarjottiin myös omaisyhteistyön teemaa syventäviä luentoja tai miniseminaareja, teemoina esimerkiksi muutos- ja siirtymävaiheen merkitys vanhustyössä, perhelähtisyys, suru ja luopuminen, kohtaamisen haasteet.

Omaisyhteistyön  konkreettinen kehittäminen käynnistyi henkilöstölle suunnatuilla työpajoilla.  Asukkaiden omaiset  osallistettiin kehittämistyöhön tarjoamalla mahdollisuuksia   omaisten tilaisuuksiin ja yhteisiin työpajoihin.

 

 

Tavoiteltu muutos

Vanhuspalveluiden asiakkaan turvallisuuden tunne säilyy ja vahvistuu muutos- ja siirtymätilanteissa.

Omaisten luottamus  hoidon laatuun ja hoitoympäristön toimijoihin vahvistuu.

Omaisten ja ammattihenkilöstön välinen yhteistyö syvenee.

Ammattihenkilöstö ymmärtää omaisten osuuden hoidon ja hoivan kokonaisuudessa  merkityksellisenä.

Ammattihenkilöstö saa työnsä tueksi  uusia välineitä kohtaamisen tilanteisiin.

Omaisyhteistyötä kehitetään erilaisissa hoitoympäristöissä.

Omaisyhteistyötä tukevia uusia käytäntöjä löydetään ja otetaan käyttöön.

Omaisyhteistyön kehittäminen siirtyy  vanhuspalveluiden rakenteisiin paikallisesti ja alueellisesti.

Ammattihenkilöstön osaamisen vahvistuminen

 

 

Muutoksen mittaaminen

Tukeeko toimintamalli ja siihen liittyvä kehittämisprosessi  omaisyhteistyön leviämistä  Hämeenlinnan alueella?

Kuinka monessa yksikössä käynnistyy omaisyhteistyön kehittäminen?

Kuinka paljon kaupunki resurssoi työntekijöiden omaisyhteistyön ohjaukseen, omaisyhteistyön kehittämisen työpajoihin osallistumisen mahdollistaminen?

Innostuvatko  hoitoyksiköiden esimiehet, hoitajat omaisyhteistyön kehittämisestä?

Otetaanko yksittäisissä hoitoyksiköissä omaisyhteistyö kehittämisen kohteeksi, millä laajuudella?

Juurtuvatko ammattihenkilöstön työpajoista   yhdessä löytämät uuden käytännöt arkeen hoitokodissa?

Miten omaisyhteistyön kehittämistyö näkyy hoitoyksiköissä?

Rohkaistuvatko omaiset nostamaan esille heitä mietityttäviä asioita, ongelmia, aiempaan verrattuna?

Näkyykö muutosta omaisten ja ammattihenkilöstön välillä kohtaamisen tilanteissa?

Kaikista omaisyhteistyön ohjauksen työpajoista kerätään palautteet, tehdään palautekoosteet  sekä kirjataan työpajoista muistiot ammattihenkilöstön käyttöön omaisyhteistyön kehittämisen tueksi.

Omaisten tilaisuuksista, vertaistoiminnasta kerätään myös  palautteet ja toiveet omaisyhteistyön kehittämisen  tarpeista

 

Toteutussuunnitelma

 

1. Ammattihenkilöstölle suunnatut  omaisyhteistyön kehittämisen työpajat omassa työyhteisössä

2. Omaisille suunnatut tilaisuudet omaisyhteistyöhön liittyvistä toiveista

Tilaisuudessa on keskeistä hoitoon liittyvien huolenaiheiden  ja toiveiden kuuleminen  sekä  luottamuksen ja yhteistyön vahvistaminen.   

3. Toiminnan vakiinnuttua järjestetään omaisyhteistyöhön liittyviä säännöllisiä omaisten ja ammattihenkilöstön yhteisiä tilaisuuksia 

4. Omaisille suunnattu vertaisryhmä, esimerkiksi paikallisena järjestöyhteistyönä

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmä: vanhuspalveluiden, pitkäaikaishoivan ja koti- ja asumispalveluiden työntekijät, esimiehet, johtajat, asukkaiden ja asiakkaiden omaiset.

Toimintamallia pilotoitaessa on koottu runsaasti sisältömateriaalia  Hämeenlinnan  alueella toimineilta vanhuspalvelujen (vanhainkodit, kotihoito)  työntekijöiltä ja asukkaiden  sekä hoitoa tarvitsevien omaisilta. Tiedot on kerätty 2009-2011 aikana. Tietoja on kerätty henkilöstölle suunnatuista työpajoista (7 vanhainkotia, 1 asumispalveluyksikkö ja kotihoito) sekä omaisille järjestetyistä  tilaisuuksista. Osassa yksiköistä on ensimmäisen työpajakierroksen jälkeen järjestetty myös omaisyhteistyön syventävät työpajat.

Henkilöstölle suunnatut työpajatyöskentelyt, omaisten tilaisuudet ja niiden pohjalta  dokumentoidut  muistiot ja palautekoosteet ovat olleet kehittämistyön keskeistä kokemustietoa ja arviontimateriaalia.  Jokaisen työpajatyöskentelyn  päätteeksi  on päätetty yhteistyössä keskeisimmät omaisyhteistyöhön liittyvät kehittämistehtävät, joita on jalostettu edelleen POLKKA-työntekijä Tainan Laakson johdolla.  Työntekijöille on tehty kirjallisia kyselyitä siitä, miten käsitellyt asiat ovat vaikuttaneet heidän tapaansa kohdata omainen ja kehittää edelleen omassa työympäristössään omaisyhteistyötä.  Edellä kuvatun osallistamisen prosessin tuloksena syntyi  Omaisyhteistyön toimintamallin tuotoksena esim.  Toimivan omaisyhteistyön edellytykset -kooste.  

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Tämä toimintamalli aloitettiin  kokeilemalla Hämeenlinnan kuntaliitosalueella  erilaisissa  vanhainkodeissa omaisten ja ammattihenkilöstön välisiä yhteistyötä  edistäviä tilaisuuksia. Erilaisten  kokeilujen tuloksena  kehittämistyössä vakiintui omaisyhteistyön edistämisen metodina  erityisesti  työpajatoiminta. Työpajoja suunnattiin sekä ammattihenkilöstölle että omaisille. Järjestettiin myös hoitajien ja omaisten yhteisiä työpajoja sekä muita tilaisuuksia.

Erilaisille potilasryhmille tai omaishoitajille  on paljon vertaistoimintaa järjestöillä  ja muilla toimijoilla.  Vastaavasti ennakkoon  pohdittiin myös  hyötyisivätkö hoitokodeissa asuvien omaiset heille suunnatuista vertaisryhmistä tai vertaistilaisuuksista.  Tätä haluttiin myös selvittää hoitokotien omaisille suunnatuissa tilaisuuksissa.

Ideointi

Hankkeiden työntekijät kävivät keskusteluja paikallisten ja alueellisten  hoitoalan toimijoiden sekä  hoitokodeissa asuvien omaisten kanssa. Kävi selkeästi esille, että asukkaiden omaisten ja  heitä kohtaavan  ammattihenkilöstön yhteistyölle ja vuoropuhelun kehittämiselle on suuri tarve. Mietimme miten voisimme mahdollistaa myönteistä ja rakentavaa vuoropuhelua eri osapuolten välille. Päädyimme järjestämään omaisille suunnattuja tilaisuuksia hoitokodeissa yhteistyössä ammattihenkilöstön kanssa. Tämän lisäksi näytti olevan tarvetta myös hoitajien keskuudessa omaisyhteistyön sisältöjen selkeyttämiseksi. Ammattihenkilöstö toi lisäksi esille, että  mahdollisuuksia pohtia omaisyhteistyön kehittämistä ei juurikaan hoitotyön arjessa ole.  Päädyimme pilotoimaan omaisyhteistyön työpajoja ja  järjestämään erilaisia foorumeita omaisyhteistyön kehittämiseksi. 

Matkan varrella pohdimme  miten tukea  omaisyhteistyön toimintamallin käyttöönottoa ja  hyvien käytäntöjen juurruttamista hoitoyksiköissä.  Aloimme miettiä mahdollisuutta omaisyhdyshenkilöiden löytymiseen eri yksiköistä.  

Idean valinta

Omaisyhteistyön työpajatoiminta käynnistyi  Hämeenlinnan alueella hyvin, ja saamamme palautteet  työpajoista olivat myönteisiä. Tästä rohkaistuneena päätimme käynnistää myös omaisyhteistyöstä kiinnostuneiden verkoston, ja näin tuli  hankevuosien aikana luotua myös alueellinen omaisyhteistyön verkosto.

Omaisyhteistyön työpajojen  tuloksena ja kolmen hankevuoden aikana saatiinkin perustettua Hämeenlinnan alueelle  myös omaisyhteistyön verkosto, joka kokoontui kahdesti vuodessa.  Alueelliseen vanhuspalveluiden johto  muokkasi vanhuspalveuiden rakenteisiin resurssit omaisyhteistyön levittämiseksi ja juurtumiseksi. Jokaisesta vanhuspalveluiden hoitoyksiköstä  yksikön johto mahdollisti kahden omaisyhdyshenkilön  osallistumiselle näihin säännöllisiin verkostotapaamisiin, jossa työntekijät jakoivat hyviä käytäntöjä  ja kokemuksiaan omaisyhteistyön edistämiseksi.

Ratkaisun testaaminen

Hanke ja siihen liittyvä yhteistyö toteutettiin vuosina 2009 -2011. Toimintamallin kuvaus kirjattiin  syksyn 2011 aikana.   

Kokeilussa opittua

Hoitokotien ammattihenkilöstön työpajoista kerättyjen palautteiden ja muistioiden mukaisesti hoitajat valitsivat omaisyhteistyön kehittämisen kohteiksi omissa työyksiköissään mm.:

  • Ensikohtaamisen tärkeys
  • Omaisen rohkaiseminen päätöksentekoon
  • Kuntouttava työote  ja sen selventäminen omaisille
  • Perhelähtöisyyden tukeminen vanhainkodissa
  • MItä asioita tulee ottaa huomioon lyhytaikaishoitoon tulevan asukkaan omaisten kanssa
  • Miten viestitämme olevamme samalla puolella (hoitajat, asukas, omaiset)
  • Miten tukea luopumisen prosessia (esim. hoitovastuusta luopuminen omaishoitoperheessä)
  • Omaisyhteistyön kehittämisen polkujen tuotoksia eri yksiköistä

Omaisyhteistyön kehittämisen polkujen tuotoksia:

  • Omaisyhteistyöhön liittyviä osastotunteja (perhelähtöisyys hoitotyössä, miten kerromme omaiselle asukkaan terveydentilan ja toimintakyvyn muutoksista)
  • omaisyhteistyön käsikirja
  • omaisyhteistyöstä tiedottava ilmoitustaulu
  • eteisaulaan suuri kangaspuu, jossa lehtinä kuluvan kauden tapahtumat, päivitys säännöllisesti
  • esite hoitokodista
  • omaisyhdyshenkilöt osastoilla
  • omaisyhteistyön verkosto (vertaiskehittäminen, hyvät ideat jakoon alueellisesti, tukea omaisyhteistyön kehittämiseen jne.)
  • omaisyhteistyön teemaa tukevia miniseminaareja, luentoja työntekijöille  (palautteista koottujen toiveiden mukaisesti)
  • omaisten tilaisuuksien sisällöllinen kehittäminen
    • toteutus aiempaa suunnitelmallisemmin, säännöllisemmin  n 2x vuodessa
    • pyydetään jo suunnittelutyöhön, suunnittelutiimiin omaisia mukaan
    • omaisyhteistyön toimintasuunnitelma, -kertomus työn tukena
    • omaisten tilaisuuksia kohdennetusti  esim. lyhytaikaishoitojaksolle tuleville, uusien asukkaiden omaisille
    • yhteistyötä tiivistetty  järjestöjen kanssa, vapaaehtoisia mukaan
    • pyydetty alustuksia eri tahoilta omaisten tilaisuuksiin (geriatri, psykologi, seurakuntien työntekijät ym.)
    • ohjelmallista tukea omaisilta (lapsenlapset musisoimassa, runonlausuntaa, tuolijumppaa)
    • hoitajien tietopaketti, ohjausta  omaisille esimerkiksi muistisairaan  kohtaamisesta
  • osastokohtaisesti sovittuja hyviä käytäntöjä/sopimuksia konkreettisista omaisyhteistyön toimintatavoista
  • arvot omaisyhteistyössä
  • ohjeistus omaisyhteistyöstä myös  uudelle työntekijälle 
  • omahoitajuuden kehittäminen omaisyhteistyön tueksi
  • lyhytaikaishoitojaksojen kehittäminen
    • ennakkovalmentautuminen, hoitoympäristöön tutustuminen, ensikohtaaminen, esite hoitojaksolle tulevalle perheelle, erityistä huomiota omaishoitajalle, hoitovastuusta luopumisen tuki, vertaisryhmät lyhytaikaishoitojaksoja käyttävän omaisille

 

Ratkaisun perusidea

Omaisyhteistyön toimintamalli  ohjaa omaisten ja ammattihenkilöstön välisen yhteistyön lisääntymiseen ja omaisten osallisuuden vahvistumiseen  vanhuspalveluissa.  Omaisyhteistyön tavoitteena  on selkeyttää omaisten roolia hoidon ja hoivan kokonaisuudessa.  Tämä edistää hoidon ja hoivan laatua ja lisää luottamuksellista yhteistyötä.  Toimintamalli sisältä omaisyhteistyön kehittämistä tukevat sisältökokonaisuudet ammattihenkilöstölle sekä omaisten osallistamiseksi hoivayksikön arkeen.

1.Ammattihenkilöstölle suunnatut  omaisyhteistyön kehittämisen työpajat omassa työyhteisössä

Työpajojen tavoitteena on edistää omaisten ja hoitohenkilökunnan välistä yhteistyötä  ja vuorovaikutusta sekä ohjata työntekijöitä  kohtaamaan muutos- ja siirtymätilanteita läpikäyviä asukkaita ja heidän omaisiaan. Työpajatyyppisessä toiminnassa keskeistä on luoda työntekijöille foorumi, jossa  voi pohtia omaisyhteistyön haasteita ja mahdollisuuksia, ja etsiä omalle yksikölle keskeisimmät käytännöt omaisyhteistyön edistämiseen.

(Omaisyhteistyön  työpaja ammattihenkilöstölle kuvattuna  liitteessä:  omaisyhteistyön toimintamalli vanhuspalveluissa tarkemmat sisältöliitteet)

2. Omaisille suunnatut tilaisuudet  omaisyhteistyöhön liittyvistä toiveista

(Omaisten tilaisuudet kuvattuna liitteessä)

3. Toiminnan vakiinnuttua järjestettävät omaisyhteistyötä tukevat säännölliset omaisten ja ammattihenkilöstön yhteiset tilaisuudet  (esim. omaisyhteistyön toimintasuunnitelma)

4. Tarvittaessa omaisille suunnattu vertaisryhmä tai muu vertaistoiminta, esimerkiksi  paikallisena järjestöyhteistyönä

(Omaisten vertaisryhmät kuvattuna  liitteessä)

Liitteet
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Hoitoyksikön vastaava työntekijä on keskeisessä asemassa omaisyhteistyön  käynnistämisessä. Kyse on tavoitteellisesta  hoiva- ja hoitotyön  kehittämisestä. Heti alkuun on hyvä työyhteisössä sopia omaisyhteistyön kehittämisen vastuuhenkilöt.

Omaisyhteistyön kehittäminen on hyvä käynnistää henkilöstölle suunnatulla työpajalla, joka on helppo toteuttaa  työyhteisössä tiiminvetäjän tai osastonhoitajan johdolla.  Työpajat järjestetään yksinkertaisimmillaan  vanhuspalveluiden tiloissa tai resurssien salliessa  työpaikan ulkopuolisissa tiloissa. Työpajaan liitetty kahvitus tai lounas luo puitteet arvostavalle ja innostavalle kehittämistyölle.  Työpajojen tuloksena päätetään, millaisia kehittämisen polkuja lähdetään yksittäisessä hoitoyhteisössä tai kotihoidon asiakastyössä viemään eteenpäin. Tällaisia  käytännön kehittämiskohteita voivat olla esimerkiksi  asukkaan/ asiakkaan perheen ensikohtaamisen tilanne, lyhytaikaishoitoon tulevan ohjaaminen  tai palvelusuunnitelman kirjaamiseen liittyvät asiat, tiedottamisen käytännöt tai  erilaiset haastavat tilanteet hoitotyön arjessa. Kun ammattihenkilöstön kanssa on voitu yhdessä pohtia omaisyhteistyön kehittämisen hyötyjä hoitoa tarvitsevan henkilön ja hänen lähipiirinsä näkökulmasta sekä myös hyötyjä hoitajan omaan työhön, kehittämisen tarve  tulee perusteltua monesta eri näkökulmasta.

Omaisyhteistyön kehittämiseen liittyviä resursseja (henkilöstön työpaja, aika, osallistujien määrä ja työpajan sisältöteemat) on kuvattu yksityiskohtaisesti toimintamallin liitetiedostossa: Omaisyhteistyön toimintamalli vanhuspalveluissa tarkemmat sisältöliitteet.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallia voi hyödyntää  kevennettynä versionakin. Oleellista on, että  hoitoyksiköissä  tai kotihoidossa  tarkastellaan hoidon ja hoivan kokonaisuutta myös omaisyhteistyön kehittämisen näkökulmasta.  Luottamus ja  turvallisuus painottuivat hankkeen alusta alkaen omaisilta ja asukkailta saaduista  yleisöpalautteista   erityisen merkityksellisinä.  Luottamuksellisen hoitosuhteen ja  turvallisuuden tunteen   vahvistaminen vanhuspalveluissa ja  erilaisissa asumispalveluissa ja kotihoidossa on erityisen tärkeää hoito- ja hoivatyön laadun varmistamiseksi.  

Yksinkertaisimmillaan omaisyhteistyön kehittämisen  voi käynnistää esimerkiksi  hoitoyksikön ammattihenkilöstön keskuudessa  yksittäisellä osastotunnilla. Työyhteisön yhteisen pohdinnan voi käynnistää  esimerkiksi kysymyksellä mikä mietityttää tällä hetkellä asukkaiden/ asiakkaiden omaisten kohtaamisen tilanteissa eniten. Lisäksi voidaan  miettiä, mistä omaiset voivat päättää, mikä on omaisen rooli hoidon kokonaisuudessa, millä keinoin perhelähtöisyyttä tuetaan hoitoyksikössä. Vastaavasti näitä kysymyksiä voi hyödyntää myös hoitokodin omaisille suunnatussa yksittäisessäkin tilaisuudessa, jossa teemaksi on  valittu omaisyhteistyö. Omaisten tilaisuudessa voi käynnistää keskustelun omaisyhteistyön nykyisistä käytännöistä ja tiedustella  asukkaiden omaisilta  ehdotuksia yhteistyön edistämiseksi,  ja sopia yhteisistä toimintatavoista jatkossa saadun palautteen perusteella. Tämä lisää omaisten osallisuutta hoitokodin arjessa.

Toimintamallia  on sovellettu  vanhuspalveluiden lisäksi myös kotihoidon  asiakkaiden ,omaisten ja ammattihenkilöstön keskuudessa sekä  myös kehitysvammaisten henkilöiden asumispalveluissa omaisyhteistyötä kehitettäessä. Esimerkiksi yhteistyö kehitysvammaisten henkilöiden asumisyksiköissä Helsingissä vuonna 2016  Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry:n , Kynnys ry:n ,  Kehitysvammaisten Tukiliiton ja Omaisena edelleen ry:n kanssa:  asukkaiden, heidän lähipiirinsä ja ammattihenkilöstön kanssa  omaisyhteistyötä  kehitettiin itsemääräämisoikeuden toteutumisen näkökulmasta.  Omaisena edelleen ry:lle on lisäksi vuosikymmenen ajalta kertynyt  tuloksellisia ja myönteisiä kokemuksia  omaisyhteistyön edistämisestä lyhytaikais-, jaksohoitoa omaishoitoperheille tarjoavista hoitoyksiköistä.

Toivomme eri tahojen lähtevän rohkeasti kehittämään ja edistämään omaisyhteistyötä erilaisissa asiakaspalvelutilanteissa ja asumispalveluissa sekä kotihoitoon että omaishoitoon liittyvissä muutos- ja siirtymävaiheissa. 

 

 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Omaisyhteistyön toimintamalliin sisältyneen työskentelyprosessin myötä hoitajat ovat kuvanneet omaisten kohtaamiseen liittyvien taitojensa vahvistuneen. Ymmärrys muutos- ja siirtymävaihetta läpikäyviä asukkaita ja omaisia kohtaan on lisääntynyt. Tämä näkyy myös työntekijän ammatti-identiteetin vahvistumisena.  Työntekijät ovat kuvanneet rohkeuden lisääntyneen omaisten ja työntekijän välisissä kohtaamisen tilanteissa sekä saaneensa konkreettisia välineitä omaisyhteistyöhön ja sen suunnitteluun.

Kynnys omaisten tilaisuuksien järjestämiseen on madaltunut, ja tätä työtä tehdään aiempaan verrattuna suunnitelmallisemmin (vanhainkodeissa  omaisyhteistyön toimintasuunnitelmat ja -kertomukset laaditaan yksiköittäin). Omaisyhteistyön toimintamalli on ohjannut Hämeenlinnan vanhuspalveluissa  ja kaikissa vanhainkodeissa järjestämään säännöllisesti kahdesti vuodessa omaisten tilaisuudet.  Hoitajat ja omaiset ovat kuvanneet  rohkaistuneensa yhteydenpitoon,  ja asioista puhuminen on lisääntynyt. Pulmallisiin tilanteisiin on tartuttu aiempaa nopeammin. Myös haastavissa kohtaamisen tilanteissa on saatu omasta työyhteistöstä ja  työtoverilta aiempaa  enemmän tukea. Eri osapuolten näkökulmat ovat tulleet kuuluville ja vaikeiden asioiden käsittelemisen kynnys on madaltunut.  Hoitajat ovat havahtuneet huomaamaan myös asukkaiden omaisten yksinäisyyden  ja ohjanneet aiempaa enemmän omaisia esim. turvautumaan ulkopuoliseen tukeen  jaksamiseen liittyvissä kysymyksissä.  Omaisten  kertomia tietoja asukkaan elämänhistoriasta on hyödynnetty hoito- ja palvelusuunnitelmassa sekä hoitotyössä. Asukkaan hyvinvointi on lisääntynyt.  Omaisilta on saatu myönteistä palautetta hoitotyöstä. 

Arviointiedon keruu:

 Toimintamallia pilotoitaessa on koottu arviointimateriaalia  Hämeenlinnan  alueella toimineilta vanhuspalvelujen (vanhainkodit, kotihoito)  työntekijöiltä ja asukkaiden/hoitoa tarvitsevien omaisilta. Tiedot on kerätty 2009-2011 aikana. Arviointia on saatu henkilöstölle suunnatuista työpajoista (7 vanhainkotia, 1 asumispalveluyksikkö ja kotihoito) sekä omaisille järjestetyistä  tilaisuuksista. Osassa yksiköistä on ensimmäisen työpajakierroksen jälkeen järjestetty myös omaisyhteistyön syventävät työpajat.

Henkilöstölle suunnatut työpajatyöskentelyt, omaisten tilaisuudet ja niiden pohjalta  dokumentoidut muistiot ja palautekoosteet ovat olleet kehittämistyön keskeistä kokemustietoa ja arviontimateriaalia.  Jokaisen työpajatyöskentelyn  päätteeksi  on päätetty yhteistyössä keskeisimmät omaisyhteistyöhön liittyvät kehittämistehtävät, joita on jalostettu edelleen POLKKA-työntekijä Tainan Laakson johdolla.  Työntekijöille on tehty kirjallisia kyselyitä siitä, miten käsitellyt asiat ovat vaikuttaneet heidän tapaansa kohdata omainen ja kehittää edelleen omassa työympäristössään omaisyhteistyötä.  

Liitteet