Omaisyhteistyön toimintamalli vanhuspalveluissa
Omaisyhteistyön toimintamalli vanhuspalveluissa ohjaa omaisten ja ammattihenkilöstön välisen yhteistyön kehittämiseen ja vahvistamiseen. Tavoitteena on selkeyttää omaisten roolia hoidon ja hoivan kokonaisuudessa. Hoidon laatu sekä osapuolten keskinäinen luottamus vahvistuvat.
Toimintamallin nimi
Omaisyhteistyön toimintamalli vanhuspalveluissa ohjaa omaisten ja ammattihenkilöstön välisen yhteistyön kehittämiseen ja vahvistamiseen. Tavoitteena on selkeyttää omaisten roolia hoidon ja hoivan kokonaisuudessa. Hoidon laatu sekä osapuolten keskinäinen luottamus vahvistuvat.
Omaisyhteistyön toimintamalli ohjaa omaisten ja ammattihenkilöstön välisen yhteistyön lisääntymiseen ja omaisten osallisuuden vahvistumiseen vanhuspalveluissa. Omaisyhteistyön tavoitteena on selkeyttää omaisten roolia hoidon ja hoivan kokonaisuudessa. Tämä edistää hoidon ja hoivan laatua ja lisää luottamuksellista yhteistyötä. Toimintamalli sisältä omaisyhteistyön kehittämistä tukevat sisältökokonaisuudet ammattihenkilöstölle sekä omaisten osallistamiseksi hoivayksikön arkeen.
1.Ammattihenkilöstölle suunnatut omaisyhteistyön kehittämisen työpajat omassa työyhteisössä
Työpajojen tavoitteena on edistää omaisten ja hoitohenkilökunnan välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta sekä ohjata työntekijöitä kohtaamaan muutos- ja siirtymätilanteita läpikäyviä asukkaita ja heidän omaisiaan. Työpajatyyppisessä toiminnassa keskeistä on luoda työntekijöille foorumi, jossa voi pohtia omaisyhteistyön haasteita ja mahdollisuuksia, ja etsiä omalle yksikölle keskeisimmät käytännöt omaisyhteistyön edistämiseen.
(Omaisyhteistyön työpaja ammattihenkilöstölle kuvattuna liitteessä: omaisyhteistyön toimintamalli vanhuspalveluissa tarkemmat sisältöliitteet)
2. Omaisille suunnatut tilaisuudet omaisyhteistyöhön liittyvistä toiveista
(Omaisten tilaisuudet kuvattuna liitteessä)
3. Toiminnan vakiinnuttua järjestettävät omaisyhteistyötä tukevat säännölliset omaisten ja ammattihenkilöstön yhteiset tilaisuudet (esim. omaisyhteistyön toimintasuunnitelma)
4. Tarvittaessa omaisille suunnattu vertaisryhmä tai muu vertaistoiminta, esimerkiksi paikallisena järjestöyhteistyönä
(Omaisten vertaisryhmät kuvattuna liitteessä)
Toimintamallin kehittämisvuosien (2009 -2011) aikana eri puolilla Suomea alettiin vähitellen toteuttaa laitoshoitoon liittyvää palvelurakenteen muutosta.
Kanta-Hämeessä kyseisenä ajanjaksona vanhainkoteja vielä oli, mutta kehitystyö käynnistyi sielläkin. Todettiin, että laitospaikkoja on liian paljon ja vanhainkoteja alettiin muuttaa tehostetun palveluasumisen yksiköiksi. Myös laaja kuntaliitos toteutui kyseisenä ajankohtana, kun Hauho, Hämeenlinna, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos liittyivät yhteen yhdeksi kaupungiksi, jonka nimeksi tuli Hämeenlinna. Kuntaliitos loi paineita yhtenäistää liittyneiden kuntien vanhuspalveluiden toimintojen sisältöjä.
Vuonna 2020 palvelurakenteen muutos näkyy varsin selkänä: tehostetun palveluasumisen piirissä on nykyisin suurin osa ympärivuorokautista hoitoa tarvitsevista iäkkäistä. Vuosikymmenen aikana ikääntyneiden laitoshoivaa on vähennetty suunnitelmien mukaisesti (vanhainkodeissa vuoden 2018 lopussa oli enää 5339 asiakasta, vähennystä edellisestä vuodesta 13,1%). Ympärivuorokautista hoitoa tarvitseville suositaan tehostetun palveluasumisen yksiköiden paikkoja. Näiden hoitoyksiköiden piirissä vuonna 2018 oli 44 959 asukasta. Omaisyhteistyön toimintamallia voidaan hyödyntää myös muissa asumisen palveluissa tai hoitoympäristöissä. Lisäksi esimerkiksi kehitysvammaisten henkilöiden autetun asumisen piirissä oli vuonna 2018 asukkaita 8664 psykiatrisen asumispalveluita käytti puolestaan 7484 henkilöä. Säännöllisen kotihoidon asiakkaita oli reilut 73 000. (Tilastoraportti 41 / 2019, THL, Suomen virallinen tilasto. ISSN 1798-0887)
Keväällä 2019 käynnistyi vilkas julkinen keskustelu hoitokotien hoidon ja hoivan laadusta. Vastaavasti koronapandemian keväällä 2020 ajankohtaistama omaisten huoli tehostetun palveluasumisen yksiköissä/ hoivakodeissa asuvista läheisistään osoittaa,että omaisyhteistyön kehittämiselle, luottamuksen vahvistamiselle ja uusille omaisyhteistyön käytänteille on edelleen kasvava tarve. Kevään ja kesän 2020 aikana monet hoitokodit innovoivat aktiivisesti uusia käytäntöjä asukkaiden ja omaisten tapaamisten mahdollistamiseksi. Omaisyhteistyötä tukevissa digitaalisissa palveluissa otettiin iso askel eteenpäin lyhyen ajanjakson aikana. Asukkaiden ja omaisten kohtaamisia järjestettiin verkkovälitteisesti hyödyntäen etäyhteyksiä, ja löydettiin myös uusia ratkaisuja kuten turvallisia kohtaamisia mahdollistavia kontteja ja tarkoitusta varten uudelleen sisustettuja autoja otettiin käyttöön hoitoyksiköiden pihoilla.
Kohderyhmä: vanhuspalveluiden, pitkäaikaishoivan ja koti- ja asumispalveluiden työntekijät, esimiehet, johtajat, asukkaiden ja asiakkaiden omaiset.
Toimintamallia pilotoitaessa on koottu runsaasti sisältömateriaalia Hämeenlinnan alueella toimineilta vanhuspalvelujen (vanhainkodit, kotihoito) työntekijöiltä ja asukkaiden sekä hoitoa tarvitsevien omaisilta. Tiedot on kerätty 2009-2011 aikana. Tietoja on kerätty henkilöstölle suunnatuista työpajoista (7 vanhainkotia, 1 asumispalveluyksikkö ja kotihoito) sekä omaisille järjestetyistä tilaisuuksista. Osassa yksiköistä on ensimmäisen työpajakierroksen jälkeen järjestetty myös omaisyhteistyön syventävät työpajat.
Henkilöstölle suunnatut työpajatyöskentelyt, omaisten tilaisuudet ja niiden pohjalta dokumentoidut muistiot ja palautekoosteet ovat olleet kehittämistyön keskeistä kokemustietoa ja arviontimateriaalia. Jokaisen työpajatyöskentelyn päätteeksi on päätetty yhteistyössä keskeisimmät omaisyhteistyöhön liittyvät kehittämistehtävät, joita on jalostettu edelleen POLKKA-työntekijä Tainan Laakson johdolla. Työntekijöille on tehty kirjallisia kyselyitä siitä, miten käsitellyt asiat ovat vaikuttaneet heidän tapaansa kohdata omainen ja kehittää edelleen omassa työympäristössään omaisyhteistyötä. Edellä kuvatun osallistamisen prosessin tuloksena syntyi Omaisyhteistyön toimintamallin tuotoksena esim. Toimivan omaisyhteistyön edellytykset -kooste.
Hoitoyksikön vastaava työntekijä on keskeisessä asemassa omaisyhteistyön käynnistämisessä. Kyse on tavoitteellisesta hoiva- ja hoitotyön kehittämisestä. Heti alkuun on hyvä työyhteisössä sopia omaisyhteistyön kehittämisen vastuuhenkilöt.
Omaisyhteistyön kehittäminen on hyvä käynnistää henkilöstölle suunnatulla työpajalla, joka on helppo toteuttaa työyhteisössä tiiminvetäjän tai osastonhoitajan johdolla. Työpajat järjestetään yksinkertaisimmillaan vanhuspalveluiden tiloissa tai resurssien salliessa työpaikan ulkopuolisissa tiloissa. Työpajaan liitetty kahvitus tai lounas luo puitteet arvostavalle ja innostavalle kehittämistyölle. Työpajojen tuloksena päätetään, millaisia kehittämisen polkuja lähdetään yksittäisessä hoitoyhteisössä tai kotihoidon asiakastyössä viemään eteenpäin. Tällaisia käytännön kehittämiskohteita voivat olla esimerkiksi asukkaan/ asiakkaan perheen ensikohtaamisen tilanne, lyhytaikaishoitoon tulevan ohjaaminen tai palvelusuunnitelman kirjaamiseen liittyvät asiat, tiedottamisen käytännöt tai erilaiset haastavat tilanteet hoitotyön arjessa. Kun ammattihenkilöstön kanssa on voitu yhdessä pohtia omaisyhteistyön kehittämisen hyötyjä hoitoa tarvitsevan henkilön ja hänen lähipiirinsä näkökulmasta sekä myös hyötyjä hoitajan omaan työhön, kehittämisen tarve tulee perusteltua monesta eri näkökulmasta.
Omaisyhteistyön kehittämiseen liittyviä resursseja (henkilöstön työpaja, aika, osallistujien määrä ja työpajan sisältöteemat) on kuvattu yksityiskohtaisesti toimintamallin liitetiedostossa: Omaisyhteistyön toimintamalli vanhuspalveluissa tarkemmat sisältöliitteet.
Omaisyhteistyön toimintamalliin sisältyneen työskentelyprosessin myötä hoitajat ovat kuvanneet omaisten kohtaamiseen liittyvien taitojensa vahvistuneen. Ymmärrys muutos- ja siirtymävaihetta läpikäyviä asukkaita ja omaisia kohtaan on lisääntynyt. Tämä näkyy myös työntekijän ammatti-identiteetin vahvistumisena. Työntekijät ovat kuvanneet rohkeuden lisääntyneen omaisten ja työntekijän välisissä kohtaamisen tilanteissa sekä saaneensa konkreettisia välineitä omaisyhteistyöhön ja sen suunnitteluun.
Kynnys omaisten tilaisuuksien järjestämiseen on madaltunut, ja tätä työtä tehdään aiempaan verrattuna suunnitelmallisemmin (vanhainkodeissa omaisyhteistyön toimintasuunnitelmat ja -kertomukset laaditaan yksiköittäin). Omaisyhteistyön toimintamalli on ohjannut Hämeenlinnan vanhuspalveluissa ja kaikissa vanhainkodeissa järjestämään säännöllisesti kahdesti vuodessa omaisten tilaisuudet. Hoitajat ja omaiset ovat kuvanneet rohkaistuneensa yhteydenpitoon, ja asioista puhuminen on lisääntynyt. Pulmallisiin tilanteisiin on tartuttu aiempaa nopeammin. Myös haastavissa kohtaamisen tilanteissa on saatu omasta työyhteistöstä ja työtoverilta aiempaa enemmän tukea. Eri osapuolten näkökulmat ovat tulleet kuuluville ja vaikeiden asioiden käsittelemisen kynnys on madaltunut. Hoitajat ovat havahtuneet huomaamaan myös asukkaiden omaisten yksinäisyyden ja ohjanneet aiempaa enemmän omaisia esim. turvautumaan ulkopuoliseen tukeen jaksamiseen liittyvissä kysymyksissä. Omaisten kertomia tietoja asukkaan elämänhistoriasta on hyödynnetty hoito- ja palvelusuunnitelmassa sekä hoitotyössä. Asukkaan hyvinvointi on lisääntynyt. Omaisilta on saatu myönteistä palautetta hoitotyöstä.
Arviointiedon keruu:
Toimintamallia pilotoitaessa on koottu arviointimateriaalia Hämeenlinnan alueella toimineilta vanhuspalvelujen (vanhainkodit, kotihoito) työntekijöiltä ja asukkaiden/hoitoa tarvitsevien omaisilta. Tiedot on kerätty 2009-2011 aikana. Arviointia on saatu henkilöstölle suunnatuista työpajoista (7 vanhainkotia, 1 asumispalveluyksikkö ja kotihoito) sekä omaisille järjestetyistä tilaisuuksista. Osassa yksiköistä on ensimmäisen työpajakierroksen jälkeen järjestetty myös omaisyhteistyön syventävät työpajat.
Henkilöstölle suunnatut työpajatyöskentelyt, omaisten tilaisuudet ja niiden pohjalta dokumentoidut muistiot ja palautekoosteet ovat olleet kehittämistyön keskeistä kokemustietoa ja arviontimateriaalia. Jokaisen työpajatyöskentelyn päätteeksi on päätetty yhteistyössä keskeisimmät omaisyhteistyöhön liittyvät kehittämistehtävät, joita on jalostettu edelleen POLKKA-työntekijä Tainan Laakson johdolla. Työntekijöille on tehty kirjallisia kyselyitä siitä, miten käsitellyt asiat ovat vaikuttaneet heidän tapaansa kohdata omainen ja kehittää edelleen omassa työympäristössään omaisyhteistyötä.