Omaisyhteistyön toimintamalli vanhuspalveluissa ohjaa omaisten ja ammattihenkilöstön välisen yhteistyön  kehittämiseen ja vahvistamiseen. Tavoitteena on selkeyttää omaisten roolia hoidon ja hoivan kokonaisuudessa. Hoidon  laatu sekä osapuolten keskinäinen luottamus vahvistuvat. 

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Omaisyhteistyön toimintamalli vanhuspalveluissa
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Omaisyhteistyön toimintamalli vanhuspalveluissa ohjaa omaisten ja ammattihenkilöstön välisen yhteistyön  kehittämiseen ja vahvistamiseen. Tavoitteena on selkeyttää omaisten roolia hoidon ja hoivan kokonaisuudessa. Hoidon  laatu sekä osapuolten keskinäinen luottamus vahvistuvat. 

Toteutuspaikka
Hämeenlinnan kaupungin vanhuspalvelut;Väli-Suomen IKÄKASTE-ÄLDRE-KASTE, Kanta-Hämeen POLKKA-hanke/Taina Laakso;Oras-projekti/Omaisena edelleen ry
Paikkakunta tai maakunta
Kanta-Häme
Toimintamallin rahoittaja
Kunta
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Tekijä

Tuija Kotiranta

Luotu

06.05.2020

Viimeksi muokattu

09.07.2020
Ratkaisun perusidea **

Omaisyhteistyön toimintamalli  ohjaa omaisten ja ammattihenkilöstön välisen yhteistyön lisääntymiseen ja omaisten osallisuuden vahvistumiseen  vanhuspalveluissa.  Omaisyhteistyön tavoitteena  on selkeyttää omaisten roolia hoidon ja hoivan kokonaisuudessa.  Tämä edistää hoidon ja hoivan laatua ja lisää luottamuksellista yhteistyötä.  Toimintamalli sisältä omaisyhteistyön kehittämistä tukevat sisältökokonaisuudet ammattihenkilöstölle sekä omaisten osallistamiseksi hoivayksikön arkeen.

1.Ammattihenkilöstölle suunnatut  omaisyhteistyön kehittämisen työpajat omassa työyhteisössä

Työpajojen tavoitteena on edistää omaisten ja hoitohenkilökunnan välistä yhteistyötä  ja vuorovaikutusta sekä ohjata työntekijöitä  kohtaamaan muutos- ja siirtymätilanteita läpikäyviä asukkaita ja heidän omaisiaan. Työpajatyyppisessä toiminnassa keskeistä on luoda työntekijöille foorumi, jossa  voi pohtia omaisyhteistyön haasteita ja mahdollisuuksia, ja etsiä omalle yksikölle keskeisimmät käytännöt omaisyhteistyön edistämiseen.

(Omaisyhteistyön  työpaja ammattihenkilöstölle kuvattuna  liitteessä: omaisyhteistyön toimintamalli vanhuspalveluissa tarkemmat sisältöliitteet)

2. Omaisille suunnatut tilaisuudet  omaisyhteistyöhn liittyvistä toiveista

(Omaisten tilaisuudet kuvattuna liitteessä)

3. Toiminnan vakiinnuttua järjestettävät omaisyhteistyötä tukevat säännölliset omaisten ja ammattihenkilöstön yhteiset tilaisuudet  (esim. omaisyhteistyön toimintasuunnitelma)

4. Tarvittaessa omaisille suunnattu vertaisryhmä tai muu vertaistoiminta, esimerkiksi  paikallisena järjestöyhteistyönä

(Omaisten vertaisryhmät kuvattuna  liitteessä)

Toimintaympäristö **

Toimintamallin kehittämisvuosien (2009 -2011) aikana eri puolilla Suomea alettiin vähitellen toteuttaa  laitoshoitoon liittyvää palvelurakenteen muutosta. 

Kanta-Hämeessä kyseisenä ajanjaksona vanhainkoteja vielä oli,  mutta kehitystyö käynnistyi sielläkin. Todettiin, että laitospaikkoja on liian paljon ja vanhainkoteja alettiin muuttaa tehostetun palveluasumisen yksiköiksi. Myös laaja kuntaliitos toteutui kyseisenä ajankohtana, kun Hauho, Hämeenlinna, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos liittyivät yhteen yhdeksi kaupungiksi, jonka nimeksi tuli Hämeenlinna. Kuntaliitos loi paineita yhtenäistää liittyneiden kuntien vanhuspalveluiden toimintojen sisältöjä.

 Vuonna 2020 palvelurakenteen muutos näkyy varsin selkänä: tehostetun palveluasumisen piirissä on  nykyisin suurin osa  ympärivuorokautista hoitoa tarvitsevista iäkkäistä. Vuosikymmenen aikana  ikääntyneiden laitoshoivaa  on vähennetty suunnitelmien mukaisesti  (vanhainkodeissa vuoden 2018 lopussa oli enää  5339 asiakasta, vähennystä edellisestä vuodesta  13,1%). Ympärivuorokautista hoitoa tarvitseville suositaan tehostetun palveluasumisen yksiköiden paikkoja.  Näiden hoitoyksiköiden piirissä vuonna 2018 oli 44 959 asukasta.  Omaisyhteistyön toimintamallia voidaan hyödyntää myös muissa asumisen palveluissa tai hoitoympäristöissä.  Lisäksi  esimerkiksi  kehitysvammaisten henkilöiden autetun asumisen piirissä oli vuonna 2018   asukkaita  8664  psykiatrisen asumispalveluita käytti   puolestaan 7484 henkilöä. Säännöllisen kotihoidon asiakkaita oli  reilut 73 000. (Tilastoraportti  41 / 2019,  THL, Suomen virallinen tilasto. ISSN 1798-0887)

Keväällä 2019  käynnistyi  vilkas  julkinen keskustelu hoitokotien hoidon ja hoivan laadusta. Vastaavasti koronapandemian  keväällä 2020 ajankohtaistama  omaisten huoli  tehostetun  palveluasumisen yksiköissä/ hoivakodeissa asuvista läheisistään osoittaa,että omaisyhteistyön kehittämiselle, luottamuksen vahvistamiselle  ja uusille omaisyhteistyön käytänteille on edelleen kasvava tarve.  Kevään ja kesän 2020 aikana  monet hoitokodit innovoivat  aktiivisesti uusia käytäntöjä  asukkaiden ja omaisten tapaamisten mahdollistamiseksi.  Omaisyhteistyötä tukevissa digitaalisissa palveluissa  otettiin iso askel eteenpäin lyhyen ajanjakson aikana. Asukkaiden  ja omaisten kohtaamisia järjestettiin  verkkovälitteisesti hyödyntäen etäyhteyksiä,  ja löydettiin  myös uusia ratkaisuja kuten  turvallisia kohtaamisia mahdollistavia kontteja ja tarkoitusta varten uudelleen sisustettuja autoja otettiin käyttöön hoitoyksiköiden pihoilla.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Kohderyhmä: vanhuspalveluiden, pitkäaikaishoivan ja koti- ja asumispalveluiden työntekijät, esimiehet, johtajat, asukkaiden ja asiakkaiden omaiset.

Toimintamallia pilotoitaessa on koottu runsaasti sisältömateriaalia  Hämeenlinnan  alueella toimineilta vanhuspalvelujen (vanhainkodit, kotihoito)  työntekijöiltä ja asukkaiden  sekä hoitoa tarvitsevien omaisilta. Tiedot on kerätty 2009-2011 aikana. Tietoja on kerätty henkilöstölle suunnatuista työpajoista (7 vanhainkotia, 1 asumispalveluyksikkö ja kotihoito) sekä omaisille järjestetyistä  tilaisuuksista. Osassa yksiköistä on ensimmäisen työpajakierroksen jälkeen järjestetty myös omaisyhteistyön syventävät työpajat.

Henkilöstölle suunnatut työpajatyöskentelyt, omaisten tilaisuudet ja niiden pohjalta  dokumentoidut  muistiot ja palautekoosteet ovat olleet kehittämistyön keskeistä kokemustietoa ja arviontimateriaalia.  Jokaisen työpajatyöskentelyn  päätteeksi  on päätetty yhteistyössä keskeisimmät omaisyhteistyöhön liittyvät kehittämistehtävät, joita on jalostettu edelleen POLKKA-työntekijä Tainan Laakson johdolla.  Työntekijöille on tehty kirjallisia kyselyitä siitä, miten käsitellyt asiat ovat vaikuttaneet heidän tapaansa kohdata omainen ja kehittää edelleen omassa työympäristössään omaisyhteistyötä.  Edellä kuvatun prosessin tuloksena syntyi  Omaisyhteistyön toimintamallin tuotoksena Toimivan omaisyhteistyön edellytykset -kooste.   (Kooste löytyy toimintamallin Kuvaa ja jaa - liitetiedostoista.)

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Hoitoyksikön vastaava työntekijä on keskeisessä asemassa omaisyhteistyön  käynnistämisessä. Kyse on tavoitteellisesta  hoiva- ja hoitotyön  kehittämisestä. Heti alkuun on hyvä työyhteisössä sopia omaisyhteistyön kehittämisen vastuuhenkilöt.

Omaisyhteistyön kehittäminen on hyvä käynnistää henkilöstölle suunnatulla työpajalla, joka on helppo toteuttaa  työyhteisössä tiiminvetäjän tai osastonhoitajan johdolla.  Työpajat järjestetään yksinkertaisimmillaan  vanhuspalveluiden tiloissa tai resurssien salliessa  työpaikan ulkopuolisissa tiloissa. Työpajaan liitetty kahvitus tai lounas luo puitteet arvostavalle ja innostavalle kehittämistyölle.  Työpajojen tuloksena päätetään, millaisia kehittämisen polkuja lähdetään yksittäisessä hoitoyhteisössä tai kotihoidon asiakastyössä viemään eteenpäin. Tällaisia  käytännön kehittämiskohteita voivat olla esimerkiksi  asukkaan/ asiakkaan perheen ensikohtaamisen tilanne, lyhytaikaishoitoon tulevan ohjaaminen  tai palvelusuunnitelman kirjaamiseen liittyvät asiat, tiedottamisen käytännöt tai  erilaiset haastavat tilanteet hoitotyön arjessa. Kun ammattihenkilöstön kanssa on voitu yhdessä pohtia omaisyhteistyön kehittämisen hyötyjä hoitoa tarvitsevan henkilön ja hänen lähipiirinsä näkökulmasta sekä myös hyötyjä hoitajan omaan työhön, kehittämisen tarve  tulee perusteltua monesta eri näkökulmasta.

Omaisyhteistyön kehittämiseen liittyviä resursseja (henkilöstön työpaja, aika, osallistujien määrä ja työpajan sisältöteemat) on kuvattu yksityiskohtaisesti toimintamallin liitetiedostossa: Omaisyhteistyön toimintamalli vanhuspalveluissa tarkemmat sisältöliitteet.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Omaisyhteistyön toimintamalliin sisältyneen työskentelyprosessin myötä hoitajat ovat kuvanneet omaisten kohtaamiseen liittyvien taitojensa vahvistuneen. Ymmärrys muutos- ja siirtymävaihetta läpikäyviä asukkaita ja omaisia kohtaan on lisääntynyt. Tämä näkyy myös työntekijän ammatti-identiteetin vahvistumisena.  Työntekijät ovat kuvanneet rohkeuden lisääntyneen omaisten ja työntekijän välisissä kohtaamisen tilanteissa sekä saaneensa konkreettisia välineitä omaisyhteistyöhön ja sen suunnitteluun.

Kynnys omaisten tilaisuuksien järjestämiseen on madaltunut, ja tätä työtä tehdään aiempaan verrattuna suunnitelmallisemmin (vanhainkodeissa  omaisyhteistyön toimintasuunnitelmat ja -kertomukset laaditaan yksiköittäin). Omaisyhteistyön toimintamalli on ohjannut Hämeenlinnan vanhuspalveluissa  ja kaikissa vanhainkodeissa järjestämään säännöllisesti kahdesti vuodessa omaisten tilaisuudet.  Hoitajat ja omaiset ovat kuvanneet  rohkaistuneensa yhteydenpitoon,  ja asioista puhuminen on lisääntynyt. Pulmallisiin tilanteisiin on tartuttu aiempaa nopeammin. Myös haastavissa kohtaamisen tilanteissa on saatu omasta työyhteistöstä ja  työtoverilta aiempaa  enemmän tukea. Eri osapuolten näkökulmat ovat tulleet kuuluville ja vaikeiden asioiden käsittelemisen kynnys on madaltunut.  Hoitajat ovat havahtuneet huomaamaan myös asukkaiden omaisten yksinäisyyden  ja ohjanneet aiempaa enemmän omaisia esim. turvautumaan ulkopuoliseen tukeen  jaksamiseen liittyvissä kysymyksissä.  Omaisten  kertomia tietoja asukkaan elämänhistoriasta on hyödynnetty hoito- ja palvelusuunnitelmassa sekä hoitotyössä. Asukkaan hyvinvointi on lisääntynyt.  Omaisilta on saatu myönteistä palautetta hoitotyöstä. 

Arviointiedon keruu:

 Toimintamallia pilotoitaessa on koottu runsaasti materiaalia  Hämeenlinnan  alueella toimineilta vanhuspalvelujen (vanhainkodit, kotihoito)  työntekijöiltä ja asukkaiden/hoitoa tarvitsevien omaisilta. Tiedot on kerätty 2009-2011 aikana. Tietoja on kerätty henkilöstölle suunnatuista työpajoista (7 vanhainkotia, 1 asumispalveluyksikkö ja kotihoito) sekä omaisille järjestetyistä  tilaisuuksista. Osassa yksiköistä on ensimmäisen työpajakierroksen jälkeen järjestetty myös omaisyhteistyön syventävät työpajat.

Henkilöstölle suunnatut työpajatyöskentelyt, omaisten tilaisuudet ja niiden pohjalta  dokumentoidut muistiot ja palautekoosteet ovat olleet kehittämistyön keskeistä kokemustietoa ja arviontimateriaalia.  Jokaisen työpajatyöskentelyn  päätteeksi  on päätetty yhteistyössä keskeisimmät omaisyhteistyöhön liittyvät kehittämistehtävät, joita on jalostettu edelleen POLKKA-työntekijä Tainan Laakson johdolla.  Työntekijöille on tehty kirjallisia kyselyitä siitä, miten käsitellyt asiat ovat vaikuttaneet heidän tapaansa kohdata omainen ja kehittää edelleen omassa työympäristössään omaisyhteistyötä.  Edellä kuvatun prosessin tuloksena syntyi  Omaisyhteistyön toimintamallin tuotoksena Toimivan omaisyhteistyön edellytykset (liite).

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Toimintamallia voi hyödyntää  kevennettynä versionakin. Oleellista on, että  hoitoyksiköissä  tai kotihoidossa  tarkastellaan hoidon ja hoivan kokonaisuutta myös omaisyhteistyön kehittämisen näkökulmasta.  Luottamus ja  turvallisuus painottuivat hankkeen alusta alkaen omaisilta ja asukkailta saaduista  yleisöpalautteista   erityisen merkityksellisinä.  Luottamuksellisen hoitosuhteen ja  turvallisuuden tunteen   vahvistaminen vanhuspalveluissa ja  erilaisissa asumispalveluissa ja kotihoidossa on erityisen tärkeää hoito- ja hoivatyön laadun varmistamiseksi.  

Yksinkertaisimmillaan omaisyhteistyön kehittämisen  voi käynnistää esimerkiksi  hoitoyksikön ammattihenkilöstön keskuudessa  yksittäisellä osastotunnilla. Työyhteisön yhteisen pohdinnan voi käynnistää  esimerkiksi kysymyksellä mikä mietityttää tällä hetkellä asukkaiden/ asiakkaiden omaisten kohtaamisen tilanteissa eniten. Lisäksi voidaan  miettiä, mistä omaiset voivat päättää, mikä on omaisen rooli hoidon kokonaisuudessa, millä keinoin perhelähtöisyyttä tuetaan hoitoyksikössä. Vastaavasti näitä kysymyksiä voi hyödyntää myös hoitokodin omaisille suunnatussa yksittäisessäkin tilaisuudessa, jossa teemaksi on  valittu omaisyhteistyö. Omaisten tilaisuudessa voi käynnistää keskustelun omaisyhteistyön nykyisistä käytännöistä ja tiedustella  asukkaiden omaisilta  ehdotuksia yhteistyön edistämiseksi,  ja sopia yhteisistä toimintatavoista jatkossa saadun palautteen perusteella. Tämä lisää omaisten osallisuutta hoitokodin arjessa.

Toimintamallia  on sovellettu  vanhuspalveluiden lisäksi myös kotihoidon  asiakkaiden ,omaisten ja ammattihenkilöstön keskuudessa sekä  myös kehitysvammaisten henkilöiden asumispalveluissa omaisyhteistyötä kehitettäessä. Esimerkiksi yhteistyö kehitysvammaisten henkilöiden asumisyksiköissä Helsingissä vuonna 2016  Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry:n , Kynnys ry:n ,  Kehitysvammaisten Tukiliiton ja Omaisena edelleen ry:n kanssa:  asukkaiden, heidän lähipiirinsä ja ammattihenkilöstön kanssa  omaisyhteistyötä  kehitettiin itsemääräämisoikeuden toteutumisen näkökulmasta.  Omaisena edelleen ry:lle on lisäksi vuosikymmenen ajalta kertynyt  tuloksellisia ja myönteisiä kokemuksia  omaisyhteistyön edistämisestä lyhytaikais-, jaksohoitoa omaishoitoperheille tarjoavista hoitoyksiköistä.

Toivomme eri tahojen lähtevän rohkeasti kehittämään ja edistämään omaisyhteistyötä erilaisissa asiakaspalvelutilanteissa ja asumispalveluissa sekä kotihoitoon että omaishoitoon liittyvissä muutos- ja siirtymävaiheissa. 

 

 

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis

Aihealueet

Vanhuspalvelut Vanhustenhuolto

Ilmiöt

Osallistuva yksilö

Kohderyhmä

Ammattilaiset Ikäihmiset Omaiset