| Innokylä

Toimintaympäristö

Lasten ja erityisesti nuorten osallisuuden tunne on heikentynyt viimeisimmän Kouluterveyskysely mukaan (THL 2023). Nuorten terveyden edistämisessä korostuvat osallisuuden lisäksi voimavaralähtöisyys ja minäpystyvyys. Näitä ominaisuuksia vahvistamalla voidaan lisätä nuoren uskoa omiin kykyihinsä ja suoriutumiseen erilaisissa elämän tilanteissa (Kestilä 2018, 122). Nuoren toimintaan ja erityisesti terveyskäyttäytymiseen vaikuttavat herkästi erilaiset ympäristöt. Silloin tarvitaan terveyden edistämisen keinoja, joilla voidaan vahvistaa nuoren psykososiaalisia tekijöitä. Samalla on tärkeää huomioida nuoren eri ympäristöt ja niihin vaikuttavat tekijät, esimerkiksi, perhe, oppilaitos ja vertaissuhteet. (Aho ym. 2018, 760; Konttinen 2022, 105.) Erilaisten ympäristöjen on tuettava nuorten autonomiaa ja osallisuutta, jotta he voivat tuoda oman äänensä kuuluviin ja kokea mahdollisuuden vaikuttaa omaan terveyteensä ja hyvinvointiinsa.

Lähteet:

Aho, H.; Koivisto, A-M; Paavilainen, E. & Joronen, K. 2018. The relationship be tween peer relations, self-rated health and smoking behaviour in secondary vo cational schools. Nursing Open. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6650760/pdf/NOP2-6-754.pdf. Vol. 6, No 3, 754–764.

Kestilä, L.; Karvonen, S.; Parikka, S.; Seppänen.; Haapakorva, P. & Sutela, E. 2019. Nuorten hyvinvoinnin erot. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://www.julkari.fi/bitstream/han dle/10024/137686/SH%202018_7%20Nuorten%20hyvinvoin nin%20erot%20_%20L%20Kestil%c3%a4%20et%20al.pdf?sequence=1&isAllo wed=y.

Konttinen, H. 2022. Psykososiaaliset tekijät terveyden tukena. Teoksessa Ter veyden edistäminen. Patja, K., Absetz, P. & Rautava, P. (toim.) 1. painos. Hel sinki: Kustannus Oy Duodecim, 98–105.

THL 2023a. Osallisuuden ja erittäin heikoksi kokeneiden nuorten osuus suku puolen ja kouluasteen mukaan vuosina 2019–2023, %. Kuvio. https://thl.fi/documents/155392151/190160552/Lasten-ja-nuorten-hy vinvointi-2023-kuviot.pdf/da2a5160-46ea-1afd-f84e-02400ad4a571/Lasten-ja-nuorten- hyvinvointi-2023-kuviot.pdf?t=1695106742149.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakas:

Nuorille on tarjottava erilaisia keinoja, joiden avulla he voivat vaikuttaa omaan terveyteensä ja hyvinvointiinsa. Tätä ennen nuoren on kuitenkin pystyttävä tunnistamaan omat voimavaransa ja tarpeensa. Ympäristötekijöiden vaikutus voi vaikeuttaa tätä, jonka vuoksi esimerkiksi taidelähtöisillä menetelmillä kuten omakuvatyöskentelyllä nuori voi sulkea ympäristönsä vaikuttavat tekijät ulkopuolelle ja tarkastella itseään, millaisia voimavaroja ja kykyjä hänellä on vaikuttaa sekä omaan että ympäristönsä terveyteen.

Ammattilaiset:

Ammattilaiset tarvitsevat monialaisia terveyden edistämisen menetelmiä, jotka osallistavat nuoria ja tukevat nuorten voimavaroja.

Organisaatio:

Nuoriin vaikuttavien ympäristöihin kuuluvat mm. perhe ja koulu. Erityisesti koulu on nuorelle paikka, jossa hän viettää suurimman osan aikaa ja kohtaa siellä vertaisiaan. Koulu ja kouluterveydenhuolto voivat toiminnallaan vaikuttaa nuoriin terveyttä edistäväksi, vaikka heidän pääasiallinen tehtävänsä on kasvatus- ja opetustyö. Kouluympäristö voisi tarjota mahdollisuuden lähestyä nuoria ja tarjota toiminnallisia kuten taidelähtöisiä menetelmiä edistämään nuorten terveyttä.

Yhteiskunta:

Kestävän kehityksen yksi ulottuvuus on sosiaalinen kestävyys, mikä tarkoittaa nuorten pystyvyyttä osallistua yhteiskunnalliseen toimintaa kuten koulutukseen ja työelämään. Nuorten terveyden edistämisessä on kehitettävä matalan kynnyksen toimintaa, jolla olisi vaikutusta myös terveyserojen kaventamiseen ja varsinkin niiden ennaltaehkäisyyn.

Tavoiteltu muutos

Omakuvatyöskentelyllä toivotaan tarjoavan sote-ammattilaisille uusia näkökulmia ja lähestymistapoja nuorten terveyden edistämisessä ja huomioimaan erityisesti nuorten näkökulmia ja heidän osallistamistaan.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Omakuvatyöskentelyn kohderyhmänä on pääsääntöisesti nuoret. Toimintamalli on toteutettu kerran koulutustapahtumassa, jonka vuoksi erillistä asiakasymmärrystä ei ole kerrytetty. Kohderyhmää eli nuoria on kuitenkin tarkasteltu tutkitun tiedon kautta eli perehtymällä monipuolisesti kirjallisuuteen. Nuorten terveyden edistämisestä voi lukea lisää Master School -opinnäytetyöstä, johon tämän toimintamallin kuvaus perustuu.

Ennen omakuvatyöskentelyn toteuttamista suositellaan perehtymään kohderyhmään, jotta omakuvatyöskentelyssä käytettävä toteutustapa olisi juuri tietylle ryhmälle sopiva ja mieluinen.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Omakuvatyöskentely on taidelähtöinen menetelmä, joka perustuu perinteiseen kuvataideilmaisun muotoon taitelijan omasta kuvasta. Toteutustapa voi olla hyvin vapaa, esimerkiksi piirtäminen, maalaaminen, valokuvaus, kirjoittaminen tai video. Omakuvatyöskentelyä voi toteuttaa nuorille joko yksilöllisesti ta ryhmässä, riippuen toimintaympäristöstä ja nuorten tarpeista. Omakuvatyöskentelyssä nuori luo omakuvan, eli peilaa itseään sellaisena, kuin näkee itsensä. Lähestymistapana on voimavaralähtöisyys, sillä omakuvatyöskentelyssä nuorta autetaan tunnistamaan omat vahvuutensa ja kykynsä, mikä edistää hänen omaa uskoa ja luottamusta toimia oman terveytensä ja hyvinvointinsa eteen.

Toteutustapa kannattaa valita kohderyhmän kiinnostuksen mukaan, ettei esimerkiksi epämieluisa ilmaisukeino vaikuta omakuvatyöskentelyn toteutukseen. Tarkoitus ei ole toteuttaa taideterapiaa, mutta nuorille voi antaa heidän halutessaan tilaisuus kertoa omakuvastaan ja millaisia ajatuksia se heissä herätti. Omakuvatyöskentelyä voi toteutata kertaluonteisesti tai useamman kerran riippuen, miten nuoret haluavat tai miten sopii toimintaympäristöön.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Omakuvatyöskentelyn toteutuksen, ajan ja paikan voi määritellä itse oman toimintaympäristönsä mukaisesti. Samoin toteutustapa vaikuttaa tarvittaviin resursseihin. Omakuvatyöskentely ei vaadi erityisosaamista, mutta nuorten kanssa toimiminen ja sote-ammattilaisuus voivat olla hyödyllisiä toimintamallin toimivuuden kannalta.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallia voinee soveltaa muille kohderyhmille kuin nuorille, mutta tällöin suositellaan syvempää perehtymistä omakuvatyöskentelyn käytettävyydestä. Tämä toimintamalli perustuu Master School -opinnäytetyön teoreettiseen viitekehykseen, jossa omakuvatyöskentelyä ja taidelähtöisiä menetelmiä on tarkasteltu nimeomaan nuorten terveyden edistämisen näkökulmasta.

Ennen menetelmän kokeilua suositellaan perehtymään kohderyhmäänsä ja selvittämään etukäteen, millainen suhde nuorilla on taidelähtöisiin ilmaisun keinoihin. Lisäksi kannattaan varautua siihen, jos omakuvatyöskentely aiheuttaa nuorissa negatiivisia tuntemuksia tai kieltäytyvät omakuvan luomisesta.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Toiminnalliset menetelmät nuorten terveyden edistämisessä -koulutustapahtumassa 1.11.2024 omakuvatyöskentelyn toimintapisteestä kerättiin lyhyt kirjallinen palaute menetelmän käytettävyydestä. Vastaajina toimivat sote-ammattilaiset ja opiskelijat. Tulosten perusteella omakuvatyöskentelyn periaate oli selkeä ja menetelmä voisi olla kaikkien vastaajien mielestä käytettävissä heidän toimintaympäristöissään.

Omakuvatyöskentely nuorten terveyden edistämiseen