Omakuvatyöskentely nuorten terveyden edistämiseen
Omakuvatyöskentely on taidelähtöinen menetelmä, jossa erilaisilla taideilmaisun keinoilla nuori luo omakuvan. Omakuvan avulla nuori voi tunnistaa vahvuutensa ja pohtia itselleen merkittäviä asioita, esim. oman terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta.
Toimintamallin nimi
Omakuvatyöskentely on taidelähtöinen menetelmä, jossa erilaisilla taideilmaisun keinoilla nuori luo omakuvan. Omakuvan avulla nuori voi tunnistaa vahvuutensa ja pohtia itselleen merkittäviä asioita, esim. oman terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta.
Omakuvatyöskentely on taidelähtöinen menetelmä, joka perustuu perinteiseen kuvataideilmaisun muotoon taitelijan omasta kuvasta. Toteutustapa voi olla hyvin vapaa, esimerkiksi piirtäminen, maalaaminen, valokuvaus, kirjoittaminen tai video. Omakuvatyöskentelyä voi toteuttaa nuorille joko yksilöllisesti ta ryhmässä, riippuen toimintaympäristöstä ja nuorten tarpeista. Omakuvatyöskentelyssä nuori luo omakuvan, eli peilaa itseään sellaisena, kuin näkee itsensä. Lähestymistapana on voimavaralähtöisyys, sillä omakuvatyöskentelyssä nuorta autetaan tunnistamaan omat vahvuutensa ja kykynsä, mikä edistää hänen omaa uskoa ja luottamusta toimia oman terveytensä ja hyvinvointinsa eteen.
Toteutustapa kannattaa valita kohderyhmän kiinnostuksen mukaan, ettei esimerkiksi epämieluisa ilmaisukeino vaikuta omakuvatyöskentelyn toteutukseen. Tarkoitus ei ole toteuttaa taideterapiaa, mutta nuorille voi antaa heidän halutessaan tilaisuus kertoa omakuvastaan ja millaisia ajatuksia se heissä herätti. Omakuvatyöskentelyä voi toteutata kertaluonteisesti tai useamman kerran riippuen, miten nuoret haluavat tai miten sopii toimintaympäristöön.
Lasten ja erityisesti nuorten osallisuuden tunne on heikentynyt viimeisimmän Kouluterveyskysely mukaan (THL 2023). Nuorten terveyden edistämisessä korostuvat osallisuuden lisäksi voimavaralähtöisyys ja minäpystyvyys. Näitä ominaisuuksia vahvistamalla voidaan lisätä nuoren uskoa omiin kykyihinsä ja suoriutumiseen erilaisissa elämän tilanteissa (Kestilä 2018, 122). Nuoren toimintaan ja erityisesti terveyskäyttäytymiseen vaikuttavat herkästi erilaiset ympäristöt. Silloin tarvitaan terveyden edistämisen keinoja, joilla voidaan vahvistaa nuoren psykososiaalisia tekijöitä. Samalla on tärkeää huomioida nuoren eri ympäristöt ja niihin vaikuttavat tekijät, esimerkiksi, perhe, oppilaitos ja vertaissuhteet. (Aho ym. 2018, 760; Konttinen 2022, 105.) Erilaisten ympäristöjen on tuettava nuorten autonomiaa ja osallisuutta, jotta he voivat tuoda oman äänensä kuuluviin ja kokea mahdollisuuden vaikuttaa omaan terveyteensä ja hyvinvointiinsa.
Lähteet:
Aho, H.; Koivisto, A-M; Paavilainen, E. & Joronen, K. 2018. The relationship be tween peer relations, self-rated health and smoking behaviour in secondary vo cational schools. Nursing Open. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6650760/pdf/NOP2-6-754.pdf. Vol. 6, No 3, 754–764.
Kestilä, L.; Karvonen, S.; Parikka, S.; Seppänen.; Haapakorva, P. & Sutela, E. 2019. Nuorten hyvinvoinnin erot. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://www.julkari.fi/bitstream/han dle/10024/137686/SH%202018_7%20Nuorten%20hyvinvoin nin%20erot%20_%20L%20Kestil%c3%a4%20et%20al.pdf?sequence=1&isAllo wed=y.
Konttinen, H. 2022. Psykososiaaliset tekijät terveyden tukena. Teoksessa Ter veyden edistäminen. Patja, K., Absetz, P. & Rautava, P. (toim.) 1. painos. Hel sinki: Kustannus Oy Duodecim, 98–105.
THL 2023a. Osallisuuden ja erittäin heikoksi kokeneiden nuorten osuus suku puolen ja kouluasteen mukaan vuosina 2019–2023, %. Kuvio. https://thl.fi/documents/155392151/190160552/Lasten-ja-nuorten-hy vinvointi-2023-kuviot.pdf/da2a5160-46ea-1afd-f84e-02400ad4a571/Lasten-ja-nuorten- hyvinvointi-2023-kuviot.pdf?t=1695106742149.
Omakuvatyöskentelyn kohderyhmänä on pääsääntöisesti nuoret. Toimintamalli on toteutettu kerran koulutustapahtumassa, jonka vuoksi erillistä asiakasymmärrystä ei ole kerrytetty. Kohderyhmää eli nuoria on kuitenkin tarkasteltu tutkitun tiedon kautta eli perehtymällä monipuolisesti kirjallisuuteen. Nuorten terveyden edistämisestä voi lukea lisää Master School -opinnäytetyöstä, johon tämän toimintamallin kuvaus perustuu.
Ennen omakuvatyöskentelyn toteuttamista suositellaan perehtymään kohderyhmään, jotta omakuvatyöskentelyssä käytettävä toteutustapa olisi juuri tietylle ryhmälle sopiva ja mieluinen.
Omakuvatyöskentelyn toteutuksen, ajan ja paikan voi määritellä itse oman toimintaympäristönsä mukaisesti. Samoin toteutustapa vaikuttaa tarvittaviin resursseihin. Omakuvatyöskentely ei vaadi erityisosaamista, mutta nuorten kanssa toimiminen ja sote-ammattilaisuus voivat olla hyödyllisiä toimintamallin toimivuuden kannalta.
Toiminnalliset menetelmät nuorten terveyden edistämisessä -koulutustapahtumassa 1.11.2024 omakuvatyöskentelyn toimintapisteestä kerättiin lyhyt kirjallinen palaute menetelmän käytettävyydestä. Vastaajina toimivat sote-ammattilaiset ja opiskelijat. Tulosten perusteella omakuvatyöskentelyn periaate oli selkeä ja menetelmä voisi olla kaikkien vastaajien mielestä käytettävissä heidän toimintaympäristöissään.