Omalääkärimallin juurruttaminen, Päijät-Häme (RRP, P4, I1)
Omalääkärimallin juurruttamissuunnitelma auttaa hanketta suunnittelemaan ja toteuttamaan juurruttamisen toimenpiteitä hankkeen aikana. Tavoitteena on, että hankeen aikana kehitetyt toimintamallit ja saavutukset jäävät pysyväksi.
Hoidon jatkuvuuden hyödyistä on olemassa runsaasti näyttöä. Erityisesti pitkäaikaissairaiden kohdalla hoidon jatkuvuus ja jatkuva potilaslääkärisuhde parantavat hoidon laatua ja sairauksien hoitotasapainoa sekä lisäävät edelleen potilasturvallisuutta ja -tyytyväisyyttä.
Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi Euroopan unionin rahoittamaa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Kestävän kasvun ohjelmalla tuetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti. Valtionavustuksia on myönnetty vuosille 2022-2025. Suomen kestävän kasvun ohjelman pilari 4 tavoitellaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden parantumista ja kustannusvaikuttavuuden tehostamista. STM vastaa ohjelman pilari 4 toteutumisesta.
Hoidon jatkuvuuden parantumisella voidaan vaikuttaa seuraaviin asioihin
- Kokonaiskustannuksien pienentymiseen terveydenhuollossa
- Päivystyskäynti määrien ja ennaltaehkäistävissä olevien sairaalajaksojen vähentymiseen
- Kuolleisuuden pienentymiseen.
- Perussairauksien hoitotasapainon parantumiseen
- Komplikaatioiden ja liitännäissairauksien, kuten aivoverenvuotojen, infarktien ja sepelvaltimotaudin riskin pienentymiseen
- Potilasturvallisuuden parantumiseen.
- Asiakas- ja potilastyytyväisyyden lisääntymiseen. Turvallisuuden tunne ja luottamus hoitavaa lääkäriä kohtaan paranee.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen palvelustrategian tavoitteet
- Vaikuttavat, kustannustehokkaat ja saavutettavat palvelut sekä erinomainen asiakaskokemus
- Saavutettu asema alan parhaana julkisena työpaikkana
- Luottamuksen avulla rakennettu, sujuva yhteistyö alueen kuntien, yhteisöjen ja valtionhallinnon kanssa - asukkaiden parhaaksi
Hoidon jatkuvuusmalli, Päijät-Häme (RRP4) hankesuunnitelman tavoitteet ja mittarit
- Hoidon jatkuvuuden parantuminen
- COC-indeksi: lääkäri- ja hoitajakäynnit 0,5
- Asikkala (2023): Lääkärit 0,26 / hoitajat 0,19
- Heinola (2023): Lääkärit 0,23 / hoitajat 0,12
- Hollola (2023): Lääkärit 0,22 / hoitajat 0,17
- Orimattila (2023): Lääkärit 0,30 / hoitajat 0,14
- Padasjoki (2023): Lääkärit 0,56 / hoitajat 0,23
- Omalääkäri potilaiden terveys- ja hoitosuunnitelmien määrä 70%
- Ei vielä lukuja tietyltä potilasryhmältä
- COC-indeksi: lääkäri- ja hoitajakäynnit 0,5
- Hoidon jatkuvuuden vaikuttavuuden parantuminen
- Valtimo- ja sokeritautipotilaiden hoitotasapaino (verenpaine, HbA1c, LDL) viitearvojen mukainen
- Hankeaikana ei välttämättä ehditä näkemään näissä muutoksia
- Valtimo- ja sokeritautipotilaiden hoitotasapaino (verenpaine, HbA1c, LDL) viitearvojen mukainen
- Hoidon saatavuuden parantuminen
- THL:n kiireettömän hoidon hoitoon pääsy 7 vuorokauden sisällä toteutuu 80%
- Asikkala (9/24): 85,10%
- Heinola (9/24): 66,30%
- Hollola (9/24): 59,90%
- Orimattila (9/24): 53,10%
- Padasjoki (9/24): 86,30%
- THL:n kiireettömän hoidon hoitoon pääsy 7 vuorokauden sisällä toteutuu 80%
- Asiakaskokemuksen parantuminen
- ROIDU (NPS >30)
- Henkilöstökokemuksen parantuminen
- ROIDU (eNPS=20)
Projektipäällikkö, projektisuunnittelija ja asiantuntija. Sote-keskuksittain nimetty kehittäjätiimin hoitaja ja lääkäri. Lisäksi osastonhoitajat ja ylilääkärit aktiivisesti kehittämisessä mukana.
- Oman tuotannon sote-keskuksien asiakkaille nimetään omahoitaja ja omalääkäri
- Terveys- ja hoitosuunnitelmien parempi hyödyntäminen asiakkaiden hoidossa (omalääkärimallin potilaille tavoitteena 70% tehtynä)
- Hoidon jatkuvuuden parantuminen
- Hoidon saatavuuden parantuminen
- Asiakaskokemuksen parantuminen
- Henkilöstökokemuksen parantuminen
- Omalääkärimallin juurruttaminen pysyväksi toimintamalliksi
- Omahoitaja ja -lääkäri merkintöjen määrät potilastietojärjestelmässä
- Terveys- ja hoitosuunnitelmien määrä
- Hoidon jatkuvuuden seuranta: COC-indeksi, UPC, (SLICC ja OPR)
- Hoitoon pääsy tieto 7vrk sisällä (PowerBi raportti)
- Henkilöstökokemuksen mittaaminen säännöllisillä työtyytyväisyyskyselyillä
- Asiakaskokemusta mitataan NPS tekstiviesti kyselyllä
Viestintä: Hanke viestii aktiivisesti omalääkärimallista esihenkilöiden ja henkilöstön suuntaan ja osallistaa aktiivisesti kehittämiseen. Viestinnän tyylissä ja sisällössä huomioidaan kohderyhmä, jotta viestintä olisi mahdollisimman vaikuttavaa. Viestinnässä käytetään arkikieltä ja vältetään vaikeiden käsitteiden käyttöä. Viestinnässä pyritään vuorovaikutteisuuteen.
Variointi: Pyritään tuotteistamaan hyvät käytännöt, jotta innostaisimme uusia kokeilijoita pilotoimaan niitä. Sote-keskuksista kootun kehittämistiimin ja hanketyöntekijöiden välinen yhteistyö ja vuorovaikutteisuus edes auttavat juurruttamisen eteenpäin viemistä kehittämistiimin omissa sote-keskuksissa. Hankkeen aikana jalkaudumme sote-keskuksiin ja palaveroimme toimintamallista kiinnostuneiden kanssa aktiivisesti. Hankkeen aikana järjestämme erilaisia työpajoja erilaisin kokoonpanoin esihenkilöiden sekä henkilöstön eri edustajien kanssa.
Valtavirtaistaminen: Hankkeen aikana aktiivinen yhteistyö organisaation johdon, henkilöstön ja muiden toimijoiden kanssa. Eri ammattilaisten mielipiteiden ja näkökulmien kuuntelu ja huomioiminen kehittämisen edetessä auttaa luomaan toimintamalleja, jotka juurtuvat pysyviksi toimintamalleiksi. Uusien toimintamallien käyttöönotossa tuetaan niin esihenkilöitä kuin henkilöstöä.
Vakiinnuttaminen: Pysyväksi toimintamalliksi muuttuminen vaatii rakenteisiin ja toimintatapoihin vaikuttamista. Oman tuotannon sote-keskuksista tulee nimetä omalääkärimallin yhteishenkilö, joka jatkaa toimintaansa myös hankekauden päättymisen jälkeen. Hanketuotokset kirjataan ja raportoidaan siten, että ne ovat helposti saatavilla ja hyödynnettävissä.
- Esihenkilöiden sitoutuminen ja muutoksen johtaminen
- Henkilöstön vakuuttaminen uudesta toimintamallista, muutosvastarinnan selättäminen
- Henkilöstön aktiivinen osallistaminen kehittämistyöhön
- Omahoitaja ja -lääkäri merkintöjen aktiivinen lisääminen potilastietojärjestelmään
- Asiakkaiden asioiden ohjaaminen aktiivisesti nimetyille omahoitajille ja omalääkäreille
- Aktiivinen terveys- ja hoitosuunnitelmien teko omalääkärimallin potilaille
- Omalääkärimallin juurruttaminen vuoden 2025 aikana pysyväksi toimintamalliksi
Päijät-Hämeessä omalääkärimallia ei lähdetty toteuttamaan jakamalla koko oman tuotannon sote-keskuksien väestöä omahoitajille ja omalääkäreille. Hankkeen alussa kartoitettiin vaikuttavimmat potilasryhmät, jotka hyötyisivät eniten hoidon jatkuvuuden parantumisesta. Ensimmäiseksi omalääkärimallin potilasryhmäksi valittiin paljon palveluita käyttävät asiakkaat eli asiakkaat, jotka ovat käyneet viimeisen vuoden aikana yli 8 kertaa lääkärin kiire- tai kiireettömällä vastaanotolla.
Seuraava potilasryhmä nousi lääkäreiden toiveesta. Toisena potilasryhmänä omalääkärimalliin otettiin mukaan diabeetikot ja iskeemistä sydänsairautta sairastavat henkilöt (tähän voisi lisätä ihan diagnoosit)
Hoitajien toiveesta kolmantena potilasryhmänä lähdettiin kartoittamaan takaisinsoittojärjestelmään paljon soittavia asiakkaita. Paljon soittavalla asiakkaalla tarkoitetaan tässä yhteydessä 5 tai useammin kuukauden aikana soittaneita asiakkaita.
Tämän lisäksi hoitajat ja lääkärit voivat lisätä asiakkaan manuaalisesti omalääkärimallin potilaaksi, jos ammattilainen havaitsee, että asiakas tästä hyötyy syystä tai toisesta.
Juurruttamissuunnitelma on suunnattu erityisesti oman tuotannon sote-keskuksien esihenkilöille sekä henkilöstölle.