Omalääkärimallin juurruttaminen, Päijät-Häme (RRP, P4, I1)

Omalääkärimallin juurruttamissuunnitelma auttaa hanketta suunnittelemaan ja toteuttamaan juurruttamisen toimenpiteitä hankkeen aikana. Tavoitteena on, että hankeen aikana kehitetyt toimintamallit ja saavutukset jäävät pysyväksi.

Model name
Omalääkärimallin juurruttaminen, Päijät-Häme (RRP, P4, I1)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Omalääkärimallin juurruttamissuunnitelma auttaa hanketta suunnittelemaan ja toteuttamaan juurruttamisen toimenpiteitä hankkeen aikana. Tavoitteena on, että hankeen aikana kehitetyt toimintamallit ja saavutukset jäävät pysyväksi.

Toteutuspaikka
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen oman tuotannon sote-keskukset (Asikkala, Heinola, Hollola, Orimattila ja Padasjoki)
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Päijät-Hämeen hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Toimintamallin kokonaisuus
Liitteet ja linkit
Kuva
EU-logo

Tekijä

Emmi Jussila

Luotu

10.02.2025

Viimeksi muokattu

15.08.2025
Ratkaisun perusidea

Omalääkärimallissa potilaita lisätään malliin massa-ajoin eri kriteerien perusteella tai manuaalisesti ammattilaisen lisäämänä. Omalääkärimallin potilasryhmä muodostuu tällä hetkellä paljon palveluita käyttävistä asiakkaista, monipalveluprosessin asiakkaita, valtimotautipotilaista, diabeetikoista sekä manuaalisesti lisätyistä asiakkaista.

Omalääkärimallin potilaille lisätään yhteydenotto kerrallaan omalääkäri sekö omahoitaja. Lisäksi kaikille omalääkärimallin potilaille tehdään terveys- ja hoitosuunnitelma, joka tukee jatkossa asiakkaan hoitoon sitoutumista sekä ohjaa ammattilaisia asiakkaan hoidon toteuttamisessa ja seurannassa.

Omalääkärimallissa asiakkaan kiireettömät hoidon tarpeet ohjataan ensisijaisesti nimetylle omalääkärille tai omahoitajalle hoidettavaksi. Kiireellisissä hoidon tarpeissa asiakkaat ohjataan edelleen kiirevastaanotolle / akuutti 24, jossa hoidon jatkuvuutta ei voida vielä tässä vaiheessa toteuttamaan.

Tämän toimintamallin tavoitteena on edes auttaa omalääkärimallin juurruttamista pysyväksi toimintamalliksi oman tuotannon sote-keskuksissa (Asikkala, Heinola, Hollola, Orimattila ja Padasjoki). Juurruttamista toteutetaan juurruttamisen neljän V:n mallin avulla (viestintä, variointi, valtavirtaista ja vakiinnuta)

Toimintaympäristö

Hoidon jatkuvuuden hyödyistä on olemassa runsaasti näyttöä. Erityisesti pitkäaikaissairaiden kohdalla hoidon jatkuvuus ja jatkuva potilaslääkärisuhde parantavat hoidon laatua ja sairauksien hoitotasapainoa sekä lisäävät edelleen potilasturvallisuutta ja -tyytyväisyyttä.

Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi Euroopan unionin rahoittamaa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.  Kestävän kasvun ohjelmalla tuetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti. Valtionavustuksia on myönnetty vuosille 2022-2025.  Suomen kestävän kasvun ohjelman pilari 4 tavoitellaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden parantumista ja kustannusvaikuttavuuden tehostamista. STM vastaa ohjelman pilari 4 toteutumisesta.

Hoidon jatkuvuuden parantumisella voidaan vaikuttaa seuraaviin asioihin

  • Kokonaiskustannuksien pienentymiseen terveydenhuollossa
  • Päivystyskäynti määrien ja ennaltaehkäistävissä olevien sairaalajaksojen vähentymiseen
  • Kuolleisuuden pienentymiseen.
  • Perussairauksien hoitotasapainon parantumiseen
  • Komplikaatioiden ja liitännäissairauksien, kuten aivoverenvuotojen, infarktien ja sepelvaltimotaudin riskin pienentymiseen
  • Potilasturvallisuuden parantumiseen.
  • Asiakas- ja potilastyytyväisyyden  lisääntymiseen. Turvallisuuden tunne ja luottamus hoitavaa lääkäriä kohtaan paranee. 
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Päijät-Hämeessä omalääkärimallia ei lähdetty toteuttamaan jakamalla koko oman tuotannon sote-keskuksien väestöä omahoitajille ja omalääkäreille. Hankkeen alussa kartoitettiin vaikuttavimmat potilasryhmät, jotka hyötyisivät eniten hoidon jatkuvuuden parantumisesta. Ensimmäiseksi omalääkärimallin potilasryhmäksi valittiin paljon palveluita käyttävät asiakkaat eli asiakkaat, jotka ovat käyneet viimeisen vuoden aikana yli 8 kertaa lääkärin kiire- tai kiireettömällä vastaanotolla. 

Seuraava potilasryhmä nousi lääkäreiden toiveesta. Toisena potilasryhmänä omalääkärimalliin otettiin mukaan diabeetikot ja iskeemistä sydänsairautta sairastavat henkilöt (tähän voisi lisätä ihan diagnoosit)

Hoitajien toiveesta kolmantena potilasryhmänä lähdettiin kartoittamaan takaisinsoittojärjestelmään paljon soittavia asiakkaita. Paljon soittavalla asiakkaalla tarkoitetaan tässä yhteydessä 5 tai useammin kuukauden aikana soittaneita asiakkaita.

Tämän lisäksi hoitajat ja lääkärit voivat lisätä asiakkaan manuaalisesti omalääkärimallin potilaaksi, jos ammattilainen havaitsee, että asiakas tästä hyötyy syystä tai toisesta.

Juurruttamissuunnitelma on suunnattu erityisesti oman tuotannon sote-keskuksien esihenkilöille sekä henkilöstölle.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

PUUTTUU!

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

PUUTTUU!

Vinkit toimintamallin soveltajille

PUUTTUU!

Kansikuva
Juurruttaminen

Kehittämisen vaihe

Kehitteillä

Ilmiöt

Kohderyhmä