Omaolon hyvinvointitarkastuksen hyödyntäminen terveys- ja hyvinvointikeskus toiminnassa Helsingissä (RRP, P4, I1B)
Omaolon hyvinvointitarkastus (hvt) on digitaalinen työkalu, jolla voidaan kartoittaa asiakkaan terveyttä, elämänlaatua ja terveysriskejä laaja-alaisesti. Tavoitteena on, että hvt:ta hyödynnetään asiakkaan tilanteen kartoittamisessa Helsingissä.
Kestävän kasvun ohjelman yhtenä tavoitteena on edistää hoitotakuun toteutumista vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista. Tässä hyödynnetään eri sähköisiä palveluita, toimintamalleja sekä digitaalisia työkaluja muun muassa Omaoloa. Omaolon hyvinvointitarkastuksen avulla voidaan vahvistaa ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista.
Hyvinvointitarkastus on ammattilaislähtöinen kokonaisuus, jonka avulla voidaan kartoittaa asiakkaan tilannetta laajasti. Asiakas vastaa hyvinvointitarkastuksen kyselyihin omalla ajallaan ja tulee samalla pohtineeksi omaa tilannettaan tarkemmin. Hyvinvointitarkastuksen perusteella voidaan ohjata asiakas esimerkiksi Omaolon valmennuksien pariin tai tarvittaessa oikean ammattilaisen vastaanotolle. Näin voidaan osaltaan vaikuttaa siihen, että voidaan hoitaa etäpalveluna asiat, jotka on mahdollista hoitaa etänä ja vastaanottoaikoja käytetään aikoja tarvitseville.
Helsingin kaupunki on sitoutunut käyttämään Omaolo-palvelua ja maksaa palvelun käytöstä asukasmäärän mukaisesti. Palvelun käyttöä on siis kannattavaa hyödyntää kaikissa soveltuvissa yksiköissä. Helsingin Sotepelle myönnettiin kestävän kasvun hankerahoitusta vuosille 2023–2025, Pilari 4, Investointi 1B, työpaketti 1: Omaolon jatkokehittäminen.
Helsingin Kaupunki-, Digitalisaatio- ja Sotepe-palvelustrategioissa ja Sotepe-tietojohtamisen suunnitelmassa painotetaan digitalisaatiota, osaamisen kohdentamista ja palveluiden nopeaa ja sujuvaa saatavuutta.
Helsingin kaupungin Kestävän kasvun hankkeen Omaolon jatkokehityksen yhtenä tavoitteena on, että Helsinki hyödyntää koko Omaolossa tarjolla olevaa palveluvalikkoa ja tarjoaa Omaolon palveluja kaikissa niissä palveluissa ja yksiköissä, joihin DigiFinland on luonut sisältöä hyödyntäen koko Omaolossa tarjolla oleva palveluvalikkoa, mm. hyvinvointitarkastuksia osana paljon palvelua tarvitsevien kokonaispalvelutarpeen kartoitusta.
Hyvinvointitarkastuksen käytön laajentamisen suunnittelutyö aloitettiin 2022 yhteistyössä terveys- ja hyvinvointikeskuksen (THK) prosessinomistajien kanssa. Heidän avullaan hyvinvointitarkastuksen laajentamisen suunnitelmaa päästiin esittelemään THK:n ohjausryhmälle keväällä 2023 ja saatiin lupa hyvinvointitarkastuksen käytön edistämiselle. Paljon palveluita tarvitsevien (PPT) prosessinomistaja mahdollisti osallistumisen PPT-verkostojen työpajoihin, joissa yhdessä moniammatillisen ammattilaisverkoston kanssa tutustuttiin hyvinvointitarkastukseen ja pohdittiin sen käyttömahdollisuuksia eri palveluissa. Työpajoista saadut tiedot koostettiin ja esiteltiin THK ohjausryhmässä, jonka jälkeen käytiin vielä erilliset keskustelut kunkin palvelun johdon kanssa hyvinvointitarkastuksen pilotointimahdollisuudesta kussakin palvelussa. Pilotit suunniteltiin tarkemmin niiden yksiköiden esihenkilöiden ja ammattilaisten kanssa, joissa hyvinvointitarkastusta päätettiin lähteä pilotoimaan. Pilotoinnit päästiin aloittamaan syksyllä 2023.
Tavoitteena on, että hyvinvointitarkastusta hyödynnetään asiakkaan kokonaisvaltaisen palvelutarpeen kartoittamisessa Helsingin sosiaali- ja terveydenhuollon eri palveluissa. Pilotointien tavoitteena on löytää ne prosessit ja asiakasryhmät, joissa sekä asiakas että ammattilainen hyötyvät Omaolon hyvinvointitarkastuksesta.
Muutoksien mittaamisen seuranta:
- Hyvinvointitarkastusten ammattilaistyöjonoja käyttävien sote-yksiköiden määrä
- Luotujen hyvinvointitarkastusten määrä
- Asiakkaiden saamat tulokset (onko löydetty asiakasryhmä, jolla Omaolon hyvinvointitarkastus tunnistaa kohonneita riskejä)
Omaolon hyvinvointitarkastuksen soveltuu yli 15-vuotiaille asiakkaille, joilla on käytettävissä sähköisen tunnistautumisen välineet ja kyky asioida suomeksi tai ruotsiksi. Hyvinvointitarkastuksen osana olevan terveystarkastuksen ennusteet ovat tarkimmat 18-70 -vuotiaille, jotka eivät ole raskaana ja joilla ei ole todettu vakavaa sairautta, esimerkiksi sepelvaltimotautia tai syöpää.
Toimintamallissa hyvinvointitarkastusta pilotoidaan eri kohderyhmillä terveys- ja hyvinvointikeskus toiminnassa. Kohderyhmänä ovat muun muassa suun terveydenhuollon, psykiatrian ja asumispalveluiden asiakkaat.
Kokemusasiantuntijat osallistuivat hyvinvointitarkastuksen käytön laajentamisen mahdollisuuksien kartoitukseen Paljon palveluita tarvitsevien -verkostossa. Asiakkaat voivat jättää palautetta palvelusta Omaolon tai Helsingin oman palautekanavan kautta. Piloteista kerätään palautetta ammattilaisilta.
Toimintamallissa hyvinvointitarkastusta pilotoidaan eri kohderyhmillä terveys- ja hyvinvointikeskuksen (THK) palveluissa. Kohderyhmänä ovat muun muassa suun terveydenhuollon, psykiatrian ja asumispalveluiden asiakkaat.
Jokainen pilotti suunnitellaan pilotointiin osallistuvan yksikön kanssa erikseen. Suunnitteluvaiheessa kartoitetaan kyseisen yksikön prosessia ja määritellään, missä vaiheessa hyvinvointitarkastusta asiakkaalle tarjotaan. Pilotointien kesto on vaihdellut yksiköstä riippuen kuukaudesta vuoteen. Keskimäärin pilotointien kesto on ollut kuusi kuukautta.
Kaikissa pilotoinneissa hyvinvointitarkastuksen käyttö käynnistyy ammattilaisen aloitteesta. Ammattilainen sopii asiakkaan kanssa hyvinvointitarkastuksen täyttämisestä ja asiakkaalta pyydetään suostumus lomakkeen luomiseen Omaolossa. Ammattilainen luo asiakkaalle Omaolossa hyvinvointitarkastuksen. Asiakkaat pääsevät täyttämään hyvinvointitarkastuksen kyselyt kirjautumalla vahvan tunnistautumisen avulla omaolo.fi-sivustolle.
Kyselyiden vastaukset ja tulokset tulevat hyvinvointitarkastuksen luoneen ammattilaisen työjonolle nähtäväksi sitä mukaan, kun asiakas ne täyttää. Ammattilainen pääsee perehtymään asiakkaan vastauksiin ennen vastaanottoa tai muuta yhteydenottoa. Tällöin ammattilainen voi suunnitella sekä arvioida etukäteen asiakkaan tilaa sekä hoidon- ja palveluntarvetta.
Jatkosuunnitelma laaditaan asiakkaan kanssa yhteistyössä ja asiakkaan suostumuksella voidaan konsultoida myös muita ammattiryhmiä.
Kuva
Kuva
Pilotoinnit vaativat ammattilaisten ja esihenkilön sitoutumista. Ammattilaisia osallistetaan pilotoinnin suunnitteluun ja ennen käyttöönottoa ammattilaiset perehdytetään digitaalisen työkalun käyttöön. Pilotoinnin aikana tarjotaan ammattilaisille lisätukea ja seurataan pilotoinnin etenemistä mm. välikeskustelun merkeissä. Esihenkilöt kannustavat ja mahdollistavat uuden tavan työskennellä digitaalista työkalua hyödyntämällä.
Omaolon käyttö vaatii pääkäyttäjän, joka huolehtii esimerkiksi työjonojen rakentamisesta sekä ammattilaisten luvittamisesta ja perehdyttämisestä. Omaolon käyttö on maksullista hyvinvointialueelle, maksu perustuu väestömäärään. Jos alueella on Omaolo käytössä, kannattaa kaikkia Omaolon sisältöjä hyödyntää paremman kustannushyödyn saamiseksi.
Omaolon palvelun kehittämisestä vastaa DigiFinland Oy ja kehitystyötä tehdään yhteistyössä Kustannus Oy Duodecimin sekä kaikkien palvelun käyttöönottaneiden hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUSin kanssa.