Omaolon hyvinvointitarkastuksen hyödyntäminen terveys- ja hyvinvointikeskus toiminnassa, Helsingin kaupunki (RRP, P4, I1B)

Omaolon hyvinvointitarkastus on digitaalinen työkalu asiakkaan elintapojen, elämänlaadun ja terveysriskien kartoittamiseen. Helsingissä tavoitteena on hyödyntää hyvinvointitarkastusta asiakkaan tilanteen arvioinnin tukena.

Toimintamallin nimi
Omaolon hyvinvointitarkastuksen hyödyntäminen terveys- ja hyvinvointikeskus toiminnassa, Helsingin kaupunki (RRP, P4, I1B)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Omaolon hyvinvointitarkastus on digitaalinen työkalu asiakkaan elintapojen, elämänlaadun ja terveysriskien kartoittamiseen. Helsingissä tavoitteena on hyödyntää hyvinvointitarkastusta asiakkaan tilanteen arvioinnin tukena.

Toteutuspaikka
Helsingin kaupunki, Digitaalinen terveysaseman kehitysyksikkö yhteistyössä sosiaali- ja terveyspalveluiden pilotteihin osallistuvat yksiköt
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Helsinki
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Luotu

29.07.2024

Viimeksi muokattu

22.07.2025
Ratkaisun perusidea

Toimintamallissa hyvinvointitarkastusta pilotoidaan eri kohderyhmillä terveys- ja hyvinvointikeskuksen (THK) palveluissa. Kohderyhmänä ovat muun muassa suun terveydenhuollon, psykiatrian ja asumispalveluiden asiakkaat. 

Jokainen pilotti suunnitellaan pilotointiin osallistuvan yksikön kanssa erikseen. Suunnitteluvaiheessa kartoitetaan kyseisen yksikön prosessia ja määritellään, missä vaiheessa hyvinvointitarkastusta asiakkaalle tarjotaan. Pilotointien kesto on vaihdellut yksiköstä riippuen kuukaudesta vuoteen. Keskimäärin pilotointien kesto on ollut kuusi kuukautta.

Kaikissa pilotoinneissa hyvinvointitarkastuksen käyttö käynnistyy ammattilaisen aloitteesta. Ammattilainen sopii asiakkaan kanssa hyvinvointitarkastuksen täyttämisestä ja asiakkaalta pyydetään suostumus lomakkeen luomiseen Omaolossa. Ammattilainen luo asiakkaalle Omaolossa hyvinvointitarkastuksen. Asiakas pääsee täyttämään hyvinvointitarkastuksen kyselyt kirjautumalla vahvan tunnistautumisen avulla omaolo.fi -palveluun. 

Kyselyiden vastaukset ja tulokset tulevat hyvinvointitarkastuksen luoneen ammattilaisen työjonolle nähtäväksi sitä mukaa, kun asiakas vastaa kyselyihin. Ammattilainen pääsee perehtymään asiakkaan vastauksiin ennen vastaanottoa tai muuta yhteydenottoa. Tällöin ammattilainen voi suunnitella sekä arvioida etukäteen asiakkaan tilannetta sekä hoidon- ja palveluntarvetta.

Jatkosuunnitelma laaditaan asiakkaan kanssa yhteistyössä ja asiakkaan suostumuksella voidaan konsultoida myös muita ammattiryhmiä.  

Toimintaympäristö

Kestävän kasvun ohjelman yhtenä tavoitteena on edistää hoitotakuun toteutumista vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista. Tässä voidaan hyödyntää erilaisia toimintamalleja ja digitaalisia työkaluja, muun muassa Omaoloa. ​Omaolon ammattilaislähtöisten sisältöjen avulla voidaan vahvistaa ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista.​    

Hyvinvointitarkastus on ammattilaislähtöinen kokonaisuus, jonka avulla voidaan kartoittaa asiakkaan tilannetta laajasti. Asiakas vastaa hyvinvointitarkastuksen kyselyihin omalla ajallaan ja tulee samalla pohtineeksi omaa tilannettaan tarkemmin. Hyvinvointitarkastuksen perusteella voidaan ohjata asiakas esimerkiksi Omaolon valmennuksien pariin tai tarvittaessa oikean ammattilaisen vastaanotolle. Hyvinvointitarkastuksen avulla voidaan hoitaa etänä osa tai kaikki asiakkaan asiat, ja vastaanottoaikoja säästyy aikoja tarvitseville.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Omaolon hyvinvointitarkastuksen soveltuu yli 15-vuotiaille asiakkaille, joilla on käytettävissä sähköisen tunnistautumisen välineet ja kyky asioida suomeksi tai ruotsiksi. Hyvinvointitarkastuksen osana olevan terveystarkastuksen ennusteet ovat tarkimmat 18-70 -vuotiaille, jotka eivät ole raskaana ja joilla ei ole todettu vakavaa sairautta, esimerkiksi sepelvaltimotautia tai syöpää.

Toimintamallissa hyvinvointitarkastusta pilotoidaan eri kohderyhmillä terveys- ja hyvinvointikeskus toiminnassa. Kohderyhmänä ovat muun muassa suun terveydenhuollon, psykiatrian ja asumispalveluiden asiakkaat. 

Kokemusasiantuntijat osallistuivat hyvinvointitarkastuksen käytön laajentamisen mahdollisuuksien kartoitukseen Paljon palveluita tarvitsevien -verkostossa. Asiakkaat voivat jättää palautetta palvelusta Omaolon tai Helsingin oman palautekanavan kautta. Piloteista kerätään palautetta ammattilaisilta. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Pilotoinnit vaativat ammattilaisten ja esihenkilön sitoutumista. Ammattilaisia osallistetaan pilotoinnin suunnitteluun ja ennen käyttöönottoa ammattilaiset perehdytetään digitaalisen työkalun käyttöön. Pilotoinnin aikana tarjotaan ammattilaisille lisätukea ja seurataan pilotoinnin etenemistä mm. välikeskustelun merkeissä. Esihenkilöt kannustavat ja mahdollistavat uuden tavan työskennellä digitaalista työkalua hyödyntämällä.

Omaolon käyttö vaatii pääkäyttäjän, joka huolehtii esimerkiksi työjonojen rakentamisesta sekä ammattilaisten luvittamisesta ja perehdyttämisestä. Omaolon käyttö on maksullista hyvinvointialueelle, maksu perustuu väestömäärään. Jos alueella on Omaolo käytössä, kannattaa kaikkia Omaolon sisältöjä hyödyntää paremman kustannushyödyn saamiseksi. 

Omaolon palvelun kehittämisestä vastaa DigiFinland Oy ja kehitystyötä tehdään yhteistyössä Kustannus Oy Duodecimin sekä kaikkien palvelun käyttöönottaneiden hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUSin kanssa. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Omaoloa hyödyntäneet ammattilaiset kokivat Omaolon käytön helpoksi ja hyvinvointitarkastuksen kyselyistä saadun tiedon hyödylliseksi. Varmuus Omaolon käytössä lisääntyi käytön myötä. Pilotoinneissa hyvinvointitarkastusta hyödyntäviä ammattilaisia on ollut vaikea saada sitoutumaan uuden työkalun käyttöön, ja ammattilaiset saattoivat unohtaa ehdottaa hyvinvointitarkastusta asiakkaalle. Tiedon siirtäminen Omaolosta potilastietojärjestelmään koettiin myös aikaa vieväksi ja ammattilaisia haastavaksi. 

Erityisesti asumisen tuen piloteissa kaikilla asukkailla ei ollut sähköisen tunnistautumisen välineitä tai asukkaat vaativat paljon tukea lomakkeiden täytössä, ja tämä haastoi ammattilaisia. Osassa piloteista asiakkaat antoivat suostumuksen lomakkeen luomiseen, mutta eivät kuitenkaan vastanneet kyselyihin.

Vaikka piloteissa vastaajamäärät jäivät pieniksi, antavat tulokset näyttöä työkalun hyödyllisyydestä monialaisen palvelutarpeen tunnistamiseksi. Haavoittuvassa asemassa oleville asiakkaille toteutetuissa pilotoinneissa suurimmalla osalla on tunnistettu kohonneita riskitekijöitä terveystottumuksissa ja heikentymistä elämänlaadun kokemuksessa. Osassa piloteista asiakkaat tekivät muutoksia terveystottumuksiinsa kyselyihin vastaamisen jälkeen. Tällaisilla muutoksilla on yksilön terveyden ja hyvinvoinnin kannalta merkittäviä vaikutuksia. 

Suun terveydenhuollossa tehdyssä pilotissa havaittiin, että suurin osa asiakkaista antoi akuuttivastaanoton jälkeen luvan hyvinvointitarkastuksen luomiselle, ja vastaajista suurimmalla osalla tulokset olivat elintapojen ja terveysriskien kannalta hyviä. Eli kyselyihin vastasivat asiakkaat, jotka jo muutenkin olivat kiinnostuneita omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Omaolon käyttö on maksullista hyvinvointialueelle, maksu perustuu väestömäärään. Jos alueella on Omaolo käytössä, kannattaa kaikkia Omaolon sisältöjä hyödyntää paremman kustannushyödyn saamiseksi. Omaolon käyttö vaatii pääkäyttäjän, joka huolehtii esimerkiksi työjonojen rakentamisesta sekä ammattilaisten luvittamisesta ja perehdyttämisestä. 

Hyvinvointitarkastus on todettu hyväksi työkaluksi asiakkaan terveysriskien ja elämänlaadun heikentymisen havaitsemiseen, mutta sen käyttö vaatii ammattilaiselta sitoutumista. Ammattilaisen tulee muistaa hyödyntää hyvinvointitarkastusta ja osata kertoa siitä asiakkaalle siten, että asiakas saadaan motivoitua  täyttämään kyselyn lomakkeet. Pilotit suunniteltiin yhdessä eri yksikön ammattilaisten kanssa ja ammattilaiset perehdytettiin Omaolon käyttöön, heille tehtiin ohjeita sekä markkinointimateriaalia, mutta tästä huolimatta hyvinvointitarkastuksesta ei tullut pilottien aikana säännöllisesti hyödynnettävää työkalua ammattilaisille. Osin tähän saattoi vaikuttaa se, että kyseessä oli pilotti ja työkalun käytön jatkosta ei ollut päätöstä. 

Johdon ja lähiesihenkilön tuki ja sitoutuminen uuden työkalun käyttöön ovat myös erittäin tärkeässä roolissa. Kiire, usein vaihtuvat ohjeet, uudet työn tueksi tarkoitetut työkalut tai työnkulut haastavat ammattilaisia ja vaikeuttavat sitoutumista uuden työkalun käyttöön. 

Hyvinvointitarkastus on työkaluna parhaimmillaan osana jotakin prosessia, jolloin sen käyttö kuuluu osaksi työnkulkua.