Omaseurantasovellus pitkäaikaissairauksien seurannan tukena

Asiakkaalla on käytössä omaseurantasovellus, jolla astman, verenpainetaudin tai tyypin 2 diabeteksen kontrolliseuranta oli mahdollista toteuttaa etänä. 

Toimintaympäristö **

Keski-Suomen terveysasemilla ei ole aiemmin ollut digitaalisia ratkaisuja omaseurantatulosten kirjaamiseen. Asiakkaat ovat kirjanneet omaseurantatuloksia paperilomakkeille ja toimittaneet lomakkeet terveysasemille. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Tarkoituksena oli kehittää sähköisen omaseurannan toimintamalli, jonka tukena on verenpaineen, verensokerin, uloshengityksen huippuvirtauksen (PEF) sekä painon mittaustulosten manuaalisen kirjaamisen mahdollistava applikaatio tai sovellus. Keski-Suomen perusterveydenhuollon yksiköissä ei ole aiemmin ollut digitaalisia ratkaisuja omaseurantatulosten kirjaamiseen. Asiakkaat ovat saaneet terveydenhuollon ammattilaiselta suulliset ja/tai kirjalliset ohjeet omaseurannan toteuttamiseen​ sekä tulostetun seurantataulukon tai lääkefirmojen seurantavihkon, johon omaseurannan tulokset on kirjattu. Asiakas on toteuttanut saamiensa ohjeiden mukaan seurannan kotona ja toimittanut seurantatiedot sovitusti terveysasemalle​. Ammattilainen on tehnyt paperille kirjattujen tietojen perusteella tuloksista yhteenvedon ja kirjannut tiedot asiakas- ja potilastietojärjestelmään.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Tarkoituksena oli kehittää sähköistä omaseurannan toimintamalli, jonka tukena on verenpaineen, verensokerin, uloshengityksen huippuvirtauksen (PEF) sekä painon mittaustulosten manuaalisen kirjaamisen mahdollistava applikaatio tai sovellus. Digitaalisen ratkaisun vaatimuksena oli, että

  • asiakkaan seurantatulokset on mahdollista kirjata sovellukseen
  • se tuottaa ammattilaiselle valmiita yhteenvetoja mittaustuloksista
  • se sisältää hälytyksiä mahdollisista poikkeamista
  • asiakkaan hoitotiedot ja mittaustulokset siirtyvät reaaliajassa ammattilaiselle
  • asiakkaalla on käytettävissä sähköisiä lomakkeita ja ohjeita
  • asiakkaalla on mahdollisuus viestinvaihtoon ammattilaisen kanssa
  • se toimii asiakkaan valmentajana erilaisten muistutusten ja ohjeiden kautta
Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Työryhmässä on asiantuntijoita Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeesta, Rakenneuudistus -hankkeesta, Jyväskylän avoterveydenhuollon yksiköistä sekä digitaalisen omaseurantasovelluksen järjestelmätoimittajalta. 

 

Tavoiteltu muutos

Omaseurantatulosten kirjaamisessa paperilomakkeelle on vuosien aikana tunnistettu olevan useita erilaisia haasteita sekä asiakkaan että organisaation näkökulmasta:

  • Potilas mittaa arvoja väärään aikaan vuorokaudesta​
  • Potilas kirjaa arvot väärään kohtaan ​
  • Potilas vääristelee mittausarvoja​
  • Potilas ei kirjaa mittaamiaan arvoja lomakkeelle tai ei ole motivoitunut seuraamaan omia arvojaan​
  • Potilaan käsialasta ei saa selvää tai lomake likaantuu​
  • Lomakkeeseen ei ole merkitty henkilötietoja ja/tai mittauksen ajankohtaa​
  • Lomake hukkuu potilaalla tai terveysasemalla​
  • Potilas on toimittanut seurannan terveysasemalle, mutta lomake ei ole oikealla ammattilaisella oikeaan aikaan​
  • Potilaalla monta muistettavaa vaihetta ja hänen tulee huolehtia paperilomakkeelle kirjaamisesta
  • Paperilomakkeen tila rajallinen
  • Yksittäisistä lomakkeista on vaikea hahmottaa pitkällä aikavälillä mittaustulosten kehittymistä
  • Potilas/läheinen/asioiden hoitaja joutuu etäisyydestä riippumatta toimittamaan seurannan terveysasemalle ja jonottamaan joko puhelimessa tai asiointipisteellä
  • Terveysaseman aukioloaika rajallinen, yhteydenotto tulee tehdä sen mukaan
  • Ammattilaisella menee aikaa seurannan tarkastamiseen, mittaustulosten keskiarvojen laskemiseen ja potilastietojärjestelmään kirjaamiseen
  • Seurannan hukkuessa ammattilaisten (lääkäri, hoitaja, arkistotyöntekijä) aikaa menee etsimiseen
  • Puuttuvien tietojen tai seurannan hukkumisen vuoksi yksittäisen potilaan prosessi pitkittyy ja pahimmillaan vaikuttaa hoidon toteuttamiseen
  • Prosessin pitkittyessä aiheutuu turhia, uusia ajanvarauksia, mikä vaikuttaa palveluiden saatavuuteen ja aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia

Tavoitteena oli kehittää toimintamalli, joka lisää mittaustulosten luotettavuutta, helpottaa sekä asiakkaan että ammattilaisen työtä sekä säästää heidän aikaansa, sujuvoittaa prosesseja ja säästää kustannuksia. 

Muutoksen mittaaminen

Kehittämistä arvioitiin tekemällä asiakkaille ja ammattilaisille käyttäjäkysely, jossa kartoitettiin seuraavia asiakkaiden kokemuksia sähköisen omahoidon- ja seurantaratkaisun käytöstä:

  • Miten asiakkaat kokevat järjestelmän käytön, eli käytettävyys eri ikäisten näkökulmista
  • Väheneekö potilaan manuaalinen työ sähköisen omaseurantaratkaisun avulla
  • Helpottuuko omaseurannan toteutus sähköisen omaseurantaratkaisun myötä
  • Vaikuttaako sähköinen omaseurantaratkaisu potilaan ajankäyttöön
  • Vaikuttaako sähköinen omaseurantaratkaisu potilaan hoitoon sitoutumiseen
  • Vaikuttaako sähköinen omaseurantaratkaisu potilaan hoitoon hoitotasapainoon

 

  • Miten ammattilaiset kokevat järjestelmän käytön (käytettävyys)
  • Väheneekö ammattilaisen manuaalinen työ sähköisen omaseurantaratkaisun avulla
  • Vaikuttaako sähköinen omaseurantaratkaisu ammattilaisen ajankäyttöön
  • Tehostaako sähköinen omaseurantaratkaisu terveydenhuollon prosesseja
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Pitkäaikaissairaat; astmaatikot, verenpainetautipotilaat ja tyypin 2 diabeetikot.