Omavalvonnan suunnittelu ja toimeenpano
Omavalvonta sanoista teoiksi.
- Kotihoidon ja koko ikäpalveluiden omavalvonnan dokumentaation uudistaminen asiakas- ja työntekijäystävälliseksi.
- Omavalvonnan toimeenpanon tueksi työntekijöitä osallistavat menetelmät käyttöön
Oivalla ja ymmärrä
"Hyvinvointialueiden ja palveluntuottajien omavalvonta
Omavalvonnalla tarkoitetaan niitä keinoja ja toimia, joilla palvelunjärjestäjä ja palveluntuottaja valvovat, seuraavat ja arvioivat toimintaansa. Omavalvonnalla varmistetaan asiakkaiden yhdenvertaisuus sekä palvelujen saatavuus, jatkuvuus, turvallisuus ja laatu.
Omavalvonta on valvonnan ensisijaisin muoto. Omavalvonnalla varmistetaan, että toimintaa toteutetaan lainmukaisesti ja sopimuksia noudattaen. Omavalvonta on ennakoivaa ja aktiivista toimintaa ja siihen kuuluu riskitilanteiden tunnistaminen ja epäkohtiin puuttuminen.
Palvelunjärjestäjän ja -tuottajan tekemän omavalvonnan lisäksi jokaisella sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöllä on velvollisuus toimia turvallisesti työssään sekä ilmoittaa havaitsemistaan riskeistä tai epäkohdista työnantajalleen.
Hyvinvointialueet järjestävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut alueellaan. Niiden laajaan omavalvontavelvoitteeseen kuuluu oman järjestämistehtävänsä ja oman palvelutuotantonsa valvonnan lisäksi yksityisten palveluntuottajien valvonta." (Valvira)
Hyvinvointialueiden ja palveluntuottajien omavalvonta | Valvira
Uusi yleislaki valvonnasta, eli Valvontalaki tulee voimaan 1.1.2024 ja se kokoaa yhteen sosiaali- ja terveydenhuollon omavalvontaa koskevat säännökset ja vahvistaa palvelunjärjestäjien ja palveluntuottajien omavalvontaa sekä sen ensisijaisuutta.
Tällä toimintamallilla halutaan vahvistaa omavalvonnan toimeenpanoa ja sitä kautta ylläpitää, arvioida sekä kotihoidon (ja mahdollisesti myös muiden sosiaalihuollon) palveluiden laatua ja riskien hallintaa sekä niiden arviointia.
Omavalvonta on palvelun laadun ja -riskienhallinnan sekä toiminnan vaikuttavuuden arviointia, kehittämistä ja varmistamista. Omavalvontaa johdetaan tiedolla.
Jutun juoni lakisääteisessä omavalvonnassa on, että toimimme yhteisten lakien, pelisääntöjen ja arvojen mukaisesti. Yksikkökohtainen omavalvonta tarkoittaa sitä, että toimimme yhteisten tavoitteiden eteen ja puutumme aktiivisesti ja rakentavaksi siihen, jos huomaamme, ettei näin tapahdu. Omavalvonta ei siis ole mikään erillinen osa sosiaalihuollon toimintaa, vaan kuuluu joka ikisen työntekijän perustyöhön.
Omavalvontasuunnitelmassa määritellään, miten ja millä keinoin pääsemme yhteisiin tavoitteisiin, eli miten omassa yksikössämme varmistamme turvallisen ja laadukkaan hoidon ja palvelun. Kyse on toiminnan laadun ja riskien hallinnasta jokapäiväisessä työssä.
Jotta omavalvonta eläisi työn arjessa, kuten sen on tarkoitettu, tarvitsee toimeenpano tukea ja vanhojen toimintakäytäntöjen ravistelua.
Kehittäjäjoukko:
Ydinryhmä: Kotihoidon johto, esimiehet, ikäpalveluiden johto, esimiehet
Toimintaa tukeva ryhmä: Ikääntyneiden palveluiden toimialajohtaja, omavalvonnan asiantuntija; hyvinvointialueen valvontatiimi, turvallisuuspalvelut, ikääntyneiden palveluiden johtoryhmä
Projektin tuki: Ostettu kaksi erillistä projektikokonaisuutta asiantuntijapalveluna. Lisäpalveluna ostettu dokumentaation uudistamisen laajennus koko ikäpalveluihin (geneerinen pohja, joka voidaan muokata palveluyksiköihin sopivaksi)
- Omavalvonnan dokumentaation uudistaminen
- Omavalvonnan työpajat, jotka tukevat esihenkilöitä omavalvonnan toimeenpanossa, omavalvonnan vuosikellon rakentaminen
Ensisijaisena kohderyhmänä kotihoidon esihenkilöt (n. 25 esihenkilöä) ja johto. Esihenkilöt ovat saaneet projektissa vaikuttaa uudistetun omavalvontasuunnitelmapohjan sisältöihin niin, että suunnitelma vastaa asiakkaiden ja työntekijöiden tarpeeseen.
Geneerisen pohjan laatimisessa oli mukana koko ikäpalveluiden johto.