| Innokylä

Toimintaympäristö

"Hyvinvointialueiden ja palveluntuottajien omavalvonta

Omavalvonnalla tarkoitetaan niitä keinoja ja toimia, joilla palvelunjärjestäjä ja palveluntuottaja valvovat, seuraavat ja arvioivat toimintaansa. Omavalvonnalla varmistetaan asiakkaiden yhdenvertaisuus sekä palvelujen saatavuus, jatkuvuus, turvallisuus ja laatu.

Omavalvonta on valvonnan ensisijaisin muoto. Omavalvonnalla varmistetaan, että toimintaa toteutetaan lainmukaisesti ja sopimuksia noudattaen. Omavalvonta on ennakoivaa ja aktiivista toimintaa ja siihen kuuluu riskitilanteiden tunnistaminen ja epäkohtiin puuttuminen.

Palvelunjärjestäjän ja -tuottajan tekemän omavalvonnan lisäksi jokaisella sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöllä on velvollisuus toimia turvallisesti työssään sekä ilmoittaa havaitsemistaan riskeistä tai epäkohdista työnantajalleen.

Hyvinvointialueet järjestävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut alueellaan. Niiden laajaan omavalvontavelvoitteeseen kuuluu oman järjestämistehtävänsä ja oman palvelutuotantonsa valvonnan lisäksi yksityisten palveluntuottajien valvonta." (Valvira)

Hyvinvointialueiden ja palveluntuottajien omavalvonta | Valvira

Uusi yleislaki valvonnasta, eli Valvontalaki tulee voimaan 1.1.2024 ja se kokoaa yhteen sosiaali- ja terveydenhuollon omavalvontaa koskevat säännökset ja vahvistaa palvelunjärjestäjien ja palveluntuottajien omavalvontaa sekä sen ensisijaisuutta.

Tällä toimintamallilla halutaan vahvistaa omavalvonnan toimeenpanoa ja sitä kautta ylläpitää, arvioida sekä kotihoidon (ja mahdollisesti myös muiden sosiaalihuollon) palveluiden laatua ja riskien hallintaa sekä niiden arviointia.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Omavalvonta on palvelun laadun ja -riskienhallinnan sekä toiminnan vaikuttavuuden arviointia, kehittämistä ja varmistamista. Omavalvontaa johdetaan tiedolla.

Jutun juoni lakisääteisessä omavalvonnassa on, että toimimme yhteisten lakien, pelisääntöjen ja arvojen mukaisesti. Yksikkökohtainen omavalvonta tarkoittaa sitä, että toimimme yhteisten tavoitteiden eteen ja puutumme aktiivisesti ja rakentavaksi siihen, jos huomaamme, ettei näin tapahdu. Omavalvonta ei siis ole mikään erillinen osa sosiaalihuollon toimintaa, vaan kuuluu joka ikisen työntekijän perustyöhön.

Omavalvontasuunnitelmassa määritellään, miten ja millä keinoin pääsemme yhteisiin tavoitteisiin, eli miten omassa yksikössämme varmistamme turvallisen ja laadukkaan hoidon ja palvelun. Kyse on toiminnan laadun ja riskien hallinnasta jokapäiväisessä työssä.

Jotta omavalvonta eläisi työn arjessa, kuten sen on tarkoitettu, tarvitsee toimeenpano tukea ja vanhojen toimintakäytäntöjen ravistelua.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Omavalvonta on jäänyt etäiseksi käsitteeksi työntekijöille ja asiakkaille. Omavalvontasuunnitelmat on mielletty erillisinä dokumentteina, joita päivitetään vuosittain. Työntekijöiden osallistaminen omavalvontaan on voinut jäädä pinnalliselle tasolle.

Keskeinen tarve on saada omavalvonta elämään työn arkeen ja omavalvontasuunnitelma päivittäistä työtä ohjaavaksi työkaluksi ja ohjenuoraksi.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittäjäjoukko:

Ydinryhmä: Kotihoidon johto, esimiehet, ikäpalveluiden johto, esimiehet

Toimintaa tukeva ryhmä: Ikääntyneiden palveluiden toimialajohtaja, omavalvonnan asiantuntija; hyvinvointialueen valvontatiimi, turvallisuuspalvelut, ikääntyneiden palveluiden johtoryhmä

Projektin tuki: Ostettu kaksi erillistä projektikokonaisuutta asiantuntijapalveluna. Lisäpalveluna ostettu dokumentaation uudistamisen laajennus koko ikäpalveluihin (geneerinen pohja, joka voidaan muokata palveluyksiköihin sopivaksi)

Omavalvonnan dokumentaation uudistaminen
Omavalvonnan työpajat, jotka tukevat esihenkilöitä omavalvonnan toimeenpanossa, omavalvonnan vuosikellon rakentaminen

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Ensisijaisena kohderyhmänä kotihoidon esihenkilöt (n. 25 esihenkilöä) ja johto. Esihenkilöt ovat saaneet projektissa vaikuttaa uudistetun omavalvontasuunnitelmapohjan sisältöihin niin, että suunnitelma vastaa asiakkaiden ja työntekijöiden tarpeeseen.

Geneerisen pohjan laatimisessa oli mukana koko ikäpalveluiden johto.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Omavalvonta sanoista teoiksi.

Omavalvonnan dokumentaation uudistaminen asiakas- ja työntekijäystävälliseksi.
- Kotihoitoon ja ikäpalveluihin selkeä, visuaalisesti mielenkiintoinen ja helposti luettava omavalvontasuunnitelman pohja
Omavalvonnan toimeenpanon tueksi työntekijöitä osallistavat menetelmät käyttöön
- Omavalvonnan vuosikello, johon on integroitu tiedolla johtamisen vuosikello
- Työkirja esihenkilöille omavalvonnan toimeenpanon tueksi

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Aika

Omavalvontasuunnitelmapohjan uudistaminen täysin uuteen muotoon tapahtui prosessimaisesti vuoden 2023 aikana.

Omavalvonnan toimeenpanoon liittyvät esimiesten valmennukset veivät yhteensä noin 5 työpäivää + työpajojen jälkeiset tehtävät tiimeissä. Esihenkilöt kokivat läsnätapaamiset ehdottoman tärkeiksi yhteisen kehittämisen ja keskustelun vuoksi.

Henkilöstö

Hankepäällikkö, ostopalvelun asiantuntijat (ei välttämätön), kotihoidon esihenkilöt ja päällikkö (työpajoihin noin viikon työpanos yhteensä jokaiselta), toimialajohtajan asiantuntemus

Lisäksi työpanosta antoi mm. hyvinvointialueen valvontatiimi sekä turvallisuuspalvelut, kun yhteisiä ohjeistuksia tarkasteltiin projektin yhteydessä koko hyvinvointialueen tasoisesti.

Raha

Toimintamallin kehittämistä varten ostettiin hankkeen puitteissa asiantuntijapalvelua molemmissa projektin osissa, jotka olivat dokumentaation uudistaminen ja omavalvonnan toimeenpanoa tukevat työpajat. Vaadittava rahallinen panostus riippuu luonnollisesti siitä, kuinka paljon on mahdollista käyttää omaa resurssia. Asiantuntijapalvelun käyttäminen ei ole välttämätöntä, joskin hankkeen aikana aikaresurssien puutteen vuoksi se oli tarpeellista. Omavalvonta on lakisääteistä, joten työhön on joka tapauksessa varattava resurssia.

Osaaminen

Projektissa hyödynnettiin hyvinvointialueen omaa vahvaa omavalvontaosaamista, hankepäällikön omavalvontaosaamista sekä ostopalvelua käytettäessä huomioitiin, että palveluntarjoalla on kokemusta ja osaamista omavalvontaan liittyen. Omavalvonnalla on vahva lakiperusta ja omavalvonnan sekä omavalvontadokumentaation tulee olla viranomaisohjeiden mukainen.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamalli on sovellettavissa kaikkiin palveluihin, joissa omavalvontaa tehdään. Omavalvonnan mallipohjaa voi muokata omaan palveluun sopivaksi. Toki täytyy huomioida, että pohjasta löytyy Valviran ohjeistuksien mukaiset asiat, sillä kotihoidon pohjasta on poistettu osioita, jotka eivät kotihoitoa koske.

Suosituksena toimintamallin soveltajille: Järjestäkää yhteisiä tapaamisia kohderyhmien kanssa - keskustelun kautta on parhaiten avautunut omavalvonnan merkitys työn arjessa käytännön esimerkkien kautta.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Omavalvontasuunnitelmapohja on uudistettu täysin. Sisällöt ovat edelleen Valviran ohjeen mukaiset, mutta ulkoasu on kokenut täyden muodonmuutoksen. (Liitteenä uudet pohjat)

Esihenkilöt ovat saaneet työkaluja omavalvonnan toimeenpanon tueksi. Uusi omavalvontasuunnitelman pohja, työkirja ja tiedolla johtamisen vuosikelloon integroitu omavalvonnan vuosikello tukevat omavalvonnan teemojen pysymistä työn arjessa läpi vuoden. (Liitteenä työkirja, jossa esitellään myös vuosikellon idea)

Valmennuksissa tapahtunut yhteinen keskustelu ja asioiden työstäminen on saanut aikaan myös käytäntöjen ja ohjeistuksien yhtenäistämistä kotihoidossa, mutta myös osittain koko hyvinvointialueella. Esimerkiksi riskien hallinnan prosessikuvaus päivitettiin.

Omavalvonnan suunnittelu ja toimeenpano