Kotihoidon palveluyksiköihin laadittiin  omavalvontasuunnitelmille seurantamalli. Tavoite saada omavalvonnan seurantaan työkalu kotihoidon palveluesihenkilöille. Mallia voidaan muokata ja soveltaa myös muilla Kainuun hyvinvointialueen toimialoilla.

 

Toimintaympäristö

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta (741/2023) astuu voimaan 1.1.2024. Luku 4 käsittelee omavalvonnan järjestämistä. Palvelunjärjestäjä päivittää omavalvontaohjelmansa uuden ohjeistuksen mukaiseksi lakimuutoksen tullessa voimaan 1.1.2024. 

Hyvinvointialueen uudet toimintastrategiset linjaukset koskien omavalvontasuunnitelman seurantamallia tulevat voimaan myös vuoden 2024 aikana. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta 741/2013, 24–26§.)

 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Omavalvontasuunnitelma on palvelujen laadun ja kehittämisen päivittäinen työväline, jonka avulla parannetaan toiminnan laatua ja turvallisuutta. Omavalvonta sisältyy riskipohjaiseen ajatteluun ja sen avulla varmistetaan, että asiakas saa laadukasta ja turvallista palvelua. 

Omavalvontasuunnitelman seurantamalli vastaa kysymykseen onko omavalvonnan suunnitelma toteutunut. Toteutumat, poikkeamat ja kehittämistoimenpiteet kirjataan lyhyesti seurantaan jotta voidaan tehdä johtopäätös ja siitä edelleen uusi suunnitelma.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Seurantamallin asiasisällön suunnitteluun kutsuttiin yhteistyöhön henkilöitä molemmista kohderyhmistä asiakasohjauksesta ja kotihoidosta. Toivottiin mukaan sekä henkilöstöä, että esihenkilöstöä. Kehittäjäjoukko valikoitui lopulta esihenkilöstöjen keskuudesta.  

Työpajamuotoisiin tapaamisiin oli edeltävästi valmistauduttu. Seurantamallille oli luonnosteltu taulukkomuotoista runkoa omavalvontasuunnitelman sisällysluetteloa mukaillen. Edeltä käsin laaditut substanssiosaamista vaativat asiakysymykset ratkaistiin asiantuntijayhteistyössä täydentämällä ne jäsenneltyyn taulukkoon. 

Kokonaisuudessaan yhteiskehittämisen aika oli  huomattavan paljon etukäteen ajateltua monipolvisempi ja pidempi. Tämä saattoi johtua kotihoidon seurantamallin sisällön laajuudesta ja yhteiskehittämisen aikaisesta sähköpostidialogista. 

Kohderyhmistä ensimmäisenä toteutettiin seurantamallin asiasisällön laatiminen asiakasohjaukseen toimintayksikköön. Tämä osoittautui myöhemmin tarpeettomaksi, sillä asiakasohjaus siirtyi hyvinvointialueen strategiauudistuksen myötä pois ikäihmisten palveluiden toimialueelta, eikä näin ollen omavalvontasuunnitelmaa sinne enää laadita.  

Seuraavaksi työstettiin ikäihmisten kotihoidon omavalvontasuunnitelmalle seurantamallia. Ensimmäiset kolme työpajaa käsittivät yhteistyöskentelyä yhden asiantuntijan kanssa. Hän edusti koko Kainuun kotihoitoa. Tämän jälkeen taulukkomuotoinen tuotos lähti kommentti- ja palautekierrokselle Kainuun hyvinvointialueen kotihoidon palveluyksiköihin lähijohdon tarkasteltavaksi. 

Palautteiden ja muutosehdotusten perusteella omavalvontasuunnitelman seurantamallin taulukkoa tarkennettiin, yksilöitiin ja kevennettiin. Näitä tehtyjä muutoksia läpikäytiin kahdessa työpajatyylisessä teams-kokoontumisessa joissa oli mukana Kainuun hyvinvointialueen kotihoidon neljästä palveluyksiköistä yksikön päälliköt. Näiden kahden kokoontumisen lisäksi suunnittelutyötä tehtiin muokaten seurantamallin sisältöä sähköpostipalautteiden ohjaamana.

Liitteet
Kuva
Pääpiirteet kuvattu suunnitteluprosessista.
Yhteiskehittämisen aika kuvattuna steppeihin.
Tavoiteltu muutos

Hankkeen tavoitteena oli laatia omavalvontasuunnitelmille seurantamalli. Ikäihmisten kotihoidon palvelualueen tarpeena ja toiveena oli saada työkalu palveluesihenkilöille heidän työtään helpottamaan  ja omavalvonnan seurantaa selkeyttämään. 

Liitteet
Kuva
Ote omavalvontasuunnitelman seurantamallista
Ote Ikäihmisten kotihoidon omavalvontasuunnitelman seurantamallin visuaalisesta näkymästä.
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmiä oli aluksi kaksi, ikäihmisen asiakasohjauksen ja ikäihmisen kotihoidon esihenkilöstöt. Tarvittava substanssiosaaminen oli kohderyhmillä. Sen esiin tuomiseksi tarvittiin yhteistyöskentelyä hankkeen ja kohderyhmien välillä.  Seurantamalliin liitettävien omavalvontasuunnitelman asiasisältöjen ja toimintayksiköiden käytänteiden kirjaamisen oikeellisuus varmistettiin näin asiantuntijoilta.  

Seurantamalli toimii hyvinvointialueen ammattilaisten käytännön työn tukena omavalvonnan valvonnassa, palvelun laadun, sekä asiakas- ja työturvallisuuden toteutumisen varmistamiseksi päivittäisessä työssään.

Ratkaisun perusidea

Idea on tarkistuslistan tyyppinen taulukkomuotoinen dokumentti. Siihen on kirjattu omavalvontasuunnitelman sisältöön liittyvät asiat joiden valvontaa tulee seurata yksikössä todentamalla toteutuminen vastuuhenkilön toimesta. Asioiden luettelujärjestys voi olla kronologinen tai omavalvontasuunnitelman sisällysluetteloa mukaileva. Asiajärjestys voi olla myös muu selkeä omavalvonnan seurantaa huomioiva järjestys.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Omavalvontasuunnitelman seurantamallin toimivuuden testaaminen tapahtuu käytännön työtehtävien kautta. Seurantamalli toimii esihenkilön käytännön työn tukena ja omavalvonnan  toteutumisen tarkistuslistana.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Seurantamallia voidaan hyödyntää myös muilla toimialueilla, joilla omavalvontasuunnitelman toteutumista valvotaan. Silloin on syytä päivittää taulukkoa säännöllisesti ja kulloisten tarpeiden mukaisesti.  

Liitteet
Kuva
Yleismalliseksi seurantamalliksi sovellettava omavalvontasuunnitelman mallirunko.
Ote seurantamallin rungosta, esimerkkejä muokkauksesta punaisella.
Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Mallin arviointiin ollaan pääsemässä myöhemmin sen käyttöönoton ja käyttökokemusten myötä. Hyvinvointialueen toimintastrategiasta johtuvat toimialuemuutokset ovat vaikuttaneet seurantamallin laatimiseen mahdollisten valvonnan seurannan tarpeiden muuttumisina. Tulevaisuudessa seurantamallin sisältöä päivitetään vastaamaan mahdollisesti muuttuneita omavalvonnan seurannan tarpeita.