| Innokylä

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaympäristö on muutoksessa. Ikääntyvän väestörakenteen myötä työikäisten määrä vähenee ja palvelua tarvitsevien määrä taas kasvaa. Pahoinvointi ja sairaudet yhteiskunnassa ovat myös lisääntyneet, mikä näkyy kasvavina jonoina sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tarvitsemme luovaa ja innovatiivista ajattelua, jotta pystymme säilyttämään laadukkaan ja tarvetta vastaavan palvelutason. Meidän tulee kyetä myös yhä paremmin tarjoamaan palvelua ennaltaehkäisevästi, jotta pystymme ehkäisemään ongelmien eskaloitumista ja vähentämään kuormaa raskaista palveluista.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Opetusklinikkaa on kehitetty hyvinvointialueen ja Vaasan suomen- ja ruotsinkielisten ammattikorkeakoulujen (VAMK, Novia) kanssa yhteistyössä. Matalan kynnyksen opetusklinikan toteuttaminen yhteistyössä ammattikorkeakoulujen kanssa palvelee sekä korkeakoulujen että hyvinvointialueen intressejä. Opetusklinikkatoiminta on innovatiivinen tapa valjastaa oppilaitoksissa oleva taito, osaaminen ja resurssi osaksi palveluiden tuotantoa samalla tukien opiskelijoiden mielekästä oppimista. Oppilaitokset saavat lisää työharjoittelupaikkoja, mille on iso tarve, ja opiskelijat saavat konkreettista ja vastuullista työkokemusta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut taas saavat kipeästi tarvittuja lisäkäsiä ja parhaimmillaan jopa täydennystä omaan palveluntarjontaan. Lisäksi ennaltaehkäisevään työhön pystytään vastaamaan paremmin sekä ketterämmin. Opetusklinikkatoiminta mahdollistaa tarvittaessa myös ketterän toiminnan järjestämisen, kuten erilaista ryhmätoimintaa, ja vastaamaan niiltä osin hyvinvointialueen tarpeisiin. Lisäksi opiskelijat voivat toteuttaa erilaisia jalkautuvia terveyttä edistäviä tempauksia tai järjestää niitä klinikalla.

Asiakkaille klinikkatoiminta mahdollistaa nopean ja matalan kynnyksen avun ja tuen piiriin pääsemisen. Asiakas voi tulla klinikalle joko ilman ajanvarausta tai ajanvarauksella, ja asiointi on maksutonta. Tämä toivon mukaan madaltaa myös heikommassa (taloudellisessa) asemassa olevien asemaa hakeutua avun piiriin. Toiminta mahdollistaa myös tuen tarjoamisen silloin, kun asiakas jonottaa esimerkiksi mielenterveyspalveluun. Klinikalla ei tehdä diagnooseja tai hoideta sairauksia, mutta matalan kynnyksen keskusteluapua on mahdollista kuitenkin tarjota. Tämä voi joissain tilanteissa helpottaa asiakkaan tilannetta jonottaessa palveluun.

Isosta kuvasta katsottuna klinikka tarjoaa hyvän väylän tarjota ennaltaehkäisevää palvelua. Moni asiakas hakeutuu avun piiriin todella myöhäisessä vaiheessa, kun ongelmat ovat jo eskaloituneet. Tarjoamalla matalan kynnyksen ennaltaehkäisevää toimintaa, pyrimme ehkäisemään raskaiden sote-palveluiden tarvetta.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Opetusklinikkaa on kehitetty hyvinvointialueen sekä Vaasan suomen- ja ruotsinkielisten ammattikorkeakoulujen (VAMK, Novia) kanssa yhteistyössä. Toimintaa on kehitetty osana Kestävän kasvun ohjelmaa Prima Botnia -hankkeessa Pohjanmaan hyvinvointialueella. Kehittäminen on toteutettu mielenterveys ja päihdetyön sekä hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen projektikokonaisuuksien yhteistyönä. Hyvinvointialueelta kehittämistä ovat johtaneet ja koordinoineet hankkeiden projektipäälliköt (2kpl). Kehittämiseen ollaan saatu tukea myös kahdelta projektityöntekijältä. Korkeakoulujen puolelta mukana kehittämisessä on ollut 2 opettajaa Vamkista ja 2 opettajaa Novialta. Hyvinvointialueelta kehittämistä ollaan tehty tiiviissä yhteistyössä johdon kanssa. Moni asia on vaatinut hyvinvointialueen linjauksia, sillä klinikka on hyvinvointialueen alaista toimintaa. Johtoa ollaan saatu hyvin sitoutettua ja innostettua toiminnan kehittämiseen tätä kautta.

Klinikkatoiminnan käynnistyttyä 09/2024 klinikalla työharjoittelua suorittavat opiskelijat ovat osallistumaan toiminnan kehittämiseen, ja toteuttaneet sitä yhteistyössä klinikan ammattilaisohjaajien kanssa. Toiminta on edellyttänyt muun muassa laajaa viestintää, jota opiskelijat ovat ideoineet yhdessä ohjaajien kanssa.

Tavoiteltu muutos

Toiminnan tavoitteena on tuottaa matalan kynnyksen ennaltaehkäisevää toimintaa. Tarkoitus on, että asukkaat voivat tulla klinikalle ilman ajanvarausta ja maksua, mikä tekee palvelusta saavutettavampaa. Ajanvaraus on kuitenkin myös mahdollista. Tavoitteena on, että matalan kynnyksen palvelu kannustaa asukkaita poikkeamaan klinikalla ja hakemaan apua ja tukea ennen kuin ongelmat eskaloituvat. Ajatuksena myös on, että toiminnan kautta voidaan huomata asiakkaiden mahdollisia alkavia ongelmia, ja niihin pystytään tarttumaan varhaisemmassa vaiheessa.

Pitkän tähtäimen tavoitteena on, että toiminnan kautta saadaan lyhennettyä sosiaali- ja terveyspalveluiden kuormaa sekä lisättyä ennaltaehkäisevää palvelua. Tavoitteena myös on, että tulevaisuudessa klinikka voisi tukea sote-palveluita yhä tiiviimmin, esim. tarjota kausirokotuksia tms, jolloin jonoja sote-palveluista saadaan toivon mukaan lyhennettyä.

Muutoksen mittaaminen

Mittareita ja indikaattoreita tullaan täsmentämään toiminnan kehittyessä. Alkuvaiheessa klinikan asiakkaista kerätään lähinnä dataa, jotta saataisiin kokonaiskuvaa siitä, keitä asiakasryhmiä toiminnalla tavoitetaan, ja missä asioissa he hakevat klinikalta apua. Klinikan työntekijät ja opiskelijat tilastoivat jokaisen asiakaskäynnin jälkeen asiakkaan käyntitiedot webropoliin. Tiedot ovat anonyymejä, eikä tilastoinnista voi tunnistaa yksittäisiä asiakkaita. Henkilötiedoista raportoidaan ainoastaan ikä ja sukupuoli. Klinikalla käyneet asiakkaat myös täyttävät jokaisen käynnin aluksi ilmoittautumislomakkeen, jonka tietoja hyödynnetään tilastointia varten.

Toiminnan kehittyessä on tarkoitus tiivistää yhteistyötä hyvinvointialueen kanssa lisää niin, että asiakasvirtaa saataisiin myös hyvinvointialueen palveluista siirrettyä klinikalle. Tässä pystytään hyödyntämään mm. raportteja asiakas- ja potilastietojärjestelmän kirjauksista ja seurata sen kautta asetettuja muutostavoitteita.

Asiakas- ja potilastietojärjestelmä on tunnistettu yhdeksi keskeiseksi työvälineeksi, jonka kautta pystytään tulevaisuudessa seuraamaan hyvinvointialueelta tulevaa asiakasvirtaa. Kirjaamisen osalta klinikkatoimintaan on tehty linjaus, että ainoastaan hyvinvointialueelta ohjautuvat asiakkaat kirjataan potilastietojärjestelmään. Näin ollen esimerkiksi drop in -asiakkaista, joilla ei ennestään ole asiakkuutta palveluun, ei kirjata. Mikäli asiakas ohjataan klinikalta hyvinvointialueen palveluihin, voi vastaanottava ammattilainen asiakaskäynnin yhteydessä tiedon saatuaan kirjata tiedot järjestelmään.

Ilmoittautumislomake FI & sve.pdf (96.21 KB)

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Opetusklinikalle ovat tervetulleita kaikki yli 18-vuotiaat Pohjanmaan asukkaat. Palvelun tuotanto haluttiin rajata käynnistymisvaiheessa kohdistumaan täysi-ikäisiin, sillä alaikäisten kanssa toimiminen vaatii vastuukysymysten erityistä huomioimista. Ikärajan laajentamista voidaan myöhemmässä vaiheessa harkita uudelleen.

Klinikan toiminnan sisältöä lähdettiin alusta alkaen miettimään sekä asiakkaiden, mutta myös organisaation ja oppilaitosta tarpeiden näkökulmasta. Tavoitteena oli löytää yhteinen ymmärrys ja saada rajattua palveluntuotanto käynnistymisvaiheessa sellaiseksi, että se palvelee eri tahojen tarpeita ja toiveita. Asiakasymmärrys oli alusta alkaen suhteellisen selkeä, sillä esimerkiksi tiettyjen palveluiden (kuten mielenterveyspalveluiden) runsaat jonot kertovat palvelun tarpeellisuudesta. Näin ollen klinikalle haluttiin tuottaa sellaista palvelua, josta asiakkaat hyötyisivät mahdollisimman hyvin.

Asiakasnäkökulmaa tai –palautetta ei kerätty laajemmin toiminnan valmistelu- ja käynnistymisvaiheessa. Asiakkaiden tarpeista palveluiden tuotannon näkökulmasta on jo runsaasti tietoa, ja kehittäjillä on ollut tieto siitä, mille matalan kynnyksen palveluille on tarve. Toiminnan käynnistäminen on vaatinut ison työn hallinnollisesti, ja paljon rajauksia mm. palvelutuotantoon liittyen on jouduttu tekemään. Tavoitteena on ollut, että toiminta saadaan käynnistettyä sovitussa aikataulussa tietyillä raameilla ja rajatulla palvelutuotannolla, ja toimintaa on mahdollista yhteistyössä asukkaiden kanssa kehittää jatkossa.

Asiakaspalautteen keruu toiminnasta ja palvelusta on käynnistetty heti klinikan avauduttua asiakkaille. Toimintaa pyritään jatkossa kehittämään matalalla kynnyksellä asiakaspalaute huomioiden. Klinikan toiminta on ketterää, mikä myös mahdollistaa palvelutuotannon muutokset matalalla kynnyksellä.

Asiakkaiden palautelomake

Palautelomake.pdf (142.44 KB)

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Opetusklinikkatoimintaa on kehitetty osana Kestävän kasvun ohjelmaa Prima Botnia -hankkeessa Pohjanmaan hyvinvointialueella. Kehittäminen on toteutettu mielenterveys ja päihdetyön sekä hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen projektikokonaisuuksien yhteistyönä. Klinikkatoiminta on käynnistynyt 16.9.2024.

Opetusklinikka NoVa tarjoaa matalan kynnyksen apua ja tukea hyvinvointiin ja terveyteen. Klinikalla työskentelevät Vaasan ammattikorkeakoulujen (VAMK ja Novia) sosiaali- ja terveysalan opiskelijat hyvinvointialueen ammattilaisen valvonnassa. Klinikalle ovat tervetulleita kaikki yli 18-vuotiaat Pohjanmaan asukkaat.

Opetusklinikalla pyritään tarjoamaan asukkaille helposti saatavilla olevaa palvelua valjastamalla ammattikorkeakouluissa oleva taito ja osaaminen tiiviimmäksi osaksi alueen hyvinvointipalveluja. Klinikan toiminta keskittyy matalan kynnyksen auttamiseen ja painopiste on ennaltaehkäisyssä. Klinikan asiakkaaksi voi tulla, jos kokee tarvitsevansa tukea mielen hyvinvointiin tai ohjausta parempiin elintapoihin. Lisäksi on mahdollista tulla tarkistamaan omat verensokeriarvot sekä verenpaineet. Opiskelijat myös ohjeistavat hyvinvointialueen digitaalisten palveluiden käytössä.

Asiakas voi varata klinikalle joko henkilökohtaisen vastaanottoajan soittamalla klinikalle tai poiketa ilman ajanvarausta. Asiointi on maksutonta. Opetusklinikka on auki ma-ti sekä to-pe klo 9-15, ja se sijaitsee Palosaarella VAMKin ja Novian korkeakoulutilassa Aleressa osoitteessa Wolffintie 31, Vaasa.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Opetusklinikkaa on kehitetty osana Kestävän kasvun ohjelmaa. Resurssi toiminnan kehittämiselle on siis tullut hyvinvointialueen puolelta hankkeesta, ja opetusklinikalle palkatut ammattilaiset (2kpl) on myös palkattu hankerahoituksella. Toiminta on näin ollen ollut suhteellisen helppo käynnistää, sillä hyvinvointialueen asiakastyöstä ei ole tarvinnut nimetä vakituista työntekijää klinikalle. Uuden toiminnan käynnistäminen on kuitenkin edellyttänyt, että toimintaan löytyy sopivat hanketyöntekijät. Korkeakoulujen takia klinikalle on haluttu löytää sekä terveydenhuollon (terveydenhoitaja/sairaanhoitaja) että sosiaalihuollon ammattilainen (sosionomi), sillä klinikalla työskentelevät opiskelijat ovat terveydenhoitajia, sairaanhoitajia tai sosionomeja. Lisäksi kehittämisen näkökulmasta toimintaan on haluttu löytää ammattilaiset, joilla on kiinnostusta kehittämiseen, jotka ovat itseohjautuvia ja oma-aloitteisia. Klinikalla työskentelee toiminnan käynnistyessä 1 sairaanhoitaja 50% työpanoksella ja 1 sosionomi 50% työpanoksella. Työntekijät ovat klinikalla 2 päivää viikosta eri päivinä. Toimintaa suunniteltaessa todettiin, että alkuun ei ole tarve, että klinikalla olisi 2 ammattilaista yhtä aikaa päivittäin, sillä asiakasvirta ei ole niin suurta alkuun.

Toiminnan käynnistämisessä on ollut myös tärkeä miettiä, millaista palvelua klinikalla tuotetaan. Ennaltaehkäisevää palvelua pystytään tuottamaan paljon erilaista, mutta alkuun on tärkeä rajata palvelutuotanto, jotta toiminnalle saadaan selkeät raamit. Tämä helpottaa myös markkinointia, kun pystytään selkeästi kuvaamaan, mihin asioihin klinikalta voi hakea apua ja tukea.

Opetusklinikka NoVan palvelutuotanto haluttiin määrittää sellaiseksi, että se a) tukee projektikokonaisuuksien tavoitteita; b) vastaa hyvinvointialueen ja asiakkaiden tarpeisiin; ja c) tukee korkeakoulujen opiskelijoiden työharjoittelun tavoitteita. Klinikka tarjoaa 16.9.2024 alkaen apua ja tukea seuraaviin asioihin:

Mielen hyvinvointi

Mielen hyvinvointiin liittyen klinikan asiakkaille tarjotaan tukikeskusteluja, ohjattua omahoitoa, ohjausta ja neuvontaa. Ohjatun omahoidon tukena opiskelijoilla on strukturoidut ohjeet valikoituihin menetelmiin. Käytössä olevat menetelmät ovat ahdistuksen omahoito, mielen hyvinvoinnin omahoito ja yksinäisyyden omahoito. Klinikalle on hankittu erilaisia apuvälineitä vastaanottotyön tueksi liittyen mielen hyvinvointiin. Lisäksi tarjotaan viikossa 2 hoidontarpeen arvioinnin vastaanottokäyntiä, joka toteutetaan yhdessä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Ohjautuminen hoidontarpeen arvioon tapahtuu nuorisoasema Klaarasta

Elintapaneuvonta

Klinikan asiakkaille voidaan antaa kevyttä neuvontaa ja ohjausta elintapoihin liittyen. Neuvonta sisältää kevyttä ohjausta parempiin arjen valintoihin sekä ohjausta alueen palveluihin (esim. Kunnan liikuntapalvelut). Neuvotaan asiakkaita sähköisten palveluiden käytössä ja löytämisessä (esim. Omaolon valmennukset, Verkkopuntari jne). Osana elintapaneuvontaa vastaanotolla voidaan tehdä erilaisia mittauksia (verenpaine, -sokeri) ja ohjata eteenpäin, mikäli terveydellisiä ongelmia havaitaan. Ikääntyneiden osalta tehdään tiivistä yhteistyötä Seniorineuvolan kanssa. Klinikalla voi olla mahdollista tavoittaa jatko-ohjauksen tarpeessa olevia ikääntyneitä, jotka eivät muutoin hakeutuisi sote-palveluiden piiriin.

Verensokerin ja verenpaineen mittaus

Klinikalla voidaan tehdä kevyitä mittauksia. Mikäli arvioissa on huomioitavaa, asiakas ohjataan eteenpäin. Mittausten kautta on mahdollista tunnistaa riskissä olevat asiakkaat ennen kuin ongelmat eskaloituvat.

Tuki Hyvinvointialueen digitaalisten palveluiden käyttöön

Hyvinvointialueella on otettu erilaisia digitaalisia palveluita käyttöön, joiden käyttöön annetaan asiakkaille tukea. Näitä palveluja ovat muun muassa sähköinen ajanvaraus ja Omaolo. Klinikalla tullaan antamaan myös tietoa digitaalisesta palvelutarjottimesta, joka tullaan ottamaan alueella käyttöön vuoden -24 loppuun mennessä. Klinikka mahdollistaa digituen tarjoamisen asiakkaille, jotka eivät välttämättä muuta kautta saisi asiaan apua.

Klinikan tuottamiin palveluihin liittyen tehdään tiivistä yhteistyötä hyvinvointialueen oman palvelutuotannon kanssa. Tavoitteena on, että sote-palveluista voidaan ohjata tiettyjä asiakkaita/asiakasryhmiä klinikalle, sekä ohjata tarvittaessa klinikalta asiakkaita hyvinvointialueelle. Klinikan käynnistyttyä 16.9. yhteistyö on käynnistynyt psykososiaalisten palveluiden ja Seniorineuvolan kanssa. Tulevaisuudessa yhteistyön paikkoja on tarkoitus lisätä. Tavoitteena on, että erityisesti asiakasohjausta sote-palveluista klinikalle saataisiin lisättyä. Tiedon lisääminen ja vuoropuhelun käyminen ovat tässä keskeisessä roolissa. Erityisesti alkuvaiheessa klinikan markkinointi sote-ammattilaisten suuntaan on tärkeää, jotta heille saadaan tieto klinikan toiminnasta.

Vinkit toimintamallin soveltajille

-Opetusklinikkatoiminnan käynnistäminen vaati valtavasti työtä ja aktiivinen suunnitteluvaihe toiminnan käynnistämiseen vei noin vuoden. Toimintaa kehitettiin hyvinvointialueen sekä suomenkielisen ja ruotsinkielisen ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Suunnitteluvaiheessa ei ollut muiden tahojen toimijoita mukana. Hyvänä koettiin, että kehittämistyötä tehtiin rajatulla määrällä ihmisiä. Vuoden aikana hallinnolliset tehtävät veivät merkittävästi eniten aikaa, ja niihin on resurssien puolesta hyvä myös varata riittävästi työvoimaa.

-Hallinnollisten tehtävien osalta yksi keskeinen työaikaa vienyt tehtävä oli lakisääteisten dokumenttien valmistelu, jotka ovat edellytyksenä palvelun tuottamiselle. Näitä ovat mm. omavalvontasuunnitelma, turvallisuussuunnitelma, tietosuojaselosteet jne.

-Toiminnan toteuttamisen kannalta on tärkeä miettiä tarkasti, kuka palvelun omistaa eli kuka toimii ns. ”isäntäorganisaationa”. Opetusklinikkatoiminnan kannalta hyvinvointialue oli paras vaihtoehto isäntäorganisaatioksi. Tämä vähensi muun muassa ylimääräisten lupien hakemista ja helpotti vastuukysymyksiä.

-Suunnitteluvaiheessa palvelutarjonnan rajaaminen on todella tärkeää. Toiminnan keskittyessä matalaan kynnykseen, ennaltaehkäisyyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, on vaihtoehtoja palvelun tarjonnalle todella paljon! On kuitenkin todella tärkeää, että palvelutarjonnan rajaa riittävästi, jotta klinikalla työskentelevät henkilöt pystyvät omaksumaan tuotettavan palvelun sisällön, palvelun sisällöstä pystytään viestimään selkeästi asiakkailla, ja että asiakkaat tietävät, millaista apua ja tukea klinikalta saa. Toiminta on myös helpompi käynnistää, kun erilaista palvelua tuotetaan rajatusti. Opetusklinikka Novan palvelu saatiin rajattua hyvin, mutta hyvinkin rajattu tuotanto vaati paljon työtä: työvälineiden ja esitteiden tilaamista, palveluketjujen ja prosessien määrittelemistä ja rajaamista, klinikan ohjaajien kouluttamista jne. On myös tärkeää, että klinikalla työskentelevillä ammattilaisille on osaamista kyseisen palvelun tarjoamiseen (esim. sosionomilla ei välttämättä ole osaamista tiettyihin terveydenhuollon toimenpiteiden toteuttamiseen).

-Palvelun käynnistyessä viestintä ja markkinointi ovat yksi keskeinen asia, mihin tulee käyttää runsaasti aikaa. Vie nimittäin paljon aikaa, että asiakkaat löytävät klinikalle. On tärkeä tiedostaa, että alkuun asiakastunkua ei välttämättä ole. Viestintä tulee olla monikanavaista ja monipuolista. Opetusklinikan tiimoilta toiminnasta on markkinoitu paikallislehdissä, sosiaalisessa mediassa, erilaisissa tapahtumissa ja messuilla sekä jalkautumalla eri toimipisteisiin. On tärkeä huomioida, että eri asukasryhmät saavat tiedon toiminnasta eri kanavia pitkin. Klinikan auettua huomioitiin, että erityisesti monet iäkkäämmät henkilöt olivat saaneet tiedon klinikkatoiminnasta paikallislehdestä.

-Palvelun tarkka rajaus helpottaa myös palvelusta viestimistä. Ei kannata myöskään olla liian sirpaleista rakennetta ”viikko-ohjelmalle”, jotta viestintä on helpompaa. Opetusklinikka Novan suhteen on koettu hyväksi, että asiakas voi tulla aukioloaikojen puitteissa koska tahansa klinikalle ilman ajanvarausta tai varata henkilökohtaisen ajan aamu- tai iltapäivälle. Tämä on käynnistysvaiheessa toiminut hyvin, sillä asiakasvirta on vielä ollut sen verran pientä. Mikäli asiakasvirta kasvaa tulevaisuudessa, tulee viikko-rakenteen toimivuutta mahdollisesti tarkastella uudestaan.

-Drop in –mahdollisuus klinikalle on koettu todella hyväksi asiakkaiden puolesta ja saanut siitä kiitosta

-Klinikan auettua 16.9. päätettiin sen aukioloajoiksi ma-ti ja to-pe. Keskiviikkoisin klinikka on ollut suljettu asiakkailta, mikä on koettu kehittämisen kannalta toimivaksi ratkaisuksi. Tällöin klinikan ohjaajilla on ollut mahdollista keskittyä hallinnollisiin tehtäviin, klinikan toiminnan suunnitteluun, viestinnällisiin tehtäviin jne.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Opetusklinikka on auennut asiakkaille 16.9.2024. Toimintaa seurataan ja tilastoidaan, ja tulokset raportoidaan myöhemmin.

Opetusklinikka NoVa (RRP, P4)

Kuva