Opioidikorvaushoidon yhtenäistäminen Kanta-Hämeessä

Opioidikorvaushoidon erilaiset käytänteet haluttiin yhtenäistää Kanta-Hämeen hyvinvointialueella.

Toimintaympäristö

Sote-uudistus vuoden 2023 alusta oli Suomen historian yksi merkittävimmistä hallinnollisista uudistuksista. Sote-uudistuksen tarkoituksena oli mm. turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut hyvinvointialueella asuville.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen arvoihin kuuluvat mm. yhdenvertaisuus. Hyvinvointialueella järjestetään kaikille kantahämäläisille asukkaiden palvelutarpeen mukaan rakennetut palvelut siten, että asiakasryhmien väliset palveluerot minimoidaan. 

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen aloittaessa toimintansa myös päihdetyön osa-alueella havaittiin monenlaisia yhtenäistämisen tarpeita ja näistä yksi iso osa-alue oli opioidikorvaushoito. Korvaushoidosta säädetään Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidosta opioidilääkkeillä 642/2023.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen aloittaessa toimintansa kaikki opioidikorvaushoidon toteutukseen liittyvät prosessit olivat täysin erilaiset. Asiakkaan näkökulmasta korvaushoidon tarpeen arvio, hoidon aloitus ja toteutus järjestettiin aivan eri tavoin riippuen siitä, asuiko asiakas Forssan, Riihimäen vai Hämeenlinnan seudulla. Toimintamallin kehittämisen tavoitteena oli varmistaa korvaushoidon asiakkaalle laadukas ja tasalaatuinen hoito riippumatta asuinkunnasta. Korvaushoidon yhtenäistämisellä haluttiin myös tukea ammattilaisten tekemää työtä ja selkeyttää korvaushoitoon liittyviä prosesseja.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Opioidikorvaushoitoon liittyvien prosessien ja toimintamallien yhtenäistäminen takaa asiakkaalle tasa-arvoisen ja -laatuisen hoidon koko hyvinvointialueella. Yhtenäistämisen kautta ammattilaiset saivat tukea työhön liittyviin prosesseihin. Yhtenäistämisessä voitiin hyödyntää kansallisia ohjeita ja suosituksia, kuten Päihdelääketieteen yhdistyksen syksyllä 2023 julkaistua Korvaushoitosuositusta. 

Liitteet
Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittämistyöhön otettiin mukaan ammattilaisia jokaisesta korvaushoitoa toteuttavasta yksiköstä. Osallistuvat ammattilaiset valikoituivat mukaan oman kiinnostuksensa mukaisesti. Lisäksi erityisesti korvaushoitoa toteuttavia työntekijöitä haluttiin mukaan kehittämistyöhön.

Tavoiteltu muutos

Tavoitteena on kehittää Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle oma opioidikorvaushoidon ohje, johon sisältyy kaikki korvaushoidon vaiheet hoidontarpeenarviosta aina hoidon lopettamiseen.

Muutoksen mittaaminen

Tavoitteena oli saada koostettua yhteinen käsikirja korvaushoidon toteuttamista varten Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle. Käsikirjaa on mahdollista päivittää tulevaisuudessa ja tätä tehtävää varten hyvinvointialueella tulee olla ns. korvamerkitty henkilö käsikirjan ylläpitämiseen.

Toteutussuunnitelma

Korvaushoidon käsikirjalle nimetään ylläpitäjä(t), näin turvataan se, että käsikirja päivittyy myös Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeen päättymisen jälkeen.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kehittämistyöhön otettiin mukaan ammattilaisia jokaisesta korvaushoitoa toteuttavasta yksiköstä. Osallistuvat ammattilaiset valikoituivat mukaan oman kiinnostuksensa mukaisesti. Lisäksi erityisesti korvaushoitoa toteuttavia työntekijöitä haluttiin mukaan kehittämistyöhön.

Asiakkailta kysyttiin mielipiteitä ja kehittämisehdotuksia koskien nimenomaan asiakkaille jaettavaa korvaishoidon hoito-ohjetta. Hoito-ohje sisältää yleisiä ohjeita ja käytänteitä korvaushoitoon liittyen.

Ratkaisun perusidea

Korvaushoidon yhtenäistämistä varten koottiin yhteen moniammatillinen ryhmä. Ryhmään osallistujat olivat kaikki korvaushoidon kehittämisestä kiinnostuneita ammattilaisia. Ryhmä kokoontui Teamsin välityksellä säännöllisin väliajoin, aluksi noin kahden viikon välein. Yhtenäistettäviä prosesseja työstettiin yhdessä tapaamisten välillä käyttäen hyödyksi Padlet-alustaa. Ryhmän puheenjohtajana toiminut päihdelääkäri koosti jokaisen tapaamisen jälkeen yhteen yhdessä läpi käydyt ja sovitut asiat. Lopulta kaikki ryhmässä sovitut toimintaohjeet ja käytänteet koostetaan hyvinvointialueen korvaushoidon käsikirjaan.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallia varten tarvitaan säännöllisiä kokoontumisia ja aikaa. Aluksi tapaamisten on hyvä olla melko tiiviisti, jotta työskentely lähtee käyntiin. Jokaisesta yksiköstä olisi hyvä olla vähintään kaksi työntekijää, jotta kehittämisen jatkuminen voidaan taata esim. sairaslomien sattuessa kohdalle. 

Jotta yhtenäistäminen tapahtuu aidosti, tarvitaan yhteisen käsikirjan lisäksi toiminnan jalkauttamista. Tulevaisuudessa on tarkoitus aloittaa jalkauttaminen korvaushoitotyötä tekevien ammattilaisten yhteiselle kehittämispäivällä. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallin mukaisen työryhmän kokoaminen vaatii asiaan perehtyneitä ja kehittämisestä innostuneita ammattilaisia. Lisäksi työryhmän jäsenillä tulee olla muun työn ohessa aikaa osallistua työryhmien tapaamisiin sekä yhteisiin kehittämiseen liittyviin tehtäviin. Toimintamalli voi toimia hyvin myös muiden prosessien yhtenäistämisen kohdalla.

Lopullinen yhtenäistäminen edellyttää systemaattista yhteistyötä, dialogia ammattilaisten kesken ja johdon sitoutumista aiheeseen.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Korvaushoidon yhtenäistämisen tuloksena syntyvät ohjeet on tarkoitus jalkauttaa koko hyvinvointialueen korvaushoitoa toteuttavan henkilökunnan käyttöön vuoden 2024 aikana.