| Innokylä

Toimintaympäristö

Opiskeluhuolto on hyvinvointialueen, kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien yhdyspinnalla toimiva kokonaisuus. Opiskeluhuollon kokonaisuus rakentuu yhteisöllisestä opiskeluhuollosta ja yksilökohtaisesta opiskeluhuollosta. Yhteisöllinen opiskeluhuolto on ensisijaista, ehkäisevää ja kohdistuu koko opiskeluyhteisöön. Yksilökohtainen opiskeluhuolto on ehkäisevää ja tukea antavaa.

Oppilaalla ja opiskelijalla on oikeus yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon:

koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut
opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut
monialainen yksilökohtainen opiskeluhuolto.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

1.1.2023 Lakisääteisistä opiskeluhuollon palveluista hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle siirtyivät kuntien opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut. Opiskeluhuollon yhteiskehittämisessä on kyse erityisesti siirtymävaiheen prosessista; muutokseen valmistautumisesta, muutos vaiheen ylimenosta sekä yhteisten toimintamallien synnyttämisestä sekä niiden juurruttamisesta.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Tärkeä lähtökohta yhteiskehittämiselle on oppilaan ja opiskelijan etu sekä toimintaympäristön tuntemus. Hyvinvointialueen, kuntien ja muiden koulutuksenjärjestäjien väliset yhteistyörakenteet turvaavat palveluiden toimivuuden, yhtenäisen johtamisen ja kehittämisen onnistumista. Rakenteiden lisäksi tarvitaan tahtoa ja kykyä kehittää hyvään yhteistyöhön perustuvaa toimintakulttuuria kaikilla tasoilla.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Yhteiskehittämisellä on varmistettu opiskeluhuollon henkilöstön laaja osallistuminen yhteisten toimintamallien rakentamiseen. Aihealueina ovat olleet muun muassa sijoittuminen organisaatiossa, tehtävänkuva, työpisteet, toimintakulttuuri, yhdyspintatyö sekä asiakastietojärjestelmät ja kirjaamisalustat. Opiskeluhuollon palvelujen työntekijät ovat yhteiskehittämisen aikana myös tunnistaneet sekä tehneet näkyväksi työprosessejaan sekä työtään ohjaavia arvoja.

Yhteiskehittämisen tukena ovat olleet maakunnalliset opiskeluhuollon ohjaus- ja projektiryhmät joihin kuului nykyisen hyvinvointialueen, kuntien sekä muiden koulutuksenjärjestäjien esihenkilöitä ja muuta henkilöstöä. Ohjausryhmä on työstänyt alkukartoitusta, riskianalyysiä, opiskeluhuollon yhteistyörakenteita ja suunnitelmallista yhteistyötä. Projektiryhmässä teemoina ovat olleet yhteinen toimintakulttuuri, yhteisöllinen opiskeluhuolto yhteisenä työnä sekä mahdollisten riskien ja niihin vastattavien toimenpiteiden peilautuminen parhaaseen mahdolliseen tilanteeseen.

Tavoiteltu muutos

Yhteiskehittämisellä on turvattu opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelujen järjestämisvastuun hallittu siirtymän kunnista hyvinvointialueelle. Kehittämistyön tuloksena Kymenlaaksoon on syntynyt opiskeluhuollon palveluiden maakunnallinen toimintamalli sekä yhteensovittavan johtamisen ja yhteistyön rakenteet hyvinvointialueen uuden järjestämismallin mukaisesti.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Opiskeluhuollon palveluihin voivat olla yhteydessä mm. oppilas ja opiskelija itse, hänen huoltajansa, oppilaitoksen henkilökunta sekä muut yhteistyötahot. Opiskeluhuollon palveluiden käyttäminen on oppilaan ja opiskelijan oikeus ja se perustuu suostumukseen. Oppilaan ja opiskelijan omat toivomukset ja mielipiteet on otettava huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa. Huoltaja ei voi kieltää huollettavaansa käyttämästä opiskeluhuollon palveluita.

Opiskeluhuollon palveluiden työntekijöiden lakisääteiset työtehtävät eivät ole järjestämisvastuun muutoksesta huolimatta muuttuneet. Opiskeluhuollon palveluiden työntekijät työskentelevät edelleen kouluilla ja oppilaitoksissa.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Vuoden 2022 ajan yhteiskehittämistä toteutettiin säännöllisesti ammatillisissa alatyöryhmissä, joihin kuuluivat kaikki Kymenlaakson opiskeluhuollon kuraattorit, psykologit sekä koulu- ja opiskeluterveydenhoitajat. Yhteiskehittämisen tukena työskentelivät opiskeluhuollon ohjaus- ja projektiryhmät, joihin kuului nykyisen hyvinvointialueen, kuntien sekä muiden koulutuksenjärjestäjien esihenkilöitä ja muuta henkilöstöä.

Yhteiskehittämisestä on pyydetty systemaattisesti palautetta kaikilta kehittäjäryhmiin osallistuneilta. Seurannan, arvioinnin ja suunnittelun tueksi on ollut tärkeää kuulla kaikkien osallistujien ajatuksia kehittäjäryhmissä tehdystä työstä.

Helmikuusta 2023 eteenpäin hankkeen ohjausryhmän ryhmärakenteen todettiin toimivan oppilas- ja opiskelijahuoltolain 14 a § mukaisen alueellisen opiskeluhuollon yhteistyöryhmän pohjana. Alueellisen opiskeluhuollon yhteistyöryhmän ensimmäisiksi tehtäväksi määriteltiin ryhmän organisoituminen ja alueellisen opiskeluhuoltosuunnitelman valmistelun käynnistäminen.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Yhteiskehittäminen vaatii jatkuvaa yhteisen ilmapiirin vahvistamista. Ilmapiirin, jossa toimijat luottavat toisiinsa ja haluavat tehdä tuloksellista työtä yli palvelu- ja organisaatiorajojen. Työskentelyn tulee olla avointa, perusteltua ja erilaiset näkökulmat huomioon ottavaa. Yhdessä asetettuja tavoitteita kohti tulee kulkea systemaattisesti, ottaen huomioon erilaisten osa-alueiden vaikutukset toisiinsa.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Ammattilaisen tulee tunnistaa, että muutosprosessissa mikään ei tapahdu ja synny tyhjiössä, vaan siihen vaikuttavat niin eri organisaatioiden kuin niissä työskentelevien ammattilaisten menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus. Luomalla luottamuksellisen ilmapiirin sekä kannustamalla ja ohjaamalla ammattilaisia yhteiseen työhön, lopputulos on parhaimmillaan eri toimijoita yhdistävää, innovatiivista ja sitoutunutta asiantuntijatyöskentelyä.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Yhteiskehittämisellä on turvattu, että oppilaat ja opiskelijat ovat saaneet katkeamattomasti tarvitsemansa opiskeluhuollon palvelut niin siirtymäprosessin aikana, kuin sen jälkeenkin, opiskeluhuollon palveluiden työntekijöiden toimiessa edelleen kouluilla ja oppilaitoksissa. Kehittämistyön tuloksena Kymenlaaksoon on syntynyt opiskeluhuollon palveluiden maakunnallinen toimintamalli sekä yhteensovittavan johtamisen ja yhteistyön rakenteet hyvinvointialueen uuden järjestämismallin mukaisesti.

Opiskeluhuollon yhteiskehittäminen yhdessä hyvinvointialueen, kuntien sekä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa.

Kuva

Kuva