Opiskeluhuollon yhteiskehittäminen yhdessä hyvinvointialueen, kuntien sekä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa.
Opiskeluhuollon yhteiskehittämisessä on kyse erityisesti siirtymävaiheen prosessista; muutokseen valmistautumisesta, muutos vaiheen ylimenosta sekä yhteisten toimintamallien synnyttämisestä sekä niiden juurruttamisesta.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Opiskeluhuollon yhteiskehittämisessä on kyse erityisesti siirtymävaiheen prosessista; muutokseen valmistautumisesta, muutos vaiheen ylimenosta sekä yhteisten toimintamallien synnyttämisestä sekä niiden juurruttamisesta.
Toimintamalli lyhyesti
Vuoden 2022 ajan yhteiskehittämistä toteutettiin säännöllisesti ammatillisissa alatyöryhmissä, joihin kuuluivat kaikki Kymenlaakson opiskeluhuollon kuraattorit, psykologit sekä koulu- ja opiskeluterveydenhoitajat. Yhteiskehittämisen tukena työskentelivät opiskeluhuollon ohjaus- ja projektiryhmät, joihin kuului nykyisen hyvinvointialueen, kuntien sekä muiden koulutuksenjärjestäjien esihenkilöitä ja muuta henkilöstöä.
Yhteiskehittämisestä on pyydetty systemaattisesti palautetta kaikilta kehittäjäryhmiin osallistuneilta. Seurannan, arvioinnin ja suunnittelun tueksi on ollut tärkeää kuulla kaikkien osallistujien ajatuksia kehittäjäryhmissä tehdystä työstä.
Helmikuusta 2023 eteenpäin hankkeen ohjausryhmän ryhmärakenteen todettiin toimivan oppilas- ja opiskelijahuoltolain 14 a § mukaisen alueellisen opiskeluhuollon yhteistyöryhmän pohjana. Alueellisen opiskeluhuollon yhteistyöryhmän ensimmäisiksi tehtäväksi määriteltiin ryhmän organisoituminen ja alueellisen opiskeluhuoltosuunnitelman valmistelun käynnistäminen.
Opiskeluhuolto on hyvinvointialueen, kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien yhdyspinnalla toimiva kokonaisuus. Opiskeluhuollon kokonaisuus rakentuu yhteisöllisestä opiskeluhuollosta ja yksilökohtaisesta opiskeluhuollosta. Yhteisöllinen opiskeluhuolto on ensisijaista, ehkäisevää ja kohdistuu koko opiskeluyhteisöön. Yksilökohtainen opiskeluhuolto on ehkäisevää ja tukea antavaa.
Oppilaalla ja opiskelijalla on oikeus yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon:
- koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut
- opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut
- monialainen yksilökohtainen opiskeluhuolto.
Opiskeluhuollon palveluihin voivat olla yhteydessä mm. oppilas ja opiskelija itse, hänen huoltajansa, oppilaitoksen henkilökunta sekä muut yhteistyötahot. Opiskeluhuollon palveluiden käyttäminen on oppilaan ja opiskelijan oikeus ja se perustuu suostumukseen. Oppilaan ja opiskelijan omat toivomukset ja mielipiteet on otettava huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa. Huoltaja ei voi kieltää huollettavaansa käyttämästä opiskeluhuollon palveluita.
Opiskeluhuollon palveluiden työntekijöiden lakisääteiset työtehtävät eivät ole järjestämisvastuun muutoksesta huolimatta muuttuneet. Opiskeluhuollon palveluiden työntekijät työskentelevät edelleen kouluilla ja oppilaitoksissa.
Yhteiskehittäminen vaatii jatkuvaa yhteisen ilmapiirin vahvistamista. Ilmapiirin, jossa toimijat luottavat toisiinsa ja haluavat tehdä tuloksellista työtä yli palvelu- ja organisaatiorajojen. Työskentelyn tulee olla avointa, perusteltua ja erilaiset näkökulmat huomioon ottavaa. Yhdessä asetettuja tavoitteita kohti tulee kulkea systemaattisesti, ottaen huomioon erilaisten osa-alueiden vaikutukset toisiinsa.
Yhteiskehittämisellä on turvattu, että oppilaat ja opiskelijat ovat saaneet katkeamattomasti tarvitsemansa opiskeluhuollon palvelut niin siirtymäprosessin aikana, kuin sen jälkeenkin, opiskeluhuollon palveluiden työntekijöiden toimiessa edelleen kouluilla ja oppilaitoksissa. Kehittämistyön tuloksena Kymenlaaksoon on syntynyt opiskeluhuollon palveluiden maakunnallinen toimintamalli sekä yhteensovittavan johtamisen ja yhteistyön rakenteet hyvinvointialueen uuden järjestämismallin mukaisesti.
Kansikuva
