Orientoivat koulutukset systeemisestä työotteesta lastensuojelun yhteistyökumppaneille
Monialaisen lastensuojelun MONNI-kehittämishankkeen 2020-2022 aikana toteutettiin koulutuskokonaisuus. Tavoitteena oli lisätä lastensuojelun yhteistyökumppaneiden perehtyneisyyttä lastensuojelussa työotteena olevan systeemisyyden perusteisiin ja soveltamiseen.
Suomessa on tehty jo usean vuoden ajan lastensuojelun sosiaalityöhön liittyvää systeemisen työotteen muutostyötä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtamana. Tähän saakka systeeminen työskentely on liittynyt lähes kokonaan lastensuojelun sosiaalityöhön. Lastensuojelun verkostoihin kuuluu kuitenkin muita ammattilaisia, jotka saattavat osallistuvat systeemiseen työskentelyyn muulla tavoin (esimerkiksi viikkokokoukset) ja tästä nousi tarve sekä kertoa tehdystä työstä että perehdyttää yhteistyökumppaneita mukaan yhteiseen työhön vahvemmin.
Muutosprosessi on hidas ja hankealueellammekin menossa eri tahtisesti eteenpäin, mutta kaikkia maakuntia yhdisti hankkeen alussa tarve saada koulutuksen kautta tietoa systeemisestä työotteesta levitettyä mahdollisimman laajalti lastensuojelun kanssa yhteistyössä oleville tahoille.
Perusmateriaalit lastensuojelusta ja lastensuojelun työotteesta pohjautuivat Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen lastensuojelun käsikirjan ja Systeemisen lastensuojelun kouluttajakoulutuksen materiaaleihin. Materiaaleja työstettiin koulutusmoduuleiksi yhdessä kahden muun monialaisen lastensuojeluhankkeen eli Itä- ja Keski-Suomen yhteistyöalueella toimivan Lastensuojelun uudistaminen monialaisesti- hanke (LUMO-hanke) ja Länsi-Suomen yhteistyöalueella toimivan Tuki oikeasta paikasta-hanke (TOP-hanke) kanssa. Kehitettyä koulutuskokonaisuuden aineistoa testattiin keväällä 2021 pilottikoulutuksessa (kaksi iltapäivää ja yksi koko päivä) MONNI-hankkeessa, osallistujina opiskelijoita ja alueiden Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeiden työntekijöitä. Palautteen perusteella päädyttiin toteuttamaan varsinaiset koulutukset syksyn 2021 ja kevään 2022 kaksipäiväisinä ja sisältöä muokattiin sen mukaan. Sisältöä täydennettiin Pesäpuu ry:n kokemusasiantuntijanuorten ja perheterapeutin tekemillä videoilla.
Hankesuunnittelun aikana tavoitteeksi asetettiin tietoisuuden lisääminen lastensuojelussa yhteistoiminta-alueella jo melko laajasti käytössä olevan systeemisen työotteesta lastensuojelun yhteistyökumppaneille. Yhteistyökumppaneiksi voidaan katsoa kuka tahansa, joka osallistuu lastensuojelun asiakkaana olevan lapsen tai nuoren asian hoitamiseen missä tahansa palvelussa eli koulutuksen kohderyhmä oli laajasti sosiaali- ja terveydenhuollon ja sivistystoimen ammattilaiset sekä yksityisellä, julkisella kuin kolmannellakin sektorilla. Tavoite oli se, että lastensuojelun työorientaatiota ymmärrettäisiin entistä paremmin ja yhteistyökumppaneiden olisi helpompi liittyä yksittäisen lapsen asiassa tehtävään yhteistyöhön esimerkiksi systeemisen viikkokokoukseen osallistuessaan. Koulutukset toki tarjosivat yhteistyökumppaneille myös mahdollisuuden pohtia sitä olisiko systeemisestä työotteesta mahdollisuuksia työotteeksi heidän omalla toimialallaan ja ennen kaikkea monialaisessa yhteistyössä. Koulutuksia suunniteltaessa tuli selvästi esiin, että ennen kuin kokonaisuudessa aletaan perehtyä systeemiseen työotteen perusteisiin, on huolehdittava siitä, että yhteistyökumppanit ovat selvillä siitä mitä lastensuojelun perusprosessit ovat, joten niistä muodostettiin oma koulutuksellinen kokonaisuutensa.
Koulutuskokonaisuus on suunnattu kaikille lastensuojelun kanssa yhteistyötä tekeville ammattilaisille niin julkisissa, yksityisissä kuin kolmannen sektorin palveluissa.
Asiakkaiden ääni haluttiin saada koulutuksessa vahvasti esille ja Pesäpuu ry:n kanssa toteutettiinkin videotallenne koulutusmateriaaliin, jonka kautta kokemusasiantuntijanuoret tulivat kuulluiksi siitä millaista monialaista lastensuojelutyötä he toivovat palveluissa tuotettavan, miten nuoret haluaisivat tulla kohdiatuiksi tms.