Osallistuva tutkimuskumppanuus kuntoutuksessa
Malli kuvaa kumppanuusperustaista yhteistoimintaa tieteellisen tutkimusprosessin eri vaiheissa sisältäen kehittävän ja eettisen arvioinnin. Siinä mahdollistetaan ammattilaisten, kuntoutujien sekä sidosryhmäläisten yhdenveroinen ja mielekäs osallistuminen tutkimusyhteisöön.
Kehittämisen taustalla on tarve tieteellisen tukimuksen demokraattisuuden ja kansalaisten osallisuuden edistämiseen siten, että kansalaisille mahdollistetaan osallistuminen heitä koskettavaan tutkimukseen prosessin eri vaheisssa. Lähtökohtana on INVOLVE:n määritelmän mukaan se, että tutkimus toteutuu yhdessä asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa (with) eikä heidän toimestaan (by), heille (to), heistä (about) tai heitä varten (for).
Tieteellisen tutkitun tiedon merkitys on korostunut päätöksenteossa päivittäisissä ratkaisuissamme ja tarvittavana resilienssinä monien isojen kriisien, kuten pandemian, sodan ja ilmastonmuutoksen myötä. Erityisesti sosiaalisen median ja kiihtyvän tiedon tuotannon myötä kaikki tarvitsevat uudenlaista kykyä arvioida sitä, millä tavalla tutkimustulokset tarjoillaan kansalaisten käyttöön. Tiedon merkitsevyyden ja pätevyyden osoittamisesta tulisi edetä tutkimustiedon merkityksellisyyteen ja hyödyllisyyden mahdollistamiseen ihmisten arjessa. Tällöin tarvitaan kaikkia kansalaisia mukaan tieteelliseen tutkimustoimintaan, koska he ovat asiatuntijoita oman arkensa asioissa.
Kansalaisten ja sidosryhmien osallistuminen tutkimusprosessin eri vaiheisiin tekee tieteellisestä tutkimuksesta helpommin lähestyttävää. Tutkimustulosten hyödynnettävyys paranee, kun tutkimuksissa käytetyn kielen ymmärrettävyys kansantajuistuu ja saatavuus edistyy esimerkiksi asiakkaiden esittäessä tutkimustuloksia. Käytännössä tiedon siirrosta edetään yhteiseen tiedon käyttöön. Tällöin tiedon käyttöönotto on yhdessä tehtävää tietomuotoilua ihmisten arjessa. Näin tutkimustiedon ja tiedon käytäntöön soveltamisen kuilu siltautuu.
Kuntoutuksen kehittämisen kärkinä on tunnistettu asiakaslähtöisyys, yhteiskehittely älykkäissä kuntoutuskäytännöissä ja osallistumista mahdollistava kuntoutuminen arjessa. Osallistuvalla tutkimuskumppanuudella pyritään vastaaman näihin kuntoutuksen käytönnön tietotarpeisiin.
Kuva
Osallistuva tutkimuskumppanuus edellyttää aivan uudenlaisesta toimintakulttuuria tieteellisessä tutkimuksessa. Siinä lähdetään tietoisesti rakentamaan eri osapuolten – tutkijoiden ja sidosryhmien – välistä yhdenvertaista ja vastavuoroista yhteistoiminnallista suhdetta. Toimijat – tutkijat, kansalaiset ja sidosryhmäläiset – osallistuvat aktiivisina toimijoina tutkimuskumppanuuteen. Tällöin tutkimusprosessi ei näyttäydy lineaarisena tai syklisenä etenemänä, vaan pikemminkin systeemisenä. Osallistuva tutkimuskumppanuus hahmottuu kokonaisuutena, jossa osat ovat vuorovaikutuksessa keskenään.
Strategisena tahtotilana on tuottaa kestävää hyvinvointia osallistuvan tutkimuskumppanuuden mallin myötävaikutuksella.
Kuva
Näyttöön perustuva Osallistuva tutkimuskumppanuus -malli yhteiskehitettiin monivaiheisesti REcoRDI-hankkeessa. Kehittäjäryhmässä on ollut palkattuna kokemusasiantuntija yhdenveroisena kumppanina.
Ensimmäisessä vaiheessa aiheesta tehtiin kuvaileva kirjallisuuskatsaus vuonna 2019 kansainvälisistä tutkimuksista. Tulokseksesi saatiin 17 artikkelia, joiden perusteella kehitetiin mallin ensimmäinen versio. Mallia täydennettiin työpajoissa ja haastatteluissa vuonna 2020, joihin osallistui yli 100 kuntoutuksen asiantuntijaa: kuntoutujia, ammattilaisia, kouluttajia, opiskelijoita, kehittäjiä ja tutkijoita sekä päätöksentekijöitä järjestelmätasolta. Täydennetystä mallista järjestettiin kehittävä koulutusprosessi vuonna 2021. Koulutusprosessissa mallia arvioitiin ja kehitettiin edelleen osallistujien (n=50 kuntoutuksen asiantuntijaa: kuntoutujia, ammattilaisia, kouluttajia, opiskelijoita, kehittäjiä ja tutkijoita) ympäristöön nivottujen tehtävien avulla. Mallin viimeisen version ja e-julkaisun sisällön työsti REcoRDI-hankkeen kehittäjäryhmä vuonna 2022.
Kehittämisprosessi oli kehkeytyvä ja osallistujat jatkuvasti yhdessä muotoilivat ja kirkastivat yhteistä tavoitetta ja innostuivat ideasta yhdessä käytännön kokeilujen ja yhteiskehittämisen myötä.
Osallistuva tutkimuskumppanuus -mallia voidaan soveltaa tarkoituksenmukaisesti erilaisissa tutkimuksellisissa lähestymistavoissa ja menetelmissä. Osallistuva tutkimuskumppanuus on yhdessä muotoutuvaa toimintakulttuuria tieteellisessä tutkimuksessa, joka vahvistaa tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta. Malli suuntaa yhdessä tehtävään hyvään tulevaisuuteen lisäten tutkimustiedon merkityksellisyyttä ja käytettävyyttä ihmisten arjessa toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistämiseksi.
Osallistuva tutkimuskumppanuus -mallissa on koko prosessin kattava kehittävä ja eettinen arviointi. Siihen on kehitetty oma arviointityöpohja (työpohja 6), joka on saatavana interaktiivisena täytettävänä pdf-tiedostona.
Kehittämisprosessissa on hyödynnetty systemaattisesti Innokylän toimintamallia: SUUNTA-työkalu toiminnan suunnittelun ja suunnitelman arvioinnin tueksi.
Tutkijoiden lisäksi tieteellisen tutkimusprosessin kaikkiin vaiheisiin mahdollistetaan ei-akateemisen tutkijakoulutuksen käyneiden sidosryhmien, kuten ammattilaiset, kehittäjät, koulututtajat, opiskelijat, kuntoutujat ja heidän läheiset sekä laajasti kansalaisten osallistuminen yhdenvertaisina kumppaneina. Osallistuvassa tutkimuskumppanuudessa on kyse uudenlaisista suhteista ja vuorovaikutteisuudesta. Tämä tarkoittaa muutosta tutkimuskohteesta aktiiviseksi osallistujaksi kumppanuussuhteessa.
Osallistuva tutkimuskumppanuus nostaa esiin osallistujien toimijuuden, roolit ja aseman vastavuoroisessa yhteistoiminnassa. Osallistuvassa tutkimuskumppanuudessa osallistujat määrittelevät yhdessä mielekkäät osallistumisen tavat, jossa jokaisen asiantuntijuus tunnistetaan, tunnustetaan ja hyödynnetään yhdessä harkitun suunnitelman toteutumiseksi. Toimijoiden asema on yhdenveroinen tutkimusryhmän jäsenyys. Asiakasymmärrys ilmenee tutkimuskumppanuutena, jossa tavoitteet muotoillaan yhdessä ja tietoisuus toiminnassa rakentuu yhteistoimijuudessa ja siten varmistetaan motivoituminen ja sitoutuminen toimintaan.
Osallistuva tutkimuskumppanuus -malli sisältää työpohjia, joiden käyttö ohjaa ja auttaa rakentamaan tutkimusryhmän yhteistoimintaa tutkimusprosessin vaiheita mukaillen. Ensimmäinen työpohja virittää tutkimuskumppanuuteen tutkimusryhmäläisten keskinäisellä tutustumisella ja tutkimusryhmän kuvaamisella. Toinen työpohja ohjaa tunnistamaan henkilökohtaista toimijuutta tutkimuskumppanina ja rakentamaan tutkimusryhmän yhteistoimijuutta. Kolmas työpohja tukee tutkimuskumppanuuden yhteisten käytäntöjen määrittelyä. Neljännen työpohjan avulla tutkimuskumppanit voivat sopia tehtävistä ja vastuista. Viides työpohja edistää tutkimuksen vastavuoroista suunnittelua. Interaktiiviset, täytettävät työpohjat ovat liitteenä ja saatavana Theseuksessa.
Kuntoutujat ja heidän läheisensä osallistuivat yhdessä muiden asiantuntijoiden kanssa kehittäjäkumppaneina Osallistuva tutkimuskumppanuus -mallin kehittämiseen. Kehittämisen kaikissa vaiheissa varmistettiin osallistumisen vapaaehtoisuus, esteettömyys ja saavutettavuus tutkimuseettisen periaatteiden ja hyvien käytänteiden mukaan. Yhteiskehittelyssä huolehdittiin jokaisen mahdollisuuksista osallistua yhdenvertaisesti ja mielekkäillä tavoilla. Mallin kehittämisessä korostettiin osallistuvan tutkimuskumppanuuden arvoperustan ja periaatteiden mukaan sitä, että kaikilla ihmisillä on arvokasta asiantuntijuutta ja osaamista, jokainen on ainutlaatuinen ja saamme yhdessä aikaiseksi hyvää.
Hyvässä kuntoutuskäytännössä keskeistä on kuntoutujan ja hänen läheistensä aktiivinen toimijuus ja osallistuminen kuntoutusprosessissa kuntoutuksen suunnittelusta, toteutukseen ja arviointiin. Yhtälailla kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämistoiminnassa on tarve tunnistaa ja tunnustaa kuntoutujat läheisineen kuntoutuksen ja kuntoutumisen sekä oman arkensa asiantuntijoina ja mahdollistaa heidän osallistumisensa kumppaneina tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Tämä suunta korostuu kansainvälisissä suosituksissa ja ohjelmissa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa Patient Centered Outcomes Research Institute (PCORI), Kanadassa Strategy for Patient-Oriented Research (SPOR) ja Isossa-Britanniassa INVOLVE rahoittavat ja edistävät osallistumiseen perustuvaa asiakaslähtöistä tutkimusta.
Kuntoutujien osallistumista tutkimustoimintaan tutkimusprosessin kaikissa vaiheissa tulee edistää myös kansallisesti. Se edellyttää uudenlaista osaamista ja toimintakulttuuria, jossa tutkimuskumppanuuden rakentaminen suunnitellaan yhdessä ja osallistuminen tutkimusprosessin aikana mahdollistetaan eri keinoin, kuten koulutuksella, yhteistoiminnallisilla työtavoilla ja tutkimustoiminnan demokraattisuutta vahvistamalla.
Osallistuva tutkimuskumppanuus ymmärretään kaikkien asianosaisten mahdollisuutena osallistua yhdenveroisina kumppaneina tutkimustoimintaan tutkimusprosessin eri vaiheissa. Osallistuvassa tutkimuskumppanuudessa rakennetaan tietoisesti yhteistoiminnallista kumppanuussuhdetta asianosaisten välille. Osallistuvan tutkimuskumppanuuden käytännöt ja tavat mahdollistavat yhdenvertaisen osallistumisen kumppanuusperustaiseen yhteistoimintaan.
Kuntoutuksen soveltavassa tutkimuksessa merkityksellisen ja vaikuttavan tutkimuksen tuottamisessa ja hyödyntämisessä kuntoutujien ja läheisten osallistuminen on ratkaisevaa, sillä he ovat asiantuntijoita kuntoutuksessaan, kuntoutumisessaan ja omassa arjessaan.
Osallistuvan tutkimuskumppanuuden idea esitetään kuvailevassa kirjallisuuskatsauksessa: Lehtonen K & Vänskä N & Helenius S & Harra T & Sipari S 2020. Osallistuva tutkimuskumppanuus kuntoutuksen soveltavassa tutkimuksessa. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Kuntoutus 43 (3) 6–19. https://journal.fi/kuntoutus/article/view/100139/57706
Kuva
Osallistuva tutkimuskumppanuus -mallin ensimmäistä, alustavaa versiota muotoiltiin viidessä yhteiskehittelytilaisuudessa vuonna 2020 yhdessä yli 100 osallistujan kanssa. Osallistujina oli kuntoutujia, kuntoutuksen ammattilaisia, kouluttajia, opiskelijoita, kehittäjiä ja tutkijoita sekä päätöksentekijöitä. Keskustellen ja sähköisiä työvälineitä hyödyntäen vastattiin muun muassa kysymyksiin:
- Mitkä asiat mahdollistavat onnistumisen osallistuvassa tutkimuskumppanuudessa?
- Miten mahdolliset haasteet osallistuvassa tutkimuskumppanuudessa voidaan kääntää onnistumiseksi?
- Mihin osallistuvaa tutkimuskumppanuutta tarvitaan?
Yhdessä tuotetut vastaukset dokumentoitiin kiteytettyinä yhteenvetoina, jolloin osallistujat pystyivät varmistamaan yhteiset tuotokset. Tuotokset hyödynnettiin mallin toisen version tekemisessä.
Lisäksi mallia esiteltiin kokeneille kuntoutuksen kehittäjille ja tutkijoille sekä päättäjille pyöreän pöydän keskustelussa. Heidän kanssaan pohdittiin edellytyksiä osallistuvan tutkimuskumppanuuden rakentamiseksi kuntoutuksen soveltavassa tutkimuksessa sekä osallistuvan tutkimuskumppanuuden edellyttämää osaamista. Pyöreän pöydän keskustelu kirjattiin muistiin ja tuloksia käytettiin mallin kehittämisessä.
Keväällä 2021 osallistuvasta tutkimuskumppanuudesta järjestettiin kehittävä koulutusprosessi, jossa malliin perehtymisen lisäksi osallistujat sovelsivat mallia käytäntöön heidän omiin toimintaympäristöihinsä kytkeytyneiden kehittämistehtävien kautta. Kehittävän koulutusprosessin aikaiset kehittämistehtävät sekä yhteiskehittely koulutuskerroilla tuotti kehittävää arviointitietoa mallista.
Kehittävään koulutusprosessiin osallistui 50 osallistujaa: kuntoutujia, läheisiä sekä monialaisesti ammattilaisia, tutkijoita, kehittäjiä ja opettajia. Kehittävä koulutusprosessi toteutui etäyhteydellä ja Teams-työtilaa yhteisenä alustana hyödyntäen. Kehittävä koulutusprosessi käsitti 5 koulutuskertaa ja siihen liittyi kehittämistehtäviä koulutuskertojen välillä. Laajuudeltaan kehittävä koulutusprosessi vastasi 5 opintopistettä. Koulutusprosessi toteutui ajalla 19.2.-28.5.2021.
Osallistuva tutkimuskumppanuus - kehittävän koulutusprosessin alkuinfossa kuvataan koulutusprosessin toteutus ja osaamistavoitteet (ks. liite).
Osallistuvaa tutkimuskumppanuutta kokeiltiin kehittävässä koulutusprosessissa, jonka tavoitteena oli mallin kehittäminen. Osallistuvan tutkimuskumppanuuden mallia kehitettiin mallia koskevan arviointitiedon sekä koulutuskerroilla tuotetun yhteiskehittelyaineiston avulla. Kehittävän koulutusprosessin aikana tuotettiin 80 kehittämistehtävää ja 6 yhteiskehittelyaineistoa mallin edelleen kehittämiseksi.
Lisäksi kehittävälle koulutusprosessille oli määritelty osaamistavoitteet. Osaamistavoitteena kehittävässä koulutusprosessissa osallistuvasta tutkimuskumppanuudesta oli:
- tuottaa yhteistä määrittelyä
- rakentaa kokonaiskuvaa
- luoda yhteistä toimintakulttuuria
- soveltaa toimivia keinoja ja hyviä käytäntöjä
- sekä hyödyntää kehittävää arviointia uudistuvan tiedon tuottamisessa.
Kehittävässä koulutusprosessissa tuotettu tieto hyödynnettiin, kun kehitettiin mallin kolmas, viimeinen versio.
Kehittävään koulutusprosessiin liittyneet kehittämistehtävät vahvistivat ajatusta siitä, että osallistuva tutkimuskumppanuus on tarkoitettu malliksi, joka jatkuvasti muotoutuu ja kehittyy käyttäjiensä myötävaikutuksesta erilaisissa tilanteissa. Ideaa voi hyödyntää tieteellisen tutkimuksen lisäksi myös kuntoutustyössä, kun tavoitellaan kehittäjäkumppanuutta ammattilaisten ja kuntoutujien kesken. Tästä oivallinen esimerkki on Janakkalan perhekeskuksen peruskirja. Kuntoutujien toimiminen kehittäjä- ja tutkimuskumppaneina niin kuntoutuksen käytännöissä kuin tieteellisessä tutkimuksessa vahvistaa ajatusta kuntoutujien voimaantumisesta ja toimimisesta aktiivisesti hyvän tulevaisuuden tekijöinä.
Jokaisen koulutuskerran yhteydessä kerätty palaute tuotti tietoa osallistumista mahdollistaneista toimintatavoista sekä onnistumisista ja kehittämistarpeista koulutusprosessissa ja mallin käytössä. Palautteen mukaan osallistuminen mallin kehittämiseen kehittävässä koulutusprosessissa oli kehittäjäkumppaneille merkityksellistä, tärkeää ja voimaannuttavaa. Koulutusprosessi oli kokonaisuutena onnistunut ja se tuotti monia hyötyjä osallistujilleen, kuten uutta osaamista sekä verkostoitumista. Esimerkkinä palautteen keräämisestä ja reflektiosta kehittävän koulutusprosessin päättyessä on oheen liitetty kuva Jamboard-taulusta, jolle osallistujat kuvasivat onnistuneita asioita kehittävässä koulutusprosessissa.
Kehittävän koulutusprosessin koulutuskertojen päätyttyä osallistujien toiveena oli tavata vielä jatkossakin osallistuvan tutkimuskumppanuuden äärellä. Kaksi tapaamista järjestettiin, jolloin kerrottiin mallin kehittämisprosessin etenemisestä ja tutustuttiin valmiiseen Osallistuva tutkimuskumppanuus kuntoutuksessa -julkaisuun. Vaikka tapaamiset päättyivät REcoRDI-hankkeen toiminta-ajan loppuessa maaliskuussa 2022, kehittävään koulutusprosessiin osallistuneet kehittäjäkumppanit voivat toimia lähettiläinä omissa verkoistoissaan osallistuvaa tutkimuskumppanuutta käyttäen ja soveltaen tarkoituksenmukaisesti ja mielekkäällä tavalla.
Kokemus kehittävän koulutusprosessin järjestämisestä sekä toteutuksesta kerätty palaute viritti ajatuksia vastaavanlaisten kehittävien koulutusprosessien hyödyntämisestä jatkossakin. Mallin moninäkökulmaisen kehittämisen lisäksi kehittävä koulutusprosessi tuotti osallistujilleen uutta osaamista. Lisäksi tieto mallista ja sen käyttö levisi ja juurtui koulutusprosessiin osallistuneiden kehittäjäkumppanien hyödyntäessä mallia omissa toimintaympäristöissään.
Kuva
Osallistuva tutkimuskumppanuus on vastavuoroista yhteistoimintaa tieteellisen tutkimusprosessin eri vaiheissa. Siinä mahdollistetaan ammattilaisten, kuntoutujien ja heidän läheisten sekä muiden sidosryhmäläisten osallistuminen yhdenveroisina kumppaneina tutkimusyhteisöön ilman tutkijakoulutusta. Toimijat määrittelevät yhdessä mielekkäitä osallistumisen muotoja ja tapoja.
Osallistuva tutkimuskumppanuus -malli kuvaa yhteistoimintaa kuntoutuksen soveltavassa tutkimuksessa. Malli muodostuu viidestä vaiheesta, jotka ovat vuorovaikutuksessa keskenään:
1) Tutkimuskumppanuuden käynnistäminen: sytyke kumppanuudelle, kutsu ja virittäytyminen kumppanuuteen sekä voimavarat ja panostus kumppanuuteen.
2) Tutkimusryhmän rakentaminen: tekemisen käytännöistä sopiminen, yhdenvertaisen osallistumisen edistäminen, kumppanuuden tavoitteen ja tehtävän yhteiskehittely sekä ryhmän yhteisöllisen osaamisen ja oppimistarpeiden tunnistaminen.
3) Vastavuoroinen tutkimuksen yhteissuunnittelu: tutkimusaiheen ja -tavoitteen määrittely yhdessä sekä suunnitelman laatiminen yhdessä
4) Uuden tutkimustiedon tuottaminen yhdessä: aineiston kerääminen yhdessä sekä moninäkökulmainen aineiston analysointi ja tulkinta yhdessä.
5) Tutkimustiedon hyödyntäminen arjessa: monimuotoinen viestintä ja keskustelu tulosten merkityksestä käytännössä.
Malliin sisältyy jatkuva kehittävä ja eettinen arviointi.
Mallin julkaisussa on kuvattu sen tarkoitus ja tavoitteet, toimintaa ohjavat arvot, periaattet ja toimintatavat sekä mallin vaiheet ja niihin linkittyvä kehittävä ja eettinen arviointi. Julkaisussa on työpohjia käyttöönoton edistämiseksi.
Osallistuvan tutkimuskumppanuuden tarkoituksena on tuottaa uutta tutkittua tietoa, joka vastaa parhaalla tavalla kuntoutumisen ja kuntoutuksen käytännöllisiin tietotarpeisiin ihmisten toiminta- ja työkyvyn sekä kestävän hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Siksi on tärkeää mahdollistaa tutkimusaiheeseen liittyvien kansalaisten ja heidän läheistensä, ammattilaisten ja sidosryhmiin kuuluvien osallistuminen tutkitun tiedon rakentamiseen ja hyödyntämiseen. Tällöin tuotetaan tietoa, jolla on merkitystä käyttäjille heidän arjessaan. Osallistuvassa tutkimuskumppanuudessa tutkimustoiminta on kokonaisuudessaan avointa, selkeää, ymmärrettävää ja mielekästä kaikkien kumppanien kannalta.
Kuva
Osallistuva tutkimuskumppanuus -mallin juurruttamisessa on keskeistä soveltaa sen käyttöä tarpeenmukaisesti ja nivoa mallia olemassa olevaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Kyse ei ole siis erillisestä toiminnasta, vaan mallia ja malliin sisältyviä työpohjia voi hyödyntää, kun tutkitaan ja kehitetään arjessa merkityksellisiä asioita kumppanuudessa niiden ihmisten kanssa, joita asia koskettaa. Mallin käyttöönotto ei siten vaadi erillistä resurssia, vaan malli on vapaasti ja avoimesti käyttöönotettavissa ja sitä voi soveltaa tilannekohtaisesti ja hyödyntäen tarpeen mukaan eri osia mallista. Mallin voi ottaa käyttöön ja hyödyntää yhtälailla kokemusasiantuntija kuin ammattilainenkin tai tutkija omassa organisaatiossaan.
Osallistuva tutkimuskumppanuus -malli perustuu ajatukseen siitä, että kaikilla ihmisillä on arvokasta asiantuntijuutta, osaamista ja kokemusta omasta arjestaan. Keskeistä on, että toiminta vahvistaa jokaisen osallistujan ajatusta siitä, että osaamiselleni on käyttöä, olen ainutlaatuinen ja yhdessä saamme aikaiseksi jotain hyvää. Osallistuvan tutkimuskumppanuuden käyttöönotossa sitoudutaan yhdenvertaisuuden ja vastavuoroisuuden periaatteisiin sekä avoimuuden ja kunnioituksen arvoihin.
Osallistuva tutkimuskumppanuus -mallia levitetään monikanavaisesti ja moninäkökulmaisesti esimerkiksi somessa, seminaareissa ja julkaisuissa. Tekeillä on kokemusasiantuntijan näkökulmasta video osallistuvasta tutkimuskumppanuudesta. Tulosten jakamisessa mallin kehittäjäkumppanit ovat kertoneet, miten ovat soveltaneet mallia käytännössä (Kohteena vai kumppanina kuntoutuksen soveltavassa tutkimuksessa -webinaari 28.5.2021). Osallistuvan tutkimuskumppanuuden mallia on sovellettu käytäntöön esimerkiksi Janakkalan perhekeskuksessa, jossa sen toimintaa yhteiskehitetään kumppanuudessa perheiden kanssa. Yhteiskehittämisen tuotosta kuvataan Janakkalan perhekeskusken peruskirjassa. Osallistuva tutkimuskumppanuus -mallia hyödynetään useissa uusissa hankkeissa Metropoliassa ja sen verkostoissa laajemmin.
Osallistuva tutkimuskumppanuus kuntoutuksessa -julkaisu ilmestyy myös englanniksi kevään 2023 aikana. Julkaisun saavutettavuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota ja se on levitettävissä ja hyödynnettävissä helposti sähköisenä julkaisuna ja täydennettävinä, interaktiivisina työpohjina.
Malllin juuruttaminen toteutui jo sen yhteiskeiskehittämisen aikana. Näyttöön perustuva Osallistuva tutkimuskumppanuus -malli yhteiskehitettiin monivaiheisesti REcoRDI-hankkeessa. Ensimmäisessä vaiheessa aiheesta tehtiin kuvaileva kirjallisuuskatsaus vuonna 2019 kansainvälisistä tutkimuksista. Tulokseksesi saatiin 17 artikkelia, joiden perusteella kehitetiin mallin ensimmäinen versio. Mallia täydennettiin työpajajoissa ja haastatteluissa vuonna 2020, joihin osallistui yli 100 kuntoutuksen asiantuntijaa: kuntoutujia, ammattilaisia, kouluttajia, opiskelijoita, kehittäjiä ja tutkijoita sekä päätöksentekijöitä järjestelmätasolta. Täydennetystä mallista järjestettiin kehittävä koulutusprosessi vuonna 2021. Koulutusprosessissa mallia arvioitiin ja kehitettiin edelleen osallistujien (n=50 kuntoutuksen asiantuntijaa: kuntoutujia, ammattilaisia, kouluttajia, opiskelijoita, kehittäjiä ja tutkijoita) ympäristöön nivottujen tehtävien avulla. Mallin viimeisen version ja e-julkaisun sisällön työsti REcoRDI-hankkeen kehittäjäryhmä vuonna 2022. Kehittämisprosessi oli kehkeytyvä ja osallistujat jatkuvasti yhdessä muotoilivat ja kirkastivat yhteistä tavoitetta ja innostuivat ideasta yhdessä käytännön kokeilujen ja yhteiskehittämisen myötä.
Osallistuvan tutkimuskumppanuuden malli nostaa esiin osallistujien toimijuuden, roolit ja aseman vastavuoroisessa yhteistoiminnassa. Tämä johtaa siihen, että tutkimusprosessiin tulee aivan uudenlaisia vuorovaikutussuhteisiin liittyviä vaiheita ja tutkimuksen aloitusvaiheen merkitys korostuu aiempaa enemmän. Mallissa yhdistyy tutkimuksellinen kollektiivinen innovaatio- sekä oppimisprosessi uutena ulottuvuutena tieteellisessä tutkimuksessa. Asiakkaiden, heidän läheisten ja ammattilaisten sekä sidosryhmätoimijoiden asema ei ole tutkimuksen kohde vaan se rakentuu yhdenvertaiseksi kumppanuudeksi ja asema tutkimusryhmän jäseneksi.
Osallistuva tutkimuskumppanuus mahdollistaa elinikäistä oppimista kun mm. kansalaisia, ammattilaisia, opiskelijoita kutsutaan mukaan tutkimustoimintaan. Osallistuva tutkimuskumppanuus voidaan rakentaa yhteisölliseksi oppimisprosessiksi, jossa erilaisen asiantuntijuuden ja osaamisen törmäyttämisestä, yhdistelystä ja moniäänisyydestä tuotetaan uusia verkostoista nousevia voimavaroja. Yhteistoiminnassa tapahtuva kestävää hyvinvointia edistvävä voimaantuminen ei ole hierarkkista (power over) vaan kollektiivista (power with) perustuen yhteisiin tavoitteisiin ja hyvää tahtovaan kumppanuuteen. Tulevaisuudessa verkostojen voima vahvistuu ja yhteiskunnallisessa muutoksessa tarvitaan uudenlaisen verkosto-osaamisen kehkeytymistä, ja tähän osallistuva tutkimuskumppanuus -malli tuo uudistavaa tulokulmaa.
Mallin sisältöä voi hyödyntää kuntoutusalaa laajemmin kehitettäessä uudenlaista osallistavaa tutkimuskulttuuria vahvistaen tutkimustoiminnan eettisyyttä, käytännön hyötyä ja demokraattisuutta tutkimusekosysteemeissä.
Osallistuminen tieteellisen tutkimukseen on usein palkatonta toimintaan ja palkkiona on ollut mahdollinen tutkimustulosten tuottama hyöty. Lähtökohtana on ollut ajatus siitä, että korvaus voi vaikuttaa siihen mitä aineistoa tuotetaan. Jos ajatus ja toiminta kääntyy kohteesta tutkimuskumppaniksi niin tällöin lähtökohtaisesti asetelma on erilainen ja esimerkiksi tutkimussuunnitelmiin ja rahoitushakemuksiin tämä tulisi kirjoittaa resurssiksi. Tästä voisi avautua aivan uudenlaisia työllistymisen polkuja, esimerkiksi osatyökykyisille ja kokemusasiantuntijoille.
Mallin kokeiluun perustuva kehittävä arviointi vahvisti ajatusta siitä, että osallistuva tutkimuskumppanuus on tarkoitettu malliksi, joka jatkuvasti muotoutuu ja kehittyy käyttäjiensä myötävaikutuksesta erilaisissa tilanteissa. Ideaa voi hyödyntää tieteellisen tutkimuksen lisäksi myös kuntoutustyössä, kun tavoitellaan kehittäjäkumppanuutta ammattilaisten ja kuntoutujien kesken. Kuntoutujien toimiminen kehittäjä- ja tutkimuskumppaneina niin kuntoutuksen käytännöissä kuin tieteellisessä tutkimuksessa tukee ajatusta kuntoutujien voimaantumisesta ja toimimisesta aktiivisesti hyvän tulevaisuuden tekijöinä. Mallin kehittämisen ja käyttämisen perusteella näyttää siltä, että kestävää hyvinvointia kyetään tuottamaan osallistuvassa kehittäjäkumppanuudessa ja samalla se tuottaa toimijoilleen kestävää hyvinvointia.