Osallisuusmittarilla arvioit ja mittaat järjestön työn vaikutuksia ja sitä, miten mukana olevat ihmiset kokevat toiminnan vaikutukset omaan elämäänsä. Sen väittämät on laadittu niin, että niissä painottuu toiminnan aikaansaama osallisuuden kokemus.  

Toimintaympäristö

Osallisuuden edistäminen on tärkeä ja usein julkilausuttu osa monien kansalaisjärjestöjen työtä. Koska osallisuus on käsitteenä monitasoinen, mitä sen edistäminen järjestöissä tarkoittaa jää joskus epäselväksi, tai osallisuutta edistetään vain yhdestä näkökulmasta. 

Osallisuuden osaajat järjestöissä -hankkeessa järjestöjen kykyä edistää osallisuutta sekä jäseniinsä päin että yhteistyössä hyte-alueiden kanssa tarkastellaan seuraavien ulottuvuuksien näkökulmasta: yhteisöt ja niihin kuuluminen, yksilön kokema kyky ja mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä ja ympäröivään maailmaan, vaikuttaminen palveluihin, tiedon kulku ja saaminen sekä yksilön että järjestön näkökulmasta. Tulevaisuusnäkökulmasta nostamme esiin myös tulevaisuusluottamuksen näkökulman osana osallisuuden kokemusta.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Osallisuus on monitahoinen käsite. Järjestötoiminnassa kuten nuorisojärjestöissä se käsittää yksilön näkökulmasta tunnetta omasta merkityksestä ja pätevyydestä. Käytännössä käsite puretaan kuulumiseksi esimerkiksi ryhmään, minäpystyvyyden kokemukseksi sekä mahdollisuudeksi vaikuttaa. Yleisesti erityyppiset järjestöt tuottavat erilaista kokemusta osallisuudesta, esimerkiksi harrastusporukoissa korostuu kuuluminen ryhmään, edunvalvontaan tai vaikuttamiseen keskittyvissä järjestöissä vaikuttaminen ja kyky tehdä sitä. 

Osallisuus on myös poliittinen käsite ja se koskee yhteiskunnan prosesseja, joilla taataan yksilöiden ja ryhmien kiinnittyminen yhteiskuntaan sekä köyhyyden ja eriarvoisuuden väheneminen. Yksilön kannalta olennaista sen rakentumisessa ovat esimerkiksi tiedon saanti ja pääsy yhteiskunnan palveluiden pariin. Sosiaali- ja terveysalan järjestöissä vaikuttamis- ja edunvalvontatyössä onkin usein olennaista esimerkiksi palveluihin vaikuttaminen. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Mittari on tarkoitettu ensisijaisesti järjestöjen käyttöön, mutta sitä voi hyödyntää myös muussa toiminnassa. Mittarin käyttäjiä ovat järejstöjen työntekijät ja vapaaehtoiset, jotka toteuttavat esimerkiksi ryhmätoimintaa. 

Osallisuusmittarin lähtökohtana on käytetty nuorisoalan Osaamiskeskus Kentaurissa kehittämiämme ikätasoisia osallisuusmittareita, joiden kehitystyössä ja pilotoinnissa oli mukana useita nuorisoalan organisaatioita. 

Olemme keränneet palautetta järjestöiltä tätä osallisuusmittaria varten.

Ratkaisun perusidea

Osallisuusmittari auttaa saamaan tietoa siitä, miten toimintanne vaikuttaa siihen osallistuvien ihmisten osallisuuden kokemukseen.

Liitteet
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Osallisuusmittarin tarkoituksena on mitata toimintaan osallistuvan henkilön osallisuuden kokemusta esimerkiksi ennen toimintaa ja sen jälkeen. Väittämät on laadittu niin, että niissä painottuu toiminnan aikaansaama kokemus.  

Mittarissa on kymmenen kysymystä, jotka kattavat osallisuuden kokemuksen eri osaalueita. Mittaria on hyvä käyttää kokonaisuutena, mutta tarpeen vaatiessa siitä voi hyödyntää myös osia, vaikka yksittäisiä väittämiä. Kokonaisuus antaa kuitenkin kattavan kuvan osallistujien kokemuksista. 

Verkkosivuilta löydät 

  • Osallisuusmittarin käyttöohje
  • Osallisuusmittarin väittämät
  • Vastaajille tarkoitettu tulostettava lomake
  • Osallisuuden jälki -mittari
Vinkit toimintamallin soveltajille

Mittaria voi hyödyntää monin tavoin: voit antaa sen vastattavaksi sähköisenä kyselynä tai voit myös tulostaa väittämät paperille vastattavaksi. Olemme laatineet työsi tueksi myös tulostettavan version mittarista. Voit myös hyödyntää mittaria haastattelutilanteessa tai palautekeskustelussa. 

Toivomme, että vastausten asteikkona käytetään mittarissa annettua asteikkoa 1–4. Tämä siksi, että parillinen vastausvaihtoehtojen lukumäärä ohjaa vastaajaa ottamaan kantaa mittarin väittämiin. Analyysissä kannattaa kiinnittää huomiota vastausten jakaumaan, keskiarvoon ja hajontaan. 

Ihanteellisesti mittaria käytetään sekä toiminnan alkaessa että sen päättyessä. Jos toiminta on pitkäkestoista (yli vuoden verran kestävää), voi olla hyvä ajatus tehdä kysely vaikkapa puolen vuoden välein. Aina ennen/jälkeen-mittaaminen ei kuitenkaan ole mahdollista. Esimerkiksi kun toiminta on lyhytkestoista (esim. viikonloppukoulutus), vertailu alku- ja lopputilanteen välillä ei välttämättä ole mielekästä. 

Suosittelemme käyttämään mittaria tilanteen ja oman harkinnan mukaan. Kun mittaria käyttämällä saadaan kerrytettyä tietoa, sitä voi myöhemmin hyödyntää esimerkiksi hankehakemusten pohjana.

 Varmimmin saat vastaajia, jos pyydät osallistujia täyttämään kyselyn esimerkiksi harrasteryhmän viimeisellä tapaamiskerralla. Voit toki lähettää sen myös heti toiminnan päätyttyä. Mittariin saa vastattua noin viidessä minuutissa. Varaa aikaa myös ohjeistukseen.  

Jälkiarviointia varten voit hyödyntää tälle mittarille jatkoa tarjoavaa Osallisuuden jälki mittaria. 

Jos vastaajat ovat nuoria (alle 15-vuotiaita), pyydäthän huoltajan suostumuksen kyselyn täyttämiselle. Kerro vastaajille, että vastaaminen ja vastausten käsittely tapahtuvat nimettömästi, ja varmista, että näin myös toimitaan. 

Muistathan myös säilyttää vastaukset Euroopan tietosuoja-asetuksen mukaisesti. Jos tiedot on kerätty paperilla, ne tulisi esimerkiksi siirtää digitaaliseen kyselyjärjestelmään ja sitten tuhota paperit tai säilyttää ne lukollisessa kaapissa.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Osallisuusmittari julkaistiin alkuvuodesta 2025 ja se on saanut hyvän vastaanoton.